Apu

”Voidaan puhua etnisestä puhdistuksesta”

”Voidaan puhua etnisestä puhdistuksesta”

Myanmarin toiveikkaiden uutisten taustalla kuohuu synkkä konflikti. Maassa vainotaan systemaattisesti rohingyamuslimeita.
Teksti Apu-toimitus
Mainos

Toukokuun lopulla presidentti Barack Obama tapasi Myanmarin (ent. Burman) presidentin U Thein Seinin Valkoisessa talossa. Obama kehui Seinin poliittisia ja taloudellisia uudistuksia. Maa siirtyi sotilasvallasta siviilihallintoon alkuvuodesta 2011. Myös Nobel-palkitun oppositiojohtaja Aung San Suu Kyin pyrkimykset presidentiksi vuoden 2015 vaaleissa herättävät toiveita demokratiasta. Toiveikkaiden uutisten taustalla kuohuu kuitenkin synkkä konflikti. Maassa vainotaan systemaattisesti vähemmistöjä, erityisesti rohingyamuslimit on ajettu ahtaalle.

Viime viikolla poliisi tuli häätämään Myanmarissa Rakhinen osavaltiossa rohingyamuslimeita pois kodeistaan. Kyläläiset oli tarkoitus siirtää tilapäiselle leirille. He vastustivat häätöä, ja poliisi avasi tulen. Kolme naista kuoli ja monia haavoittui.

– Rohingya-muslimeilla ei ole kansalaisoikeuksia ja heidän ihmisoikeuksiaan poljetaan perustuslain vastaisesti, Myanmarin parlamentin jäsen, U Shwe Maung kertoo Avulle.

Valtaosa myanmarilaisista on buddhalaisia. Lisäksi maassa elää monia etnisiä vähemmistöjä ja näiden alavähemmistöjä. Virallisen arvion mukaan rohingyoja on 800 000 Myanmarissa, eniten Rakhinen osavaltiossa. Monien asiantuntijoiden mukaan luku on rajusti alakanttiin.

Itä-Aasian konflikteihin erikoistunut Helsingin yliopiston lehtori Timo Kivimäki kertoo kuulleensa kymmenisen muuta vastaavaa selkkausta, joissa rohingyoja on kuollut tai loukkaantunut. Kyse on ollut yksittäisistä paikallisten ihmisten yhteenotoista.

– Yleisesti ajatellaan, että vain Myanmarin paha hallitus tai pelkästään buddhalaisenemmistö syrjisi rohingyamuslimeita. Oikeasti myös muut etniset vähemmistöt, kuten kristityt, terrorisoivat heitä.

Vaikka rohingyat ovat eläneet sukupolvien ajan Myanmarissa, heitä pidetään ulkomaalaisina, joille ei ole annettu kansalaisoikeuksia: he eivät saa äänestää tai käyttää terveydenhuollon palveluita, vaikka maksavat niitä varten veroja.

U Shwe Maung kertoo, että tietyillä alueilla rohingyat saavat synnyttää vain kaksi lasta, jotta rohingya-väestö ei lisääntyisi. Lisäksi rohingyojen koteja on tuhottu ja heitä on pakkosiirretty pois kotiseudultaan.

– Tilannetta voi pitää etnisenä puhdistuksena siinä mielessä, että rohingyojen olemassaolo kiistetään. Jos myönnettäisiin, että he ovat Myanmarissa elävä etninen ryhmä, he saisivat etniset ryhmän oikeudet, Kivimäki sanoo.

Hankalaa tilanteessa on se, että Myanmar pyrkii demokraattiseksi valtioksi. Demokratialla on myös nurja puolensa.

– Kysyttäessä 90 prosenttia väestöstä sanoisi, ettei rohingyoille kuulu kansalaisoikeuksia, Kivimäki uskoo.

Teksti: Julia Thurén / Apu

Kuva: Timo Kivimäki

Kuvateksti: Koska rohingyoja ei tilastoida Myanmarin kansalaisina, valtiolla ei ole käsitystä siitä, kuinka moni rohingya kuoli Nagris-syklonissa vuonna 2008. Timo Kivimäki kuvasi tuhoutunutta Irrawaddy Deltaa. Hän oli tuolloin Myanmarissa tutkimassa muun muassa rohingyojen tilannetta.

Julkaistu: 12.6.2013