Suomenlahdella tapahtuu nyt huolestuttavia asioita – Ensi talvesta voi tulla todella vaarallinen, sanoo asiantuntija

Artikkelin kuunneltava versio on tehty tekoälyn avulla. Anna palautetta audiosta sähköpostilla apu360@a-lehdet.fi tai artikkelin lopussa olevalla lomakkeella.

Ruudulla näkyvät laivoja kuvaavat nuolet ovat ryhmittyneet kummallisesti ympyrän muotoon Suomen ja Venäjän rajalla sijaitsevalla merialueella. Osa aluksista näyttää kartan perusteella kulkevan mantereen ja saarten päällä.

Kyseessä on esimerkki Venäjän Suomenlahdella harjoittamasta elektronisesta häirinnästä, joka on lisääntynyt voimakkaasti viime aikoina, sanoo Suomen Varustamojen ry:n toimitusjohtaja Tiina Tuurnala. Laivoja seuraavan VesselFinder -palvelun kartan näky on hänen mukaansa seurausta alusten automaattisen tunnistusjärjestelmän AIS:n tietojen väärentämisestä.

– Näin voidaan esimerkiksi esittää laivan olevan kansainvälisillä vesillä ja estää sen paljastuminen, jotta haetaan sanktioitua öljyä venäläisestä satamasta, Tuurnala selittää.

Ympyrämuodostelman motiivia hän ei osaa sanoa.

– Olisiko siinä kyse vain jonkun huumorista.

Suomen merenkulkuala ja viranomaiset ovat joutuneet opettelemaan elämään jatkuvat AIS- ja GPS-häirinnän kanssa Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan aikana. Tuurnalan mukaan häirintä on lisännyt erityisesti näillä vesillä harvemmin liikkuvien varjolaivaston alusten onnettomuuksien riskiä jonkin verran, ja se on vaikuttanut useiden läheltä piti -tilanteiden syntymiseen viime kuukausina. Lisääntynyt häirintä on nostanut perinteiset navigointimenetelmät taas kunniaan.

Vakavien öljyonnettomuuksien mahdollisuus on kaikkiaan kasvanut Suomenlahdella merkittävästi, joka on elektronisen häirinnän lisäksi usean eri osatekijän summa. Keskeinen syy ovat varjolaivastoksi kutsutut, huonokuntoiset alukset, joita sanktioiden kohteeksi joutunut Venäjä käyttää saadakseen myymänsä öljyn maailmanmarkkinoille.

Uralin raakaöljyä rahdataan Suomenlahden pohjukan satamista pääasiassa Kiinaan ja Intiaan, mutta edelleen myös esimerkiksi Turkkiin. Tuurnalan mukaan öljykuljetuksia on useista kymmenistä jopa sataan viikoittain. Öljyä kuljettavat niin sanotut varjoalukset toimivat tavallisesti sanktioiden ulkopuolisten maiden lippujen alla.

– Nämä ovat harmailla markkinoilla toimivia varustamoja, joiden omistajasuhteet tai vakuutustiedot eivät ole läpinäkyviä. Pahimmillaan vakuutus voi olla pelkkä pala paperia.

Tämä tarkoittaa, että onnettomuuden sattuessa kallis siivousoperaatio voi pahimmillaan jäädä kokonaan rannikkovaltioiden maksettavaksi.

Kuluneina kuukausina varjolaivaston alusten alkuperä on käynyt aiempaakin hämärämmäksi. Tuurnala osoittaa Suomen Varustamojen kokoushuoneessa puhelimensa näytöllä näkyvää laivaa, jonka lippua hän ei tunnista. Alalle on hänen mukaansa tullut nopeasti uusia toimijoita, kun Panaman kaltaiset perinteiset lippuvaltiot ovat ilmoittaneet poistavansa EU:n ja Yhdysvaltojen sanktiolistoilleen laittamia aluksia omasta rekisteristään.

Pienen etsimisen jälkeen aluksen kotisatamaksi paljastuu Aruba – Alankomaiden kuningaskuntaan kuuluva pieni saarivaltio Karibianmerellä. Nykyisin aluksia rekisteröidään myös sellaisiin valtioihin, joiden viranomaisilla ei ole lainkaan edellytyksiä tarkistaa niiden vastaavan kansainvälisiä turvallisuusmääräyksiä.

Kokonaan uusi tuttavuus ovat väärennetyllä lipulla tai kokonaan ilman lippua seilaavat alukset.

– Tällainen ilmiö on tässä tämän vuoden puolella tullut. Laivalla on ollut jonkin valtion lippu, mutta viranomaisen tarkistaessa asiaa kyseiseltä valtiolta on selvinnyt, ettei laiva ole sen rekisterissä.

Varjolaivastoon kuuluvat laivat ovat usein vanhoja ja huonokuntoisia. Tuurnala osoittaa laivaa, jonka iäksi VesselFinder kertoo 26 vuotta. Tavallisesti öljytankkerien käyttöikä on turvallisuussyistä reilusti alle 20 vuotta.

– Tiedossa on, että tankkereita romutetaan nyt todella paljon aiempaa vähemmän. Tämä tarkoittaa sitä, että ne romutuskuntoiset tankkerit seilaavat tuossa meidän haavoittuvalla Itämerellämme.

Suurimmat vaarat liittyvät talveen. Valtaosa venäläistä öljyä kuljettavista varjoaluksista ei Tuurnalan mukaan ole jäävahvistettuja eikä niiden miehistöillä ole kokemusta jääolosuhteista. Tämä yhdistettynä matalaan ja haastavaan Suomenlahden merialueeseen lisää onnettomuuden riskiä.

– Jännittää että minkälainen ensi talvesta tulee. Viime talvihan oli leuto, mutta jos tulee kylmä talvi ja kunnon jääolosuhteet myös Suomenlahdelle, niin vaara varmasti kasvaa.

Meriliikenteen ohjauksesta huolehtiva Fintraffic ja muut suomalaisviranomaiset ovat Tuurnalan mukaan varautuneet erinomaisesti varmistamaan merenkulun sujuminen vaikeista olosuhteista huolimatta. Keskeisessä osassa on liikenteen ohjaukseen käytettävä VTS-keskus, joka seuraa reaaliaikaisesti alusten kulkua.

– Jos esimerkiksi näyttää siltä, että suunta on kohti matalikkoa tai saarta, niin VTS puuttuu siihen ja ottaa yhteyden alukseen. Meriliikenteen hallinta estää vuosittain kymmeniä tällaisia onnettomuuksia.

Kansainväliseen meriliikenteeseen puuttuminen aina vaikea kysymys. Suomen viranomaiset ovat loppuvuodesta alkaen kysyneet alusten vakuutustietoja. Nyt syksystä lähtien myös EU-direktiiviin on otettu mukaan vakuutustietojen kysyminen. Esimerkiksi Tanska tekee satamissaan pysähtyville aluksille satamavaltiotarkastuksia. Lisäksi EU, Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat lisänneet satoja tankkereita sanktiolistoilleen.

– Mutta voi arvata, mitä Venäjä tekisi, jos aluksia alettaisiin pysäyttämään kansainvälisillä vesillä itselleen äärimmäisen tärkeällä merireitillä. He ovat julkisesti sanoneetkin, että jos heidän öljykuljetuksiinsa puututaan kansainvälisillä vesillä, niin he vastaavat kyllä vastatoimilla.

Vaikuttakin siltä, että öljyralli heikkokuntoisilla aluksilla Suomenlahdella tulee vain jatkumaan.

– Ei voi muuta kuin toivoa leutoa talvea.