Viini virtasi lähikauppoihin – ovatko viinijuomat pikkukauppojen pelastus vai näemmekö vain entistä suurempia alkoholihaittoja?
Kesästä tulee kiinnostavaa aikaa. Jättävätkö lomalaiset Alkon ostokset väliin? Tulevatko entistä helpommin tarjolla olevat – ja väkevämmät – viinijuomat laskemaan riskikäyttäjien kynnystä tarttua väkevämpään pulloon, kirjoittaa toimituspäällikkö Samuli Isola.
Vielä äsken eduskunnassa kiisteltiin siitä, millä menetelmällä valmistettua enintään kahdeksanprosenttista alkoholia voidaan hyväksyä myyntiin kauppoihin. Tulisiko entistä vahvempien alkoholien myyntiä kaupoissa ylipäätään sallia? Voittaisiko ”päihdehaittojen ehkäisyn” vai ”eurooppalaisemman alkoholipolitiikan” linja? Jälkimmäinen voitti, vaikka hallituksen rivit kiistassa rakoilivat.
Kun nuija lopulta kopahti eduskunnan puhemiehen pöytään 5. kesäkuuta, tuli uusi laki voimaan. Ja kävi kuten kävi keskioluen vapautumisen aikaan 1969, heti alkoivat juomarekat kuljettaa juomia kauppoihin. Vain viisi päivää lain hyväksymisen jälkeen koitti hetki, jota toiset olivat odottaneet kieli pitkällä, toiset pelänneet: kauppojen viinihanat aukesivat. Citymarketien ja Prismojen sisään oli hetkessä noussut hyllymetreittäin uusia kevytviini-, siideri- ja olutosastoja. Pikkukauppoihin oli tehty hyllyjä uusille juomille.
Suomi on ottanut uuden askeleen alkoholin myynnin tiellä.
Kesästä tulee kiinnostavaa aikaa. Ostavatko lomaihmiset entistä miedompia viinejä lähikaupasta ja jättävät Alkon ostokset väliin? Tulevatko entistä helpommin tarjolla olevat – ja väkevämmät – juomat laskemaan riskikäyttäjien kynnystä tarttua väkevämpään pulloon? Saavatko pikkukaupat ja haja-asutusalueet uusista juomista uusia asiakkaita ja liikevaihtoa?
Ainakaan heti kansa ei innolla tarttunut pulloon. Tuttu K-kauppias huikkasi minulle: ”Yksi pullo meni ekana maanantaina.”
