Piinaavaa hermokipua aiheuttava vyöruusu on pirullinen tauti, mutta sitä taklataan nyt kahdelta rintamalta

Pitkäkestoista, voimakasta hermokipua. Äärimmäistä kosketusarkuutta. Näön menetystä. Vuosittain jopa 20 000 suomalaisella diagnosoidaan vyöruusu, jonka oireet voivat olla kovia. Arviolta joka kymmenes vyöruusuun sairastunut tarvitsee sairaalahoitoa ja viidennekselle jää pitkäkestoista haittaa. Kaiken lisäksi vyöruusulle altistaa vesirokko, jonka lähes jokainen suomalainen aikuinen on elämässään sairastanut. Lapset rokotetaan nykyään sitä vastaan.

Vyöruusuun ei voi sairastua, jos ei ole sairastanut vesirokkoa tai saanut vesirokkovirusta muuten. Vesirokkovirus jää muhimaan selkäytimen hermosoluihin ja voi aktivoitua myöhemmin. THL:n mukaan vain muutama prosentti Suomen aikuisväestöstä on säästynyt elämässään vesirokolta, ja aikuisena sen sairastaminen on harvinaista.

Jos on onnistunut pääsemään aikuiseksi asti ilman vesirokkoa, tarvitseeko vyöruusurokotustakaan enää?

– Mikäli on laboratoriokokein varmistettu, että henkilö ei ole sairastanut vesirokkoa, tulee noudattaa suosituksia vesirokkorokottamisesta. Vesirokkorokotetta tarjotaan kansallisessa rokotusohjelmassa maksutta kaikille 1.1.2006 ja sen jälkeen syntyneille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa. Tällöin ei ole aihetta vyöruusurokotteen käytölle, lääkeyhtiö GlaxoSmithKlinen eli GSK:n yhteiskuntasuhdejohtaja Sini Ruokonen sanoo.

Vesirokkorokote sisältää elävää heikennettyä virusta. Teoriassa vesirokkorokotteen virus voi jäädä elimistöön ja aktivoitua vyöruusuna tavallisen vesirokkoviruksen tapaan. Ei kuitenkaan tiedetä, jääkö rokotevirus kaikkien rokotettujen elimistöön, mutta joka tapauksessa vyöruusu on terveillä vesirokkorokotetuilla hyvin harvinainen.

Vyöruusua vastaan taistellaan paitsi vesirokkoa torjuvan rokotteen voimin myös vyöruusurokotteella, joka ei sisällä elävää virusta ja sopii sen vuoksi monille. Vyöruusurokotuksen sisällyttäminen kansalliseen rokotusohjelmaan onkin parhaillaan THL:n asiantuntijaryhmän arvioitavana. Tällä hetkellä rokotuksen saa kalliisti omalla rahalla, minkä lisäksi yliopistosairaaloissa on alettu rokottaa syöpää sairastavia potilaita autologisen kantasolusiirron jälkeen.

Asiantuntijaryhmän toivotaan saavan työnsä päätökseen pian.

– Tarkoitus on saada suositus KRARin (Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä) ja Tartuntatautien neuvottelukunnan käsittelyihin ennen juhannusta, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n terveysuhkien torjunnan johtava asiantuntija Mia Kontio.

Sen jälkeen ehdotus etenee vielä sosiaali- ja terveysministeriöön ja eduskuntaan, joka päättää rokotusohjelman rahoituksesta.

Voiko käydä niin, että joitain muita rokotteita pitää karsia tai saantiehtoja tiukentaa, jos vyöruusu tulee mukaan ohjelmaan eikä lisärahoitusta saada?

– Koskaan ei ole uuden rokotteen hankintaa varten karsittu jotain toista jo kansallisessa rokotusohjelmassa olevaa rokotetta. Jos tarvittavaa rahoitusta ei myönnetä, jää rokotusten aloitus sitä odottamaan, THL:n Kontio sanoo.

– On tietysti mahdollista, että jos jotain rokotetta päätetään hankkia vähemmän jostain syystä, että siihen varattua rahoitusta voitaisiin väliaikaisesti käyttää toisen rokotteen rahoitukseen. Kuitenkin kansalliseen ohjelmaan tulevaan rokotteeseen tarvitaan pysyvä rahoitus, jotta voidaan taata rokotusten jatko.

Vyöruusurokote on tarkoitettu vyöruusun ja postherpeettisen neuralgian (vyöruusun jälkeisen pitkittyneen kiputilan) ehkäisyyn kaikilla 50 vuotta täyttäneillä aikuisilla ja niillä 18 vuotta täyttäneillä aikuisilla, joilla on suurentunut vyöruusun riski. Käytännössä se tarkoittaa jotain immuunijärjestelmän toimintaa heikentävää sairautta ja/tai lääkitystä.

– Ikä on vyöruusun merkittävin riskitekijä ja riski kasvaa huomattavasti 50 ikävuoden jälkeen. Mikäli henkilöllä on muita riskiä lisääviä tekijöitä, ennaltaehkäisystä voi hyötyä jo aiemmin, GSK:n Ruokonen sanoo.

Vyöruusurokote ei sisällä elävää virusta, minkä vuoksi se sopii myös immuunipuutteisille. Se on kuitenkin varsin tyyris, sillä omalla rahalla ostettuna kahden pistoksen hinta on 400 euron luokkaa.

– Tämän rokotteen osalta on valitettavaa, ettei ole kilpailua. Tavallisesti kansallinen hankkija saa kuitenkin rokotteet halvemmalla, kuin millä kansalainen ne ostaa apteekista, Kontio sanoo.

Rokotesarjaan kuuluu kaksi pistosta 2–6 kuukauden välillä. Parhaillaan on käynnissä pitkäaikaistutkimus rokotteen tehon kestosta.

Koska lapset rokotetaan nykyään vesirokkoa vastaan, vyöruusun elintila käy vähiin ja vyöruusurokotteesta tulee lopulta vuosien saatossa kansallisella tasolla turha. Kaikki eivät kuitenkaan voi ottaa vesirokkorokotusta esimerkiksi jonkin immuunipuutoksen takia, joten pienelle joukolle vyöruusurokote säilynee tarpeellisena, GSK:n Ruokonen huomauttaa.

Suomen kansallisessa rokotusohjelmassa on jo nyt useita rokotteita, joita annetaan aikuisille riskiryhmäläisille ilmaiseksi. Riskiryhmään saattaa kuulua esimerkiksi ikänsä tai vaikkapa autoimmuunisairauden vuoksi. Kaikki eivät tiedä olevansa oikeutettuja ilmaiseen rokotukseen.

– Tämä on lähinnä jonkinlainen ongelma rokotteissa, joissa riskiryhmät ovat pieniä ja kansallisen rokotusohjelmaan kuuluu hyvin rajattu ryhmä. Pneumokokkirokote on tällainen. Nykyään kehitetään ja onkin jo jonkin verran käytössä eri herätteitä, joilla voidaan hoitavalle lääkärille nostaa esiin potilas, jos hän täyttää tietyt kriteerit. Eli tämä on todennäköisesti poistuva ongelma, THL:n Kontio sanoo.

Sini Ruokonen kertoo, että GSK:n havaintojen mukaan ihmiset eivät ole kovin tietoisia ikääntymisen vaikutuksesta vastustuskyvyn heikkenemiseen 50 ikävuoden jälkeen, jolloin alttius sairastua infektioihin kasvaa. Infektiot ovat ikääntymisen myötä usein myös vakavampia.

– Tästä aiheutuva tautitaakka on yhteiskunnalle iso haaste, ja siksi on tärkeää ennaltaehkäistä infektioita sekä niistä aiheutuvia komplikaatioita, sairauspoissaoloja sekä toimintakyvyn laskua. Yleisesti tiedostetaan, että ikäperusteisissa rokotusohjelmissa päästään hyviin rokotekattavuuksiin. Tautiperusteiset riskiryhmärokotukset toteutuvat käytännössä huonosti.