Wolt ja Foodora saavat hyötyä pimeästä työstä laillisesti – Alustataloudessa vastuukin on mahdollista ulkoistaa
Jos pakkoyrittäjyys tai pimeä työ ovat ainoat vaihtoehdot saada töitä, harva lähtee penäämään oikeuksiensa, kuten asiallisten työolojen tai kohtuullisen korvauksen perään, kirjoittaa toimituspäällikkö Miikka Järvinen.
Ruokaläheteillä teetetty pimeä työ ja kiskonta jakavat suomalaisen yhteiskunnan jäseniä entistä julmemmin kahteen kastiin.
Helsingin Sanomien selvitys kertoi Woltin ja Foodoran ruokalähettien antaneen omia keikkojaan muiden ajettavaksi ja ottaneet välistä muhkean provision. Poliisin tietoon on tullut 2019 lähtien tapauksia, joissa lähetit ovat ottaneet alihankkijoikseen henkilöitä, joilla ei ole ollut työ- tai oleskelulupaa.
Alustatalouden eli Woltin ja Foodoran kaltaisten yritysten ansioihin on luettava työllistymisen helpottaminen. Sopimuksen tehneellä kumppanilla on oikeus teettää töitä alihankkijalla, kunhan noudattaa lakia ja sopimusehtoja.
Bisnesmallin pimeä puoli on siinä, että alustayritys voi luoda puitteet hyväksikäytölle tekemättä itse mitään laitonta.
Mutta haluammeko yhteiskunnan, jossa työmarkkinoiden kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ainoa mahdollisuus tienata elantonsa on tehdä pimeää työtä polkuhintaan?
Bisnesmallin pimeä puoli on siinä, että alustayritys voi luoda puitteet hyväksikäytölle tekemättä itse mitään laitonta. Yritys hyötyy taloudellisesti siitä, että kumppanit hoitavat keikkansa ja raha vaihtaa omistajaa. Jos joku jää kiinni laittomuudesta, hänen sopimuksensa voidaan yksinkertaisesti irtisanoa.
Pimeää työtä teettävää kumppania ja hänen hyväksikäyttämäänsä renkiä taas yhdistää heikko neuvotteluasema. Jos pakkoyrittäjyys tai pimeä työ ovat ainoat vaihtoehdot saada töitä, harva lähtee penäämään oikeuksiensa, kuten asiallisten työolojen tai kohtuullisen korvauksen perään.
