Mondo

Viikinkien jäljillä: nämä 15 nähtävyyttä kiehtovat niin lapsiperheitä kuin historian ystäviä


Tuskinpa viikingit tuhat vuotta sitten arvasivat, että heidän rellestyksistään syntyy suuria nähtävyyksiä. Mondo kävi Norjassa Karmøyn saarella ja kokosi vinkit muistakin hienoista viikinkikohteista Pohjoismaissa, Britanniassa ja muualla.
Kuvat Antti Vettenranta

Avaldsnes on pieni kalastajakylä Karmøyn saarella Norjan länsirannikolla, 450 kilometriä Oslosta länteen. Se ei ole Norjan aivan näyttävintä vuonoseutua, mutta sinne matkustamiseen löytyy yksi hyvä syy. Karmøyn saarella on arkeologisia löytöjä kivikaudelta saakka, ja se on yksi Norjan merkittävistä viikinkihistorian nähtävyyksistä.

Karmøyn saari tunnetaan paikkana, jossa kuningas Harald Kaunotukka tarinan mukaan yhdisti Norjan ja hallitsi sitä vuosina 872–931. 1800-luvulla sieltä louhittiin kupari New Yorkin Vapaudenpatsaaseen. Suomessa Harald Kaunotukka tunnetaan parhaiten nimellä Peter Franzén tv-sarjassa Viikingit.

Karmøyn saaren raukeasta tunnelmasta ei arvaisi, että se kerran oli nuoren Norjan kuningaskunnan ja viikinkihistorian tärkeä keskus.

Saaren maisemia hallitsevat kanervaiset nummet, surffareiden suosimat valkeat rannat ja pohjoisempana maatalous.

Tuuli paukuttaa 50-jalkaisen hardanger-jahdin ylös nostettua purjetta. Laiva on 1800-luvulla rakennettu, mutta meri ja vuonot liittävät sen muinaishistoriaan.

Kaunotukka ei valinnut tätä paikkaa summamutikassa. Syy oli strateginen: Karmøyn saaren ja mantereen välissä kulkee kapea, 30 kilometriä pitkä salmi, jonka läpi kaikki etelä-pohjoissuuntainen laivaliikenne joutui tyrskyisen meren takia kulkemaan. Se, joka hallitsi salmea, hallitsi paljon.

Pitkä rannikko oli nordvegr, tie pohjoiseen, ja merireittien yhdistämistä maista tuli Norge. Norja on ainoa maa maailmassa, joka on nimetty purjehdusreitin mukaan.

Avaldsnesin niittykumpareet saartavat 1200-luvulla rakennettua Pyhän Olavin kirkkoa. Lampaat laiduntavat rinteessä.

Vikinggard-keskus esiintyjineen havainnollistaa elämänmallia tuhat vuotta sitten.

Saarella on maan alle piilotettu Nordvegen Historiesenter -museo, joka esittelee Harald Kaunotukan ohella muuta viikinkiajan historiaa. Täältä viikingit lähtivät aikoinaan muun muassa valloittamaan Irlantia.

Kävelymatkan päässä museolta on Vikinggard, johon on rekonstruoitu muinaisia viikinkirakennuksia. Paikalle jätetyt miekat, kilvet ja rautaliivit osoittavat viikinkien olevan nyt kahvitunnilla, mutta ”pitkänätalona” tunnetussa talonpoikaisessa rakennuksessa lepattaa tuli. Eteisessä tarjotaan juomavaihtoehdot: viikinkiolut, joka nostattaa voimia, tai kupponen juomaa, joka kuulemma tekee runoilijaksi.

Rakennusten ja viikinkitietojen esittely sopii koko perheelle. Keskikesällä täällä pidetään viikinkifestivaalikin. Karmøylle pääsee läheisen Haugesundin kaupungin mukaan nimetyltä lentokentältä, joka sijaitsee tällä saarella. Kesällä Haugesundista on bussikuljetuksia saarelle (avaldsnes.info).

Viikinkiesineistöä luovat ja keräävät nykyään niin museot kuin harrastajaseurat.

Viikinkien historia on niin monimuotoista, että siitä nousee edelleen esiin erikoisia kertomuksia. Yksi niistä sivuaa Karmøyn saarta: islantilainen kirjailija Bergsveinn Birgisson on tehnyt teoksen Musta viikinki (Bazar), joka on ilmestynyt myös suomeksi. Kirja kertoo Birgissonin esi-isästä Geirmundur Tummanahasta, Islannin varhaisesta asuttajasta ja mahtimiehestä.

”Musta viikinki” nosti purjeensa näiltä Karmøyn rannoilta seilatakseen ensin kohti pohjoista Bjarmiaa, keskiajalla tunnettua aluetta Vienanmeren ja Jäämeren seudulla. Sitten mies matkasi Irlantiin ja lopulta orjiensa kanssa Islantiin, missä hänestä tuli laajalti pelätty mahtihallitsija. Birgissonin viikinkitarinan elokuvaoikeudet on myyty Hollywoodiin.

Norjan muita viikinkinähtävyyksiä

Tuhatkunta vuotta sitten kuumeisinta aikaansa viettäneet viikingit kiehtovat nykyihmisiä niin, että heidän tekemisistään luodaan alati matkakohteita. Yhä uudet näyttelyt ja museot syventävät käsityksiä viikingeistä: he olivat nopeita ja rohkeita skandinaaveja, jotka matkasivat Bagdadiin ja Amerikkaan asti. He olivat talonpoikia, kauppiaita, käsityöläisiä, runoilijoita ja löytöretkeilijöitä – sekä ryöstelijöitä ja orjakauppiaita, jotka eivät kirkkoja kunnioittaneet.

Maailman parhaiten säilyneet viikinkilaivat löytyvät Vikingskipshuset-museosta Bygdøyn niemimaalta Oslosta. 800-luvulla rakennettuja laivoja on kolme, ja ne on löydetty Oslonvuonon alueelta. Komein laivoista, Oseberg, haudattiin siniseen saveen vuonna 834. Viikingit käyttivät laivoja ylhäisten hautoina, joihin laitettiin ruokaa, huonekaluja ja jopa palvelijoita uuden elämän tarpeisiin.

Vikingskipshuset on avoinna ympäri vuoden (khm.uio.no/besok-oss/vikingskipshuset).

Maailman pisin tunnettu viikinkirakennus on alkuperäiselle paikalleen rekonstruoitu viikinkipäällikön talo Lofooteilla. Lofotr Vikingmuseet valottaa Borgin viikinkien muuttoa Islantiin ja Norjan viikinkien yhdistymistä etelän uhkaa vastaan. Kesällä museosta voi myös hypätä viikinkiveneen kyytiin. Paikka on avoinna ympäri vuoden (lofotr.no).

Suomen Rosalassakin on viikinkien historiaa

Suomestakin löytyy oma viikinkinähtävyys. Rosalan Viikinkikeskus Kemiönsaaressa on kolmisenkymmentä kohdetta käsittävä museo, joka avaa Suomen rannikon roolia viikinkihistoriassa.

Tervantuoksuisten talojen lisäksi esillä on kaksi rekonstruoitua viikinkilaivaa ja näyttelyitä muun muassa sotavarusteista ja soittimista. Rosalan keskus on auki touko-syyskuussa, talvella harvakseltaan (rosala.fi).

Aikoinaan pelkoa herättäneistä viikinkiveneistä on tehty uusversioita eri paikoissa, kuten Norjan Karmøyssä.

Ruotsin viikinkikohteita

Tukholman Djurgårdenissa toimiva Vikingaliv-museo esittelee tuoreimpia tutkimustietoja viikingeistä (vikingaliv.se). Esillä on muun muassa vahaviikinki, joka perustuu Tukholman läheltä löydettyihin 1000-luvun vaihteen luihin. Viikinkien kaupparetkelle voi osallistua huvipuistotyylisessä laitteessa. Näytteillä on jopa fossilisoitunutta viikingin kakkaa!

Ruotsin ensimmäiseksi kaupungiksi mainittu Birka oli 200 vuoden ajan yksi viikinkien tärkeimpiä kauppakeskuksia. Se syntyi 700-luvulla Björkön saarelle Mälarenjärvelle ja on Unescon maailmanperintökohde. Museon lisäksi tarjolla on arkeologisiin kaivauksiin nojaava rekonstruktio viikinkikylästä. Saareen pääsee kesäkaudella laivalla (birkavikingastaden.se). 

Skånessa Höllvikenin Fotevikens Museumissa on 23 rakennuksen viikinkikylä ja 1100-luvun löytöjen pohjalta kopioitu 11-metrinen sota-alus. Kesällä pidetään kansainväliset viikinkimarkkinat (fotevikensmuseum.se).

Tanskan Ribe, Roskilde ja Ladby

Tanskan vanhimman kaupungin liepeille perustettu Ribe Vikingecenter -perinnekeskus kuvaa viikinkielämää vuosina 700–1000. Kylästä löytyy pajoja, maatilkkuja, markkinapaikka, perinteisiä pitkiätaloja, käräjärakennus ja satama veneineen. Vierailija voi kokeilla jousiammuntaa ja leivän paistoa – tai osallistua soturikoulutukseen (ribevikingecenter.dk).

Vikingeskibsmuseet Roskilden satamassa esittelee muinaista merenkulkuun liittyvää käsityötaitoa. Kokoelmiin kuuluu yli 50 puualusta viikinkilaivojen rekonstruktioista perinteisiin pohjoismaisiin aluksiin ja jopa borneolaisiin kajakkeihin (vikingeskibsmuseet.dk).

Ladbyn Vikingemuseetin suuri täky on maailman ainoa viikinkivene, joka on yhä siinä hautakummussa, johon se vuonna 925 laskettiin. 22-metrisen aluksen seurana Tanskan ainoassa laivahaudassa ovat yhdentoista mukana haudatun hevosen luurangot. Näyttelyissä on tarjolla muun muassa ”kuolemanvene” eli rekonstruktio viikinkikuninkaan viimeisestä matkasta Valhallaan sekä vuonolla sijaitseva laivan täyskopio (vikingemuseetladby.dk).

Tanskan Ladbyssä voi nähdä viikinkiveneen alkuperäisessä hautakummussaan yli tuhannen vuoden takaa. Kuva Ard Jongsma.

Islannin hieno saagamuseo

Saagaperinteeseen nojaava Saga Museum esittelee täysikokoisine ihmishahmoineen avaintapahtumia Islannin tuhatvuotisesta historiasta. Viikinkiasuttajien lisäksi saaren on pitänyt kestää erinäinen määrä tulivuoren purkauksia, maanjäristyksiä ja muita luonnonkatastrofeja sekä mustana surmana tunnettu kulkutauti, joka tuhosi yli kolmanneksen väestöstä. Reykjavíkissa sijaitsevan museon 17 näyttelyyn voi tutustua myös museon kotisivulla.

Avoinna joka päivä 10–18 (sagamuseum.is)

Virosta löytyy Viikingite küla

Vartin päässä Tallinnasta Saulassa on koko perheen puuhamaa, jossa voi soutaa viikinkilaivaa Piritajoella sotapäällikön kanssa, puolustaa linnoitusta, takoa sepän pajassa, heittää kirvestä tai tehdä vaikka riimutalismaanin.

Auki ympäri vuoden. Vapaa pääsy, aktiviteetit maksullisia (viikingitekyla.ee/fi).

Yorkin suosittu Jorvik

Yorkissa sijaitseva Jorvik Viking Centre on Englannin suosituimpia matkailukohteita Lontoon ulkopuolella. Sen täky on erikoinen aikakapseli, jossa vierailija köröttelee ajassa taaksepäin vuoteen 866, jolloin viikingit valloittivat Yorkin. Alueelta on löydetty yli 20 000 viikinkiajan esinettä (jorvikvikingcentre.co.uk).

Irlannin kiehtova Dublinia

Tietoa viikinkien irlantilaisvuosista tarjoaa Dublinia-näyttely Christ Churchin katedraalin perinnekeskuksessa Dublinin vanhankaupungin kulmalla. Sielläkin voi tutustua viikinkien katuelämään, sotalaivaan ja aseisiin tai vaikka kokeilla orjana olemista.

Auki ympäri vuoden (dublinia.ie).

Saksan Wikinger Museum Haithabu

Saksan tärkeimpiin kuuluva arkeologinen museo Wikinger Museum Haithabu, Busdorfissa kuvaa näyttelyiden ja seitsemän rekonstruoidun talon avulla viikinkien elämää. Yhdessä tanskalaisten viikinkiaikoina rakentaman Danevirken puolustusvallin kanssa museo kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin.

Tanskalaisten perustama Hedeby oli merkittävä Euroopan, Lähi-idän ja Aasian välisen kaupan solmukohta, jossa käsitöiden ja rautatuotteiden ohella käytiin orjakauppaa. Ruotsalaisviikingit valloittivat kaupungin vuonna 900, mutta liitettiin lopulta Schleswigiin 1050. Alueelta löytyi vuonna 1908 viikinkiaikainen venehauta.

Auki ympäri vuoden (haithabu.de).

Julkaistu: 6.11.2019