Apu

Suomen raja sulkeutui venäläisiltä turisteilta yöllä – Liikekannallepano kasvatti tulijoiden määrää, joka nyt putoaa puoleen entisestä

Suomen raja sulkeutui venäläisiltä turisteilta yöllä – Liikekannallepano kasvatti tulijoiden määrää, joka nyt putoaa puoleen entisestä
Viisumirajoitukset tulivat voimaan perjantain 30.9. vastaisena yönä keskiyöllä. Rajoitus koskee ns. turistiviisumeita, jotka on tarkoitettu lyhytaikaiseen oleskeluun.
Julkaistu: 30.9.2022

Hallitus päätti rajoittaa venäläisten turismia Suomeen, koska se katsoo, että Venäjän kansalaisten matkailu Suomeen vaarantaa Suomen kansainvälisiä suhteita. Viisumirajoitukset tulivat voimaan perjantain 30.9. vastaisena yönä keskiyöllä.

Rajoitus koskee ns. turistiviisumeita, jotka on tarkoitettu lyhytaikaiseen oleskeluun. Ulkoministeriön mukaan periaatepäätöksellä pyritään lopettamaan venäläisten turismi ja siihen liittyvä kauttakulku muualle Eurooppaan kokonaan. Viisumihakemusten vastaanottoa rajoitetaan voimakkaasti.

Rajavartiolaitos huolehtii Suomeen pyrkivien venäläisturistien pääsyn epäämisestä yksilöllisen puhuttelun jälkeen. Venäläiset voivat edelleen tulla Suomeen esimerkiksi perhesyistä, opiskelun, työn tai sairaanhoidon vuoksi.

Tilanne Suomen ja Venäjän rajalla on viime viikon aikana ollut rajavartiolaitoksen toiminnan kannalta normaali, kertoo rajavartiolaitoksen kansainvälisen yhteistyön yksikön päällikkö, eversti Matti Pitkäniitty. Venäjän rajalta on saapunut venäläisiä rajan yli maltillinen määrä.

”Tämä ei ole tullut puskista. Jo vuodenvaihteessa näimme tilanteen kärjistyvän, kun Venäjä keskitti joukkoja Ukrainan rajalle. Aloimme jo silloin säädellä valmiuttamme.”

Matti Pitkäniitty

Liikekannallepano vilkastutti rajaliikennettä

Venäjän osittainen liikekannallepano näkyi kuitenkin rajan maltillisena vilkastumisena viime päivinä.

– Päivävauhti on ollut viimeisen viikon aikana 7 000–8 500 venäläistä Suomeen päin. Tämän viikon keskiviikkona määrä laski noin 4 700 tulijaan, Pitkäniitty arvioi.

Hän vertasi tämänhetkistä tilannetta vuoden 2019 syyskuuhun, aikaan ennen rajaliikenteen koronarajoituksia. Tuolloin itärajan ylitti molempiin suuntiin 800 000 ihmistä.

– Nyt ollaan 300 000 ylityksen kuukausivauhdissa, mikä on siis selvästi tavallista vähäisempää liikennettä. Valtaosa venäläisistä jatkaa muihin Schengen-sopimuksen piirissä oleviin maihin. Suomeen suuntautuva liikenne on siis kaikkiaan huomattavasti vähäisempää kuin muutama vuosi sitten. Resurssimme ovat riittäneet hyvin tämän liikenteen tehokkaaseen valvontaan.

Luvattomien rajanylitysten määrä ei myöskään ole noussut merkittävästi. Vuosittain niitä raportoidaan Pitkäniityn mukaan noin 20 tapausta.

– Venäläiset ovat saapuneet laillista reittiä laillisin dokumentein, passein ja viisumein. Rajavartiolaitoksen arvion mukaan puolet viisumeista on myönnetty toisesta Schengen-maasta.

Rajavartiolaitos arvioi, että viisumirajoitus vähentää venäläisten maahantulijoiden määrän puoleen tämänhetkisestä. Pitkäniitty korostaa, että tilanne rajalla voi muuttua nopeastikin.

– Kykymme ennustaa tapahtumien kulkua on huono, koska tilanteeseen vaikuttaa niin moni asia. Valmistaudumme päättäjien linjausten vaatimiin toimenpiteisiin, ja seuraamme venäläisen yhteiskunnan sisäistä tilannetta tarkasti.

”Olimme nähneet Valko-Venäjän työntävän ihmisiä naapurimaiden rajoille. Lainsäädäntö ei anna työkaluja vastaamaan tällaisiin tilanteisiin Suomen rajoilla.”

Matti Pitkäniitty

Uusi laki kasvatti toimivaltuuksia

Rajavartiolaitos on varautunut itärajan muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen ja siihen, että venäläisiä saattaa pyrkiä Suomeen eri syistä, jo pitkän aikaa.

– Tämä ei ole tullut puskista. Jo vuodenvaihteessa näimme tilanteen kärjistyvän, kun Venäjä keskitti joukkoja Ukrainan rajalle. Aloimme jo silloin säädellä valmiuttamme.

Hallitus on antanut lisämäärärahoja noin sadan uuden rajavartiotyöntekijän palkkaamiseen sekä kaluston täydentämiseen. Pitkäniityn mukaan rajalle on hankittu esimerkiksi lisää suojavälineitä sekä maastokelpoisia ajoneuvoja, kuten mönkijöitä ja moottorikelkkoja vahvistamaan valvontakykyä ja liikkuvuutta.

Eduskunta hyväksyi heinäkuussa rajavartiolain muutokset, joiden puitteissa rajaliikennettä on mahdollista rajoittaa. Myös rajavartiolaitoksen johdossa oli Pitkäniityn mukaan käyty keskusteluja siitä, riittääkö Suomen viranomaisten kyvykkyys hallita uhkia, joita Euroopan rajoilla oli havaittu ja olisiko lainsäädännössä muutostarpeita.

– Olimme nähneet esimerkiksi Valko-Venäjän välineellistävän muuttoliikettä eli työntävän ihmisiä naapurimaiden rajoille. Totesimme, että lainsäädäntö ei anna työkaluja vastaamaan tällaisiin tilanteisiin Suomen rajoilla.

Uudet toimivaltuudet sallivat muun muassa turvapaikan hakemisen keskittämisen yhteen tai useampaan rajanylityspaikkaan sekä turva-aitojen rakentamisen. Aidan rakentaminen edellyttää hallituksen päätöstä, Pitkäniitty kertoo. Asiasta neuvotellaan paraikaa sisäministeriössä.

– Olemme valmistautuneet lakimuutoksen edellyttämiin toimiin koulutuksella ja tarkoilla suunnitelmilla. Voimme aloittaa myös aidan pystyttämishankkeen heti kun saamme siihen lisärahoituksen. Rajavartiolaitoksen perusbudjetti ei veny aidan kustannuksiin, Pitkäniitty sanoo.

Venäläisillä on Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten perusteella oikeus hakea Suomesta turvapaikkaa. Jokaisen hakemus käsitellään yksilöllisesti. Toistaiseksi itärajan kautta Suomeen saapuvista venäläisistä vain erittäin harva on hakenut turvapaikkaa Suomesta, Pitkäniitty sanoo.

– Liikekannallepanon jälkeen heitä on ollut alle 10. Se on hyvin pieni määrä kun päivässä tuhannet ylittävät rajan.

Pitkäniitty korostaa, että jos Venäjältä saapuisi merkittävästi enemmän ihmisiä Suomeen, rajaturvallisuus ei ole pelkästään rajavartijoiden kontolla.

– Viranomaiset, kuten rajavartiolaitos, maahanmuuttovirasto, poliisi ja tulli, tekevät näissä tilanteissa yhteistyötä, jota on harjoiteltu pitkään. Myös puolustusvoimat voivat tukea muita viranomaisia, koska heillä on vahva osaaminen huolto- ja logistiikkapuolelta.

”On tärkeää, että meillä on keinoja ratkaista rajavalvontaan liittyviä kysymyksiä suoraan venäläisten kanssa ennen kuin ne kasvavat diplomaattiselle tai poliittiselle tasolle.”

Matti Pitkäniitty

Puheyhteys Venäjän rajaviranomaisiin säilyy

Vähäniityn yksikkö vastaa rajavartiolaitoksen kansainvälisestä toiminnasta ja yhteistyöstä Euroopan unionin ja myös naapurimaiden suuntaan. Myös Venäjän kanssa tehdään edelleen yhteistyötä rajavartioviranomaisten kesken. Venäjän hyökättyä Ukrainaan valtiojohto linjasi keväällä, missä tapauksissa Venäjän kanssa voidaan olla yhteydessä. Turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta välttämättömät yhteydet säilytetään, ja rajavartiolaitos on yksi näistä palveluista, Pitkäniitty kertoo.

– On tärkeää, että meillä on keinoja ratkaista rajavalvontaan liittyviä kysymyksiä suoraan venäläisten kanssa ennen kuin ne kasvavat diplomaattiselle tai poliittiselle tasolle. Olemme puheyhteydessä rajavartioviranomaisiin tarvittaessa, koska raja on ollut normaalisti auki.

Pitkäniitty korostaa, että yhteydenpito on kuitenkin rajattua tällä hetkellä.

– Aiemmin yritimme olla myös epämuodollisessa kanssakäymisessä Venäjän rajaviranomaisten kanssa, mutta nyt käsittelemme heidän kanssaan vain välttämättömät rajavalvontaan liittyvät ydinasiat. Emme käy läpi politiikkaan liittyviä asioita.

Jutun otsikkoa päivitetty 30.9. – Alkuperäinen versio ilmestyi 29.9.2022

Kommentoi »