Wolt toimii edelleen Israelin laittomasti miehittämillä alueilla – Tutkijan mukaan yritys rikkoo ihmisoikeuksia: ”Normalisoi alueiden haltuunottoa”

Artikkelin kuunneltava versio on tehty tekoälyn avulla. Anna palautetta audiosta sähköpostilla apu360@a-lehdet.fi tai artikkelin lopussa olevalla lomakkeella.

Suomalaistaustainen alustayhtiö Wolt toimittaa edelleen tilauksia Israelin miehittämille palestiinalaisalueille, jonka kansalaisjärjestöt sekä EU ja YK ovat todenneet laittomaksi. Apu selvitti asiaa paikallisen yhteyshenkilön avulla tilaamalla ruokaa Itä-Jerusalemissa sijaitsevan Gilon siirtokunnan alueelle. Testin perusteella yhtiön lähetit toimivat siirtokunnassa samaan tapaan kuin Israelille kuuluvassa Jerusalemissa.

Vuodesta 2018 Israelissa toiminut Wolt on saanut jo pidempään osakseen kritiikkiä toiminnastaan ja ollut boikottikampanjan kohteena. Wolt perustettiin vuonna 2014 ja se tarjoaa alustan ruoan ja muiden tuotteiden tilaamiseen ja kuljettamiseen kotiovelle. Vuonna 2022 yhtiö yhdistyi yhdysvaltalaisen DoorDashin kanssa.

Vuonna 2022 kansalaisjärjestö Finnwatch kertoi raportissaan lukuisten kansainvälisten yritysten luopuneen liiketoimistaan Israelin siirtokunnissa, mutta Woltin ja useiden muiden alustatalouden yritysten, kuten majoituspalveluja tarjoavan Airbnb:n, toimivan edelleen niissä laajasti.

Avun selvitys osoittaa, etteivät julkinen painostus, Gazan jyrkästi heikentynyt ihmisoikeustilanne ja Israelin laajasti tuomitut toimet siviilejä vastaan ole saaneet Woltia perääntymään, vaan se jatkaa edelleen toimintaansa laittomasti miehitetyillä palestiinalaisalueilla.

YK:n erityiskomitea totesi jo marraskuussa 2024 Israelin toimien Gazassa täyttävän kansanmurhan tunnusmerkit. Israelin on todettu tappavan siviilejä ja avustustyöntekijöitä kohdennetuilla iskuilla ja nälkiinnyttävän siviilejä osana sotatoimiaan. Myös Suomen ulkopoliittinen johto on todennut Gazan väestön pakkosiirtojen olevan sotarikos.

Siirtokuntien rakentaminen palestiinalaisalueille alkoi sen jälkeen, kun Israel miehitti Länsirannan ja Itä-Jerusalemin Jordanialta kuuden päivän sodassa vuonna 1967. Nykyisin lähes 700 000 israelilaista eli melkein kymmenesosa Israelin juutalaisväestöstä asuu laittomissa siirtokunnissa.

YK:n mukaan siirtokuntien rakentaminen on kiihtynyt valtavasti sen jälkeen, kun Israel aloitti laajat sotatoimet Gazassa loppuvuonna 2023. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun mukaan siirtokuntien laajentamisessa on kyse sotarikoksista.

Itä-Jerusalemin etelälaidalla, Bayt Jalan ja Betlehemin läheisyydessä sijaitsevassa Gilon siirtokunnassa on noin 30 000 asukasta. Gilo sijaitsee niin sanotun vihreän linjan itäpuolella eli kansainvälisen oikeuden mukaan miehitetyllä palestiinalaisalueella.

Tyypillinen siirtokunta on kooltaan kuin pieni kaupunki tai kylä, jossa voi asua muutamasta sadasta jopa kymmeniin tuhansiin ihmisiin. Suurimpia siirtokuntia ovat Modi’in Illit, Beitar Illit ja Ma’ale Adumim.

Gilossa arki muistuttaa tavallista Jerusalemin kaupunginosaa: siellä on asukkaille omat koulut, päiväkodit, ostoskeskukset sekä palvelut.

Tavalliselta vaikuttava arki kuitenkin luo asukkaille harhakuvan.

– Ihmiset siten vakuuttavat itselleen, että tämä kaikki olisi normaalia. Mutta niin ei ole, Avun haastattelema paikallinen kertoo.

Kansainvälisen oikeuden mukaan Israelin siirtokunnat miehitetyillä palestiinalaisalueilla ovat osa laitonta miehitystä. Niiden rakentaminen vahvistaa Israelin otetta Itä-Jerusalemista ja rajoittaa palestiinalaisalueiden yhtenäisyyttä.

Israel hallitsee suurinta osaa siirtomaa-alueiden vesivaroista, mikä vaikeuttaa palestiinalaisten veden ja jätehuollon saatavuutta. Väestönkasvu ja ilmastonmuutos pahentavat tilannetta entisestään.

Siirtokuntien avulla toteutetaan lukuisia ihmisoikeusrikkomuksia: koteja ja peltoja tuhotaan, luonnonvaroja hallitaan palestiinalaisten kustannuksella, ja paikalliset kokevat väkivaltaa ja hyväksikäyttöä.

Uusien israelilaisyhteisöjen perustaminen tarkoittaa usein käytännössä alueilla asuvien palestiinalaisten karkottamista ja kotien tuhoamista. Siirtokunnat pirstovat palestiinalaisyhteisöjä ja vaikeuttavat jokapäiväistä elämää.

– Työpaikalle kulkemiseen saattaa kulua jopa useampi tunti ja terveyspalveluita voi olla hankalaa saada. Väkivallan uhka on jatkuvaa niin siirtokuntalaisten kuin sotilaiden toimesta, Lähi-idän-tutkija Antti Tarvainen sanoo.

Kysyimme Woltilta, miten yhtiö on seurannut nykyistä Lähi-idän tilannetta ja miksi se toimii yhä Itä-Jerusalemin siirtokunnissa. Yrityksen vastauksesta selviää, ettei sen toiminnassa nähdä ongelmaa.

– Olemme seuranneen tiiviisti Israelin ja Gazan alueen tapahtumia lokakuusta 2023 alkaen. Tilanne Gazan alueella on vakava ja toivomme, että alueen kriisi ja inhimillinen kärsimys saisivat rauhanomaisen päätöksen nopeasti, vastaa yhtiön Suomen viestintäpäällikkö Jenni Jusslin sähköpostitse.

Jusslinin mukaan Wolt palvelee paikallisia yhteisöjä ja yrityksiä laajasti yli kolmessasadassa kaupungissa Israelin alueella, toimien arabiaksi, englanniksi ja hepreaksi.

– Tavoitteemme on palvella kaikkia niitä kymmeniä tuhansia asiakkaita, kauppiaita ja lähettikumppaneita, jotka luottavat Woltiin oleellisena osana arkeaan ja toimeentuloaan paikallisesti. Tuohon joukkoon kuuluu myös tuhansia palestiinalaistaustaisia ihmisiä, Jusslin sanoo.

Hänen mukaansa yhtiö ei toimi eikä ole koskaan toiminut Gazassa tai Länsirannalla. Todellisuudessa esimerkiksi Gilon siirtokunta sijaitsee palestiinalaisten hallitseman Länsirannan alueella.

Israelissa Wolt on profiloitunut julkisuudessa maan armeijan, sotilaiden ja taisteluista kärsivien israelilaisten tukijana. Kesäkuussa Israelin ja Iranin välisen sodan jälkeen Wolt tarjosi rahallista tukea ohjusiskuissa vaurioituneille ravintoloille ja myymälöille.

Jerusalem Postissa 19. heinäkuuta julkaistussa artikkelissa kerrottiin Woltin tarjoavan 10000 sekelin eli noin 2500 euron apurahaa rintamalta palaaville israelilaissotilaille, jotka ryhtyvät yrityksen läheteiksi. Kyseinen artikkeli on sittemmin poistettu lehden verkkosivulta.

Woltin mukaan kyseessä oli yksi lukuisista jatkuvasti käynnissä olevista, uusille läheteille ja kauppiaille suunnatuista ohjelmista, jonka tarkoituksena oli saada lisää lähettejä yritykselle. Sen mukaan palkkiota tarjottiin myös muille kohderyhmille, kuten opiskelijoille. Woltista kiistetään, että yhtiö tukisi Israelin armeijaa tai sen toimintaa millään lailla.

Gazan kaistaa Israel on miehittänyt lähes 60 vuoden ajan. Viimeisimmät sotatoimet Gazassa alkoivat, kun Hamasin taistelijat hyökkäsivät Israeliin 7. lokakuuta 2023. Israelin nyt jo lähes kaksi vuotta kestäneet vastatoimet ovat johtaneet arviolta jo yli 60 000 ihmisen kuolemaan ja akuuttiin humanitaariseen kriisiin.

Gazaan on julistettu nälänhätä, jonka tarkoituksellisesta aiheuttamisesta Israelia on syytetty. Kansainvälistä yhteisöä on taas arvostelu siitä, että siviilien kuolemia ei olla pyritty tehokkaammin estämään.

Tutkija Antti Tarvainen kuvaa alueen tilanteen saavuttaneen lakipisteensä. Hänen mukaansa Israel–Palestiina-kysymys on nyt kansainvälinen, globaali mittari koko kansainvälisen järjestelmän tulevaisuudelle.

– Kyseessä on kansanmurha, etninen puhdistus. Israel pyrkii tyhjentämään maata poistamalla alueilta palestiinalaisväestöä.

Hän kuvaa siirtokuntia konkreettisiksi välineiksi palestiinalaisyhteisöjen hävittämiseen ja etnisen puhdistuksen toteuttamiseen.

Kansainvälisen tuomioistuimen (ICJ) mukaan Israelin vuosikymmeniä jatkuneet laittomat toimet ovat estäneet palestiinalaisten itsemääräämisoikeuden sekä taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kehityksen.

Liiketoiminnan ylläpitäminen miehitetyillä alueilla nähdään tämän myötä ongelmallisena.

– Sen avulla normalisoidaan kansallisen lain vastaista toimintaa eli alueen haltuunottoa. Jos yritys toimii miehitetyllä alueilla, se osallistuu lainvastaiseen toimintaan ja ihmisoikeusrikkomuksiin, Tarvainen sanoo.

Yrityksillä on kansainvälisten periaatteiden mukaan velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia riippumatta valtioiden toiminnasta. Finnwatchin vuonna 2022 julkaisemassa raportissa todetaan, että laittomissa siirtokunnissa toimivat yritykset rikkovat tätä velvollisuutta, koska ne hyötyvät toiminnasta, jonka YK on katsonut kansainvälisen oikeuden vastaiseksi.

Raportin mukaan Suomen markkinoille on tuotu siirtokunnista muun muassa kosmetiikkaa, viinejä, hedelmiä ja yrttejä. Finnwatchin selvityksen mukaan Woltin lähetit toimittavat ruokaa useisiin Itä-Jerusalemin siirtokuntiin.

– Wolt on hyvä esimerkki siitä, miten kansainvälinen Israel–Palestiina-kysymys kytkeytyy talouteen. Yritys normalisoi Israelin haltuunottoa paikallisella tasolla, Tarvainen sanoo.

Palestiinalaiset työskentelevät siirtokunnissa usein heikossa asemassa. Ammattiyhdistysten maailmanjärjestö ITUC raportoi jo vuonna 2019, että monille työntekijöille maksetaan alle minimipalkan, eikä heillä usein ole pääsyä sosiaaliturvaan.

YK on korostanut, että yritystoiminta konfliktialueella lisää riskiä joutua osalliseksi vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Yritysten on varmistettava, etteivät ne pahenna tilannetta – ja jos riskejä ei voida hallita, liiketoiminta tai liikesuhteet tulisi lopettaa.

Raportti paljastaa myös, että useat muut Suomessa toimivat yritykset ja toimijat ovat kytköksissä Israelin laittomiin siirtokuntiin. Woltin lisäksi listalla ovat olleet muun muassa SodaStream, Pizza Hut, Volvo, RE/MAX ja Heineken.

Euroopan unionin tuomioistuin vaatii EU-maita merkitsemään Israelin siirtokunnissa valmistetut tuotteet niin, että kuluttajat tietävät niiden olevan peräisin miehitetyiltä palestiinalaisalueilta.

Jos yrityksen eettisyydestä ei ole saatavilla suoraa tietoa, kuluttaja voi tehdä Eetti ry:n ohjeiden mukaan vastuullisen ostopäätöksen esimerkiksi tarkistamalla tuotteen valmistusmaan tai raaka-aineiden alkuperän.

Antti Tarvainen sanoo, että kansalaisten yhteisillä valinnoilla on mahdollista saada yritykset tekemään eettisemmin kestävämpiä ratkaisuja.

– Osana kasvavaa julkista painetta kollektiivisilla kulutusboikoteilla voi olla iso vaikutus yritysten toimintaan. Osana laajempaa liikettä yksilönkin kulutusvalinnoilla on väliä.