Vetyautot palaavat Suomeen: Toyota aloittaa myynnin ja tankkausasemakin avataan vuosien tauon jälkeen – ennenkin on yritetty
Vedyn kaupallinen läpimurto liikenteessä antaa yhä odottaa itseään. Lukuisat autonvalmistajat ovat luopuneet leikistä. Näin kävi ensimmäiselle yritykselle Suomessa, kirjoittaa Tuulilasin päätoimittaja Olli Koivusalo.
Pääkirjoituksen kuunneltava versio on tehty tekoälyn avulla. Anna palautetta audiosta sähköpostilla apu360@a-lehdet.fi tai tekstin lopussa olevalla lomakkeella.
Kesän suurin yllätys autouutisten rintamalla oli se, kun Toyota ilmoitti tuovansa Mirai-vetyauton myyntiin Suomessa. Tosin vain Jyväskylässä ja yritysleasinginä, mutta joka tapauksessa. Myös tankkausasema avataan vuosien tauon jälkeen. Yritetty on siis ennenkin – Suomen ensimmäinen vetyauto oli Hyundai ix35, jonka kaasuyhtiö Woikoski hankki 2014. Vuonna 2021 Oulussa kilvitettiin Hyundai Nexo, jota on kuulemma käyty tankkaamassa Ruotsin puolella Uumajassa.
Ilmalaivat olivat ensimmäinen merkittävä vedyn käyttösovellus liikennekäytössä. Matkustajaliikennettä Atlantin yli harjoittaneen Hindenburgin räjähdys ja tuho New Jerseyssä 1937 kuitenkin osoitti, että räjähdysherkkä vety ja zeppeliini olivat huono yhdistelmä.
70-luvun öljykriisi herätti autoteollisuuden, mutta vedyn kaupallinen läpimurto antaa yhä odottaa itseään. Lukuisat autonvalmistajat ovat luopuneet leikistä, vaikka polttokennoteknologia kyllä osataan eikä käyttöturvallisuus ole autoissa ongelma. Mukana ovat käytännössä enää vain Hyundai, Toyota, Honda ja BMW.
Vedyssä on silti ideaa – raskaassa liikenteessä se lyöneekin läpi vielä joskus. Henkilöautoissa akkusähkö taisi jo viedä voiton. Hukatusta potentiaalista kertoo se, että vetyautojen maailmanlaajuinen vuosimyynti on 10.000–15.000 auton luokkaa.
