Image

VTT:n Emilia Nordlund: "Miksi tappaisimme eläimiä, jos voimme tehdä vastaavia tuotteita ilman?"


Solutehtaista tulee ruoantuotannon uusi teollisuudenhaara, sanoo VTT:n tutkimustiimin päällikkö Emilia Nordlund.
Kuvat Mathias Foster

Maapallolla on ennusteiden mukaan 10 miljardia ihmistä vuonna 2050. Ruokaa pitäisi silloin pystyä tuottamaan puolet nykyistä enemmän. Viljelyala kuitenkin vähenee, ja metsiä tarvitaan hiilinieluiksi. Miten ihmiset saadaan ruokittua?

Tärkeintä on miettiä, miten käytämme pinta-alan järkevästi. Tällä hetkellä yli 50 prosenttia viljelykelpoisesta maasta käytetään rehun tuotantoon. Tähän liittyy myös tarve kasvispohjaiseen ruokavalioon siirtymiselle. Olemme VTT:llä laskeneet, että jos lopettaisimme punaisen lihan kulutuksen, 20 prosenttia viljelyalasta voitaisiin metsittää ja saada hiilinieluiksi. Se on aika dramaattinen muutos. Samalla saisimme lisättyä luonnon monimuotoisuutta.

Toinen tärkeä tavoite on, että käytämme raaka-aineista enemmän ruoaksi. Heitämme tällä hetkellä kasvi- ja eläintuotannossa paljon syötäviksi kelpaavia osia roskiin. Myös täysin uudet ruoantuotantoteknologiat, jotka eivät ole suoraan pelloista riippuvaisia, voivat olla merkittävässä asemassa. Toisin sanoen solutehtaat, joissa tehdään esimerkiksi maidon proteiinia ilman lehmää.

Puhutaan, että tuleva ruoantuotannon mullistus on verrattavissa historiassa maanviljelykseen siirtymiseen. Mitä se tarkoittaa meille?

Se voi tarkoittaa aika paljon. Kysymys on eläintuotannosta, kuinka paljon sitä on tulevaisuudessa. Solutehtaat tulevat olemaan aivan uudenlainen teollisuuden haara. Jo nyt esimerkiksi vitamiineja tuotetaan tällä teknologialla. Jos näitä tehtaita pystytään valjastamaan ympäri maailmaa ruoantuotantoon, se on iso muutos. Vastaavasti vertikaalinen kasvien kerrosviljely on mullistamassa kasvihuoneita.

Useat yritykset maailmalla kehittävät parhaillaan keinolihaa naudan soluista. Miten nopeasti keinoliha tulee kauppoihin?

Siinä on vielä aika paljon haasteita. Esimerkiksi kudostyyppisen rakenteen tuottaminen on paljon vaikeampi asia kuin vaikka urheiluravinteissakin käytettävän maitoproteiinin tuottaminen. Suutuntuma pitää saada oikeanlaiseksi. Keinolihan tuotanto on myös vielä kallista. Kymmenen vuotta voisi olla realistinen arvio.

Näetkö, että siinä vaiheessa, kun keinoliha on valmis markkinoille, myös kauppojen keskusliikkeet voisivat siitä innostua laajamittaisesti ja korvata sillä perinteisesti tuotettua lihaa? Toisin sanoen, miten helppona pidät sen marketteihin tuloa Suomessa?

Oleellista tässä on tietysti lainsäädäntö, eli että keinoliha todetaan uuselintarvikelainsäädännössä turvalliseksi ja se hyväksytään elintarvikkeeksi. Toinen tärkeä seikka on tuotantomäärien kasvattaminen sellaiselle tasolle, että hinta voidaan tuoda kilpailukykyiseksi. Jos nämä kaksi edellistä steppiä ovat ok, en näe estettä mikseivät kauppojen keskusliikkeet innostuisi.

Voimmeko lopettaa eläinten kasvattamisen ja tappamisen ruoaksi tulevaisuudessa?

Se on mielestäni kyllä yksi mahdollinen vaihtoehto. Miksi tappaisimme eläimiä, jos pystymme tekemään vastaavia tuotteita ilman?

Ratkaisevatko solutehtaat lihantuotannon ilmasto-ongelmat? Voimmeko siirtyä kokonaan keinolihaan?

Joo, miksei joskus tulevaisuudessa. Siihen vaikuttaa se, miten keinoliha lopulta tuotetaan. Keinoliha on tehtävä kestävästi. Solutkin tarvitsevat ruokaa, ja esimerkiksi epäekologinen rehutuotanto lihasolukoille ei tietenkään ole kestävä ratkaisu. Mutta laskelmat näyttävät lupaavilta. Keinolihan tuottaminen ei näyttäisi olevan luonnolle huonompi kuin naudanlihan kasvattaminen. Näen, että kulttuurinen muutos lihankulutuksessa olisi ensimmäinen askel. Meidän pitää vähentää lihankulutusta merkittävästi, eikä keinoliha ole siihen nopean tähtäimen ratkaisu.

Olette VTT:ssä luoneet laboratoriossa soluviljelyllä muun muassa puolukoita. Maistuvatko ne hyviltä?

Marjojen kasvisoluviljemät eivät maistu yhtä voimakkaalta kuin marjat yleensä, ja sen kanssa teemme tällä hetkellä töitä. Solukoista tehdyssä hillokkeessa olemme saaneet luotua marjahillon makua, mutta solukko sellaisenaan on aika miedon makuinen. Tutkimme parhaillaan, miten saisimme makua voimistettua.

Mitä sanot niille, joiden mielestä laboratorioliha ei ole oikeaa lihaa?

Minusta se ei ole totta. Määritelmistä voidaan tosin aina keskustella. Mikrobeissa solutehtaassa tuotettu maitoproteiininkin proteiini on ihan sama kuin lehmän tekemä, olemme vain valmistaneet sen eri tavalla. Voihan sitä sanoa myös, että nykyinen vehnä, jota tuotetaan pelloilla, on täysin keinotekoista. Olemme täysin jalostaneet sen. Suurinta osaa viljelykasveista ei ole ollut olemassa. Me olemme ne luoneet, ja taas olemme luomassa jotain hienoa. Keinoliha on mielestäni ihmisen älykkyyden osoitus, jolla toivottavasti voidaan edistää maapallon hyvinvointia. ■

Julkaistu: 29.8.2019