Susan ja Veikko Pyysalo eivät muuttaneet algarvelaiseen vuokra-asuntoonsa verovapauden, vaan Portugalin lämmön ja valon vuoksi.– Täällä asuu paljon tavallisia suomalaisia työläisiä, jotka eivät Suomessa pärjää pienillä eläkkeillään.
Aurinko porottaa elokuussa lämpimästi, kun Portugalin aurinkorannalle muuttaneet suomalaiset kantavat helmeilevän sangriakannun varjoisalle parvekkeelleen. Algarven Suomi-seuran rahastonhoitaja Juhani ja hänen vaimonsa, yrittäjä Hannele Vanne asuvat Portimãossa viidettä vuottaan. Veikko ja Susan Pyysalo muuttivat Portimãoon joulukuussa.
– Valo on muuttomme ykkössyy. Nyt on mennyt monta vuotta jo niin, ettei aamuisin tarvitse herätyskelloa. Uskomatonta, että auringonvaloa jatkuu ympäri vuoden, Vanteet henkäisevät.
Pyysalot sanovat myös viihtyneensä hyvin. Ilmaston ja paikallisen hintatason lisäksi he kehuvat portugalilaisia.
– Olemme saaneet entistä ystävällisempää vastaanottoa kaikkialla, kun paikalliset huomasivat, ettemme lähdekään kesäksi takaisin Suomeen. Emme yhtään kadu tänne lähtöä. Iho on tottunut lämpöiseen ilmastoon jo niin, että +23–25 asteessa ryhdymme etsimään villapaitaa päälle, Pyysalot hymyilevät.
Portugalin vuonna 2013 myöntämä verohelpotus ulkomaisille yksityisen sektorin eläkkeille on synnyttänyt uusia yrityksiäkin. Insinöörit Teppo Raitis ja Matti Palo perustivat viime syksynä Portugalinelintasoparatiisi Ltd -yrityksen.
Yrityksen Ollako vaiko ei olla -matka Portugaliin sisältää lentojen lisäksi esitelmiä ja vierailuja. Esitelmät käsittelevät eläkeverotusta, portugalilaista paperisotaa sekä terveydenhoito- ja vakuutuskysymyksiä. Vierailuilla tutustutaan muun muassa asuntoihin ja yksityisiin terveyspalveluihin. Matkan hinta on 1 250 euroa henkilöltä.
Asunto ja paperisota -matka puolestaan on niille, jotka ovat päättäneet muuttaa Portugaliin. Näiden lisäksi Raitis ja Palo räätälöivät omatoimimatkoja.
– Haluamme auttaa eläkeläisiä, jotka miettivät, miten viimeiset vuodet voisi viettää viisaammin kuin loskassa tarpoen. Mielestämme Suomen verottajan toiminta on törkeän eriarvoistavaa. Verottajan nettisivuilla pyritään mielummin pimittämään tietoa kuin jakamaan sitä, Teppo Raitis puuskahtaa puhelimessa.
Vuoden 2013 jälkeen Portugaliin muuttaneista 135 suomalaisesta ”valtaosa” on heidän asiakkaitaan, sanoo Raitis. Hän ei näe moraalista ongelmaa liikeideassaan.
– Päinvastoin, tämä on korkeamoraalista toimintaa. Autamme pienituloisia eläkeläisiä, jotta heidän ei tarvitse maksaa tuhansia euroja lakimiehille. On naiivia ajatella, että joku haluaisi muuttaa tänne muutaman tuhannen euron vuoksi. Sellainen ajatus syntyy vain suomalaisesta kateuspsykoosista!
Elintasomatkojen vastuullisena järjestäjänä toimii kirkkonummelainen Matkahaukka. Toimitusjohtaja Petri Pohjonen kertoo, että tutustumismatkoja on järjestetty kolme, seuraava alkaa lokakuussa. Kullakin ryhmämatkalla on ollut 10–15 osallistujaa.
Veikko Pyysalo toivoisi, että veropakolaisuudesta puhuttaessa mainittaisiin myös esimerkiksi Suomesta muuttaneet huippu-urheilijat tai Viroon muuttaneet yritykset.
– Minä tiedän monta suomalaista kuntaa, joiden kannattaisi tarjota helpotuksia eläkeläisten verotukseen houkutellakseen uusia asukkaita!
Portugalin nollaverotus räjähti kaiken kansan tietoisuuteen heinäkuussa, kun Helsingin Sanomat paljasti kolmen entisen yritysjohtajan muuttaneen Atlantin rannalle. YIT:n hallituksen varapuheenjohtaja Kim Gran, 61, ja vuorineuvos, Kesko Oyj:n entinen pääjohtaja Matti Halmesmäki, 63, sekä vuorineuvos, Rautaruukki Oyj:n entinen toimitusjohtaja Sakari Tamminen, 61, tekivät seuraa vuorineuvos, Onvest-konsernin pääomistaja Maarit Toivanen-Koivistolle.
Väestötietorekisterin mukaan Halmesmäen koti on Lissabonissa Miguel Bombarda -kadulla. Gran asuu Algarven aurinkorannikolla Lagosissa.
Veroneuvokset Gran, Toivanen-Koivisto ja Halmesmäki kieltäytyivät Apu-lehden haastattelusta. Tammista ei tavoitettu.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tuomitsi verotusta pakenevat hyvätuloiset Ilta-Sanomien mukaan elokuisella Hangon-vierailullaan jyrkästi. ”Sen kohdalla olisi minusta kovin paikallaan, että kaikki, jotka suunnittelevat näin tekevänsä jossain elämänsä vaiheessa, kertoisivat siitä vähän etukäteen. Osaisimme sitten karttaa.”
Vuorineuvos Toivanen-Koivisto vakuutti joulukuussa lehtihaastattelussa isänmaallisuuttaan: ”En lähtisi täältä yhtään minnekään. Mutta perintöveron takia tämä on ainoa mahdollisuus.”
Turun yliopiston finanssioikeuden professori Jaakko Ossa ihmettelee veroneuvoksettaren laskelmia.
– Pörssiin listaamattomien yritysten perintöverotus ei ole Suomessa kohtuuttoman raskasta tilanteessa, jossa sovelletaan huojennussäännöksiä, hän huomauttaa.
Toivanen-Koiviston perijöille jäisi perintöveroa maksettavakseen suunnilleen 3–4 prosenttia yrityksen käypästä arvosta. Onvest-konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli yli 1,5 miljardia euroa.
Vuorineuvos väitti perheensä muuttavan Portugaliin mukanaan. Tämä vaadittaisiinkin perintöveron välttämiseen. Verohallinnon mukaan irtainta omaisuutta, kuten osakepapereita ja yritysten omistusosuuksia, voidaan verottaa ulkomailla vain, jos perinnönjättäjä sekä perillinen asuvat pysyvästi ulkomailla.
Maarit Toivanen-Koiviston neljästä lapsesta kuitenkin vain Martti Koivisto on elokuun puolivälistä alkaen merkinnyt sosiaalisessa mediassa julkiseksi kotipaikakseen Portugalin Cascaisin rantakaupungin. Martti ilmoittaa aloittaneensa syyskuussa opinnot lissabonilaisessa kauppakorkeakoulussa. Perheen kahden muun pojan asuinpaikat eivät ole julkista tietoa.
Vuorineuvoksen tytär, 26-vuotias Martina Koivisto asuu tukevasti Helsingin Kaivopuistossa suomalaisen avomiehensä kanssa ja työskentelee Onvest-konsernin kiinteistöassistenttina.
Portugaliin muutto oli Juhani ja Hannele Vanteen pitkäaikainen haave. Ensimmäisen kerran he asuivat vuorotteluvapaalla Lagosissa vuosina 2001–02.
– Lapset olivat silloin 10- ja 13-vuotiaita, opetimme heitä kotona. Päätimme silloin, että tulemme Portugaliin takaisin, kun lapset ovat isoja.
Verottaja ei pysy elintasopakolaisten perässä. Se myöntää, ettei verohallinnolla ole tarkkoja tietoja Portugaliin pysyvästi muuttaneista suomalaisista eläkkeensaajista – tai siitä, asuvatko verotusoikeuden Portugaliin saaneet oikeasti uudessa kotimaassaan.
– Ei meillä ole keinoja oleskelun valvomiseen. Voimme pyytää tositteellista selvitystä verovelvollisen oleskeluista ja matkoista, mutta asiat perustuvat pitkälti asiakkaiden omiin ilmoituksiin, ylitarkastaja Mariia Suominen Verohallinnosta myöntää.
Maastamuuttajat saavat jättää kotimaassa omistukseensa kakkoskodin. Vaikka Suomessa monella kesämökki on talviasuttava, verotuksessa niitä ei katsota vakituiseksi asunnoksi.
– Voi olla sellaisia ihmisiä, jotka asuvat Suomessa kesäaikaan. Kansalaiset voivat harjoittaa toistensa verovalvontaa esimerkiksi internetistä löytyvällä ”vihjetietolomakkeella”. Jos näyttää siltä, että eläkkeensaaja viettää pitkiä aikoja Suomessa ja puoliso on täällä, emme sovella Portugalin verosopimusta, koska henkilön katsotaan asuvan edelleen Suomessa.
Suomisen mukaan Portugaliin muuttavien hakemuksia evätään vuosittain noin viisi. Viime vuonna rajoitetusti verovelvollisia oli vuosi-ilmoitusten mukaan Portugalissa 135. Vuonna 2013 heitä oli 118.
– Rajoitetusti verovelvollisten määrä Portugalissa on kasvanut 30–50 hengellä vuoden 2013 jälkeen, mutta tarkkoja lukuja meillä ei ole.
Neuvottelut Portugalin verosopimuksen muuttamisesta ovat loppusuoralla, kertoo valtiovarainministeriön hallitusneuvos Antero Toivainen.
– Portugali miettii nyt kysymyksiä, joita Suomi on esittänyt. Toivotaan, että saisimme neuvottelut päätökseen tämän vuoden aikana. Jos valtioiden parlamentit hyväksyisivät uuden sopimuksen ensi vuonna, se astuisi voimaan vuonna 2017.
Toivaisen mukaan valtioiden ei pitäisi ylläpitää lainsäädäntöä, joka saattaa houkutella muuttamaan pienemmän verotuksen maahan. Suomen tavoitteena on, että Suomessa maksetut eläkkeet verotetaan lähdemaan mukaan.
– Valtion taloudessa puhutaan vain muutaman kymmenen miljoonan veromenetyksistä vuosittain. Tässä on kyse periaatteesta: kaikkia kansalaisia pitää kohdella samalla tavalla. Emme voi ylläpitää verosopimuksesta johtuvaa nollaverotusta.
20 miljoonalla saisi kuitattua esimerkiksi Seinäjoen kaupungin tuoreen lisäbudjetin tai Euroopan globalisaatiorahastosta haetut rahat Microsoftilta irisanottujen auttamiseksi. Mikäli Portugaliin-muuttajien määrä kasvaa nykyistä vauhtia, vuosittaiset tulomenetykset ovat pian 40 miljoonaa euroa.
Jos Suomi ei pääse Portugalin kanssa verosopimuksen muutoksista yksimielisyyteen, sopimuksen voi irtisanoa.
– Molemmilla valtioilla on irtisanomiseen oikeus. Siinä tapauksessa hallitus pyytää eduskunnalta lupaa sopimuksen irtisanomiseen. Tähän mennessä Suomi ei ole irtisanonut yhtäkään verosopimusta, hallitusneuvos Toivainen kertoo.
Portugaliin asuntomyyntimatkoja järjestävän Lomakoti ulkomailta -yrityksen osakas, LKV-kiinteistövälittäjä Pasi Laine sanoo, että kiinnostus Portugaliin muuttamista kohtaan on kasvanut selvästi vuodesta 2013. Monella muuttoaie jää toteutumatta, kun selviää, mitä verovapauden saaminen vaatii.
– Muuttomäärä Portugaliin on Espanjaan ja Turkkiin verrattuna mitätön. Onhan lähtijöillä aina verotus mielessä, mutta muut asiat nousevat pian tärkeämmiksi, kuten ilmasto ja kohdemaan kustannustaso.
Suomalaisten tulijoiden määrän lisääntyminen on huomattu Portugalin aurinkorannallakin. Algarven Suomi-seuran Juhani Vanteen ja Veikko Pyysalon mukaan yhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut niin paljon, että se muutti kesällä suurempiin tiloihin.
– Yhdistyksen kuukausilounaalla oli viimeksi 90 osallistujaa, yleensä heitä on ollut 30–40. Seuraavaan vuosikokoukseen saattaa osallistua pari sataa henkeä.
Kauneushoitolayrittäjäksi Portugalissa uraa vaihtanut Hannele Vanne on iloinen, että uusista asukkaista löytyy myös asiakkaita.
– Yritystoimintani alku oli hirveän vaikea, minulla on ukrainalaisia ja brasilialaisia kilpailijoita. Tänne tulleet uudet suomalaiset ovat pelastaneet tilanteen. Yritykselläni menee nyt talvisin paremmin kuin kesällä.
Veikko ja Susan Pyysalo sanovat jäävänsä Algarveen, vaikka verosopimusta muutettaisiin. Veikon eläketuloilla elävän pariskunnan mukaan Portugalissa tulisi toimeen verotetuillakin eläketuloilla.
– Tuntuisihan se epäoikeudenmukaiselta, jos Suomi meitä verottaisi, kun asumme Portugalissa. Olisi sellainen olo, että meitä on huijattu, jos verovapaus otetaan pois. Saammeko ostettua kodin takaisin Suomessa myyntihinnalla?
Pyysalojen mukaan vuorineuvoksia ei ole näkynyt Algarven suomalaisten kantapaikassa, ns. ”Mikkolan baarissa”.
– Täällä asuu suomalaisia sairaanhoitajia, taksikuskeja, kirvesmiehiä, ihan tavallisia työläisiä. Useimmilla syyt muuttoon ovat olleet terveydelliset tai taloudelliset. Suomessa pienillä eläkkeillä ei enää pärjää, mutta täällä vielä tulee toimeen.
Miten verotusoikeuden saa siirrettyä?
Verosopimus. Kiinnostus Atlantin rannalla asumiseen juontaa juurensa Suomen ja Portugalin väliseen verosopimukseen tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi vuodelta 1970.
Portugali ei ole verottanut maahan muuttavien ulkomailta maksettavia eläkkeitä vuodesta 2013 lähtien. Portugaliin muuttava suomalaiseläkeläinen voi saada täyden verovapauden yksityisen sektorin palveluksessa ansaittuun eläkkeeseen. Valtion tai kunnan palveluksessa ansaitut eläkkeet verotetaan Suomessa.
Eläkkeensaaja voidaan katsoa Suomessa verotuksellisesti ulkomailla asuvaksi, kun hän on asunut muualla pysyvästi kolme vuotta. Verosopimuksen soveltamista eläkkeensä verottamiseen voi myös anoa heti muuton jälkeen, jos muuttaja pystyy osoittamaan, ettei hänellä ole ”olennaisia siteitä” Suomeen. Näitä ovat esimerkiksi puoliso, asunto tai kiinteistö sekä liiketoiminta Suomessa. Hänen pitää myös luopua suomalaisesta sosiaaliturvasta.
Jos ilmoitus pysyvästä muutosta ja riittävä selvitys muuton todellisuudesta on esitetty, eläkkeen verotusoikeus siirtyy Portugaliin. Eläkkeensaajalla pitää olla myös pysyvä asunto Portugalista.
Lähde: www.vero.fi
Kuka maksaa muuttajan terveydenhuollon?
Sosiaaliturva. Ulkomaille pysyvästi muuttavat eläkkeensaajat poistetaan kotimaisen sosiaaliturvan piiristä. Lähtijälle jää maksettavakseen Suomen sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu. Tänä vuonna se on 1,49 prosenttia vuosituloista.
Kansaneläkelaitoksen lakimies Antti Klemolan mielestä putoaminen suomalaisesta sosiaaliturvasta on vain näennäistä. Euroopan Unionin sosiaaliturva-asetuksen 883/2004 mukaan Suomi vastaa sairaanhoitokulujen korvaamisesta uudelle asuinmaalle.
Lasku Portugalilta Suomelle vuoden 2012 eläkkeensaajien ja heidän perheenjäsentensä sairaanhoitokustannuksista on arviolta 79 000 euroa.
– Eli vaikka muuttaja ei enää maksa terveydenhuollostaan Suomeen, valtiot maksavat yhä taustalla. Järjestelmän ylläpitokin maksaa, Klemola huomauttaa.
Sairaanhoitokulujen korvaussumma valtioiden välillä on maakohtainen. Vuotuinen kertakorvaus Portugalille alle 65-vuotiaista suomalaisista oli 47,58 euroa kuussa vuonna 2012, yli 65-vuotiaista 103,07 euroa.
Kelan arvion mukaan Suomen sairaanhoitokustannusvastuulla Portugalissa on noin 250 henkilöä. ●
