Vetoomus Ilveksen urheilujohtajalle naisten jalkapallon hälyttävästä romahduksesta – "Voisitko sinä tehdä jotakin?"
Ilveksen naisten edustusjoukkue putosi Kansallisesta Liigasta, naisten kakkosjoukkue putosi Naisten Ykkösestä, ja Ilveksen T18-joukkue sijoittui SM-sarjassa viimeiseksi. Entinen Suomen maajoukkuepelaaja ja -valmentaja Maiju Ruotsalainen vetoaa avoimella kirjeellään Ilveksen urheilujohtaja Miika Takkulaan tilanteen korjaamiseksi.
Ilveksen miesten jalkapallotoiminta toimii osakeyhtiön alla, johon kuuluu myös miesten kakkosjoukkue. Kun Tampereen kaupunki investoi merkittävästi uuteen Tammelan jalkapallostadioniin, stadionin operointi sai rahan tuoksumaan Ilves Hockey Oy:n nenässä, joka osti osake-enemmistön Ilves Edustus Oy:stä. Näin Ilvekselle avautui taloudellinen mahdollisuus nousta Suomen johtavaksi jalkapalloseuraksi.
Lisää hyviä valintoja tehtiin, kun Ilves houkutteli leiriinsä urheilujohtajaksi huippuosaajan HJK:sta, sinut Miika Takkula. Veikkausliigan hopeamitali ei tämän myötä ollut enää suuri yllätys. Samanaikaisesti Ilveksen nuori kakkosjoukkue säilytti sarjapaikkansa Miesten Kakkosessa.
Ilves sai myös ansaittua huomiota tullessaan valituksi UEFAn vuoden Grassroots-seuraksi 2022–2023. Jalkapallojaoston toiminnanjohtaja Matti Anttonen totesi: ”Olemme ylpeitä pelaajapolustamme Futis-Liigasta Veikkausliigan ja Kansallisen Liigan kautta kansainvälisille kentille saakka.”
Lisäksi Ilves valittiin yhdeksi kolmesta seurasta Palloliiton poikien ja tyttöjen nuoruusvaiheen yhteiseen hybridiakatemiaan. Tarkoitus oli taata nuorille toimintaympäristö, joka mahdollistaa huippu-urheilun, sekä resurssien jakamisen niin pojille kuin tytöillekin. Pilotti alkoi vuonna 2023. Akatemiajohtaja Joonas Laurikaisen yläpuolella toimintaa Ilveksessä organisoit sinä, miesten kakkosjoukkueen osalta, sekä Ilves ry:n urheilutoimenjohtaja Janne Räsänen naisten kakkosjoukkueen osalta.
Näistä yllä olevista meriiteistä on kirjoitettu mediassa ylistävästi ja miesten joukkueen osalta syystäkin. Eräs merkittävä seikka on kuitenkin jäänyt lähes kokonaan huomioimatta: Ilveksen naisten edustusjoukkue putosi Kansallisesta Liigasta, naisten kakkosjoukkue putosi Naisten Ykkösestä, ja Ilveksen T18-joukkue sijoittui SM-sarjassa viimeiseksi.
Tämä on valtava romahdus seurassa, joka on ollut aiemmin näkyvä toimija tyttöjen ja naisten jalkapallossa. Aikaisemmin Ilveksen pelaajat vilisivät nuorisomaajoukkueissa, mutta tämän syksyn naisten U23 ja tyttöjen U19 -maajoukkuetapahtumiin kutsuttiin vain kaksi tupsukorvaa, ja heidätkin houkuteltiin Tampereelle Seinäjoelta, hybridiakatemiaan.
Herää kysymys: missä on se pelaajapolku, jonka pitäisi viedä tyttöjä Futis-Liigasta Kansallisen Liigan kautta kansainvälisille kentille? Se on kriisiytynyt. Entiset Ilveksen nuoret lupaukset ovat siirtyneet muihin suomalaisiin seuroihin.
Elokuun lopussa Ilveksen naisten joukkueen päävalmentaja Anssi Ylinen vapautettiin tehtävästään ja hänen tilalleen nostettiin hybridiakatemiajohtaja Laurikainen. Laurikainen ehti olla päävalmentajana kuusi ottelua, joista Ilves voitti kaksi. Nekin pisteet tulivat FC Hongalta, joka niin ikään putosi Kansallisesta Liigasta. Lisäksi Honka osoitti vielä Ilvestäkin erikoisempaa toimintaa, kun se antoi kauden tärkeimpiin peleihin valmennusvastuun T12-akatemiavalmentajalle, mutta tiedotti kuitenkin luottavansa sivuun siirtyvään päävalmentajaansa, jonka työt jatkuvat normaalisti ensi kaudella.
Ymmärrettävää on, että jo näiden tietojen valossa naisten pääsarjatoiminta Suomessa vaikuttaa puuhastelulta. Mutta eihän mikään strategia tai toimintamalli toimi, jos sitä eivät toteuta pätevät ihmiset. Kun osaaville toimijoille annetaan hyvä konsepti, sillä on paljonkin merkitystä.
”Vetoan nyt sinuun, Miika – voisitko sinä tehdä jotakin Ilveksen naisjalkapallon hyväksi?”
Miika, lupaan sinulle, että naisten ja tyttöjen jalkapallossa Suomessa on paljon osaamista. Ei näytä siltä, että sitä käytetään Ilveksessä parhaalla mahdollisella tavalla. Taitavat tekijät tyttöpuolella ovat myös siirtyneet muihin seuroihin.
HJK menetti pätevän tekijän, kun he menettivät sinut, Miika. Sen seuraukset näkyvät myös tämän vuoden Veikkausliigan sarjataulukossa. Samaan aikaan Suomen johtava jalkapalloseura HJK otti kuitenkin myös suuren askeleen kohti tavoitettaan olla pohjoismainen huippuseura.
Oli ennennäkemätön panostus suomalaisessa jalkapallossa, kun naisten jalkapallojoukkue siirrettiin yhdistystoiminnasta omaksi osakeyhtiökseen. HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti kertoi uudella osakeyhtiöllä olleen alusta asti HJK Oy:n täysi tuki ja tiivis yhteistyö. Hän kuvasi uuden osakeyhtiön panostukset naisten joukkueeseen olevan ennen kaikkea koko seuran etu.
HJK:n naisten joukkue voitti tällä kaudella sekä Kansallisen Liigan, että Suomen Cupin. Suomen mestaruuden ratkaisseessa ottelussa Klubi teki Kansallisen Liigan yleisöennätyksen, 2 535 katsojaa. Mainittakoon myös, että HJK:n avainpelaajista useampi oli Ilveksen hyvältä pelaajakehitysajalta. Muun muassa kapteeni Maaria Roth, ykkösmaalivahti Annika Laihanen, sekä pelintekijä, Ruotsin mestaruudenkin voittanut, Emmaliina Tulkki.
HJK voitti tänä vuonna myös Naisten Ykkösen, sekä T18 SM-sarjan, jonka valmennuksesta vastasi muun muassa Biran Jeng. Hän on entinen Ilveksen tyttöjen talenttivalmentaja, joka kuuluu nykyään myös HJK:n naisten edustusjoukkueen valmennukseen. Kaikki ne sarjat, joissa Ilves tänä vuonna floppasi, HJK voitti.
HJK:ssa myös naisten joukkueessa on panostettu urheilujohtamiseen. Panostus on ollut arvovalinta ja suunnan näyttö kohti yhdenvertaisempaa urheilua. Valinnalla HJK uskoo myös tekevänsä voittoa. Naisten jalkapallo on noussut Euroopassa räjähdysmäiseen kasvuun, ja he haluavat pysyä tässä markkinassa mukana.
Hybridiakatemian sijaan Palloliitossa on nyt luotu uusi seuratukimalli tulevalle kahdelle vuodelle. Ilves, Suomen suurin jalkapalloseura, on edelleen yksi eniten tukea saavista seuroista. Ilves kuuluu HJK:n ja KuPSin kanssa koriin yksi, josta vastaa huippujalkapallopäällikkö Marianne Miettinen.
On valitettavaa, että varat ja Tampereen Urheiluakatemian asiantuntijuus tyttöpuolella kohdistuu tällä hetkellä pelaajiin, joiden pelaajapolku olisi kaivannut vahvistusta aikaisemmassa vaiheessa, jotta tuen hyöty voisi saavuttaa potentiaalinsa. Ehkä taustalla toivotaan, että jatkossakin tyttömaajoukkuepelaajat Ilveksen ulkopuolelta, löytävät tiensä Tampereen akatemiatoimintaan. Joka tapauksessa ei ole merkkejä siitä, että Palloliitosta olisi Ilveksen pelastajaksi.
Valmentajan paikka on tuulinen, mutta Ilves ry:n urheilutoimenjohtaja Räsänen näyttää nauttivan hallituksen luottamusta, vaikka tilanne on vähintäänkin hälyttävä. Myöskään Ilves ry:stä ei näytä olevan itsensä pelastajaksi.
Siksi vetoan nyt sinuun, Miika – voisitko sinä tehdä jotakin Ilveksen naisjalkapallon hyväksi?
Korjaus 24.10. kello 21.48: Korjattu asiavirhe. Joonas Laurikainen ehti olla päävalmentajana kuusi ottelua, joista Ilves voitti kaksi.
