
Teidän ylhäisyytenne, arvoisa Vladimir Vladmirovitsh! Onnittelen teitä sydämellisesti isänmaan puolustajan päivänä, Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Kirill viestitti kirkon venäjänkielisellä kotisivulla Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen aattona.
Sodan puhjettua on käynyt selväksi, että Venäjän ortodoksinen kirkko ja sen johtaja Kirill tukevat Venäjän Ukrainassa aloittamaa hyökkäyssotaa.
Patriarkka käsitteli samassa lausunnossaan myös Venäjän ortodoksisen kirkon pyrkimyksiä edistää maanmiestensä isänmaallisuutta. Hän hehkutti venäläisiä kansana, joka on valmis uhrautumaan rakkaudesta isänmaataan kohtaan.
Patriarkka nosti esimerkiksi asepalveluksen, jonka voi nähdä ilmentymänä ”evankeliumin mukaisesta lähimmäisenrakkaudesta”. Kirillin mukaan asepalvelus käy myös esimerkiksi ”uskollisuudesta totuuden ja hyvyyden korkeille moraalisille ihanteille”. Patriarkan lausuntoa voi pitää kokonaisuudessaan harvinaisen suorasanaisena.
Kirill on puhunut aiemminkin sotatermein
Sotaisaa ja isänmaan puolustamisen tärkeyttä tukevaa retoriikkaa on kuultu Venäjän ortodoksisen kirkon edustajien suusta aiemminkin.
– Kirkon retoriikan ja todellisessa sotatilanteessa toimisen välillä ei nähtävästi ole eroa vaikka voisi luulla, että kirkko haluaisi ottaa asiassa ennen kaikkea hengellistä roolia, kirkkososiologian dosentti Maija Penttilä Helsingin yliopistosta sanoo.
Kirill on rinnastanut isänmaan puolustamisen uskon puolustamiseen. Kirill myös puhuu toistuvasti ”venäläisen maailman suojelemisesta”. Venäläisen maailman peruspilareita ovat Venäjän näkökulmasta Venäjän lisäksi Ukraina ja Valko-Venäjä.
Kirill myös viittaa usein venäläisen maailman taisteluun “ulkopuolista uhkaa” vastaan. Patriarkka ei kuitenkaan yleensä erittele sen tarkemmin, mistä konkreettisesta uhasta on itse asiassa kyse. Viime aikoina hän on puhunut ulkopuolisesta uhasta, joka uhkaa venäläisten ja ukrainalaisten yhteyttä.
– Hän ei kuitenkaan kuule, kun ukrainalaiset nimeävät uhan Venäjäksi, Penttilä huomauttaa.
Patriarkka ja Putin ovat läheisiä
Venäjän ortodoksisella kirkolla on ollut jo vuosia läheinen ja tiivis suhde Putinin hallintoon. Kirill ja Putin on totuttu näkemään yhteiskuvissa ja Putin säännöllisesti jumalanpalveluksessa. Kirillin kannanotot myötäilevät poikkeuksetta presidentin politiikkaa.
Molemmat osapuolet ovat tähän asti hyötyneet liittolaisuudesta: kirkko on pönkittänyt Putinin asemaa, ja kirkko puolestaan on laajentanut omaa vaikutuspiiriään ja kylpenyt valtiolta saamassaan tuessa. Tuki on paitsi materiaalista, myös aseman nostamista ja ortodoksisen kulttuurin palauttamista.
Kirkon sisäinen ääni on jakautunut
Moskovan patriarkaatilla on seurakuntia myös Ukrainassa. Ukrainassa on toiminut vuodesta 2018 lähtien kaksi ortodoksista kirkkoa. Moskovan patriarkaatin alaisen Ukrainan ortodoksisen kirkon lisäksi on itsenäinen Ukrainan ortodoksinen kirkko. Ukrainan aiemmin riitaisat ortodoksiset kirkot ovat sodan myötä lähentyneet toisiaan.
Kirillin alaisuuteen kuuluva Ukrainan ortodoksinen kirkko on jo vedonnut suoraan patriarkkaan, jotta tämä käyttäisi arvovaltaansa sodan katkaisemiseksi. Tämä kielii siitä, että kirkon piirissä uskotaan, että Kirillin sanalla voisi olla vaikutusta Putiniin.
– On historiallista ja painavaa, että oman kirkon metropoliitta vetoaa patriarkkaan. Kyse on merkittävästä asiasta ortodoksisessa hierarkiassa, Penttilä sanoo.
Moskovan patriarkaatti on kuitenkin päättänyt sivuuttaa paikalliskirkkonsa vetoomuksen. Kirillille on satanut kritiikkiä paitsi Ukrainasta, myös Venäjällä sijaitsevista paikallisseurakunnista ja suoraan tavallisilta uskovaisilta.
Patriarkan toimintaa arvostellaan erityisen runsaasti sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi patriarkan Instagram-sivuilla on tivattu viime päivinä toistuvasti, miksi tämä ei ota sotatilanteessa hengellistä roolia.
Kirkon sisäinen ääni onkin Penttilän mukaan selvästi jakautunut suhtautumisessaan sotaan.
– Ylätason ääni tukee valtiota ja on mukana virallisessa narratiivissa. Paikallisen tason kritiikki sen sijaan kasvaa, Penttilä muotoilee.
Venäläinen tutkivasta journalismistaan tunnettu Novaja gazeta -lehti julkaisi tiistaina 1. maaliskuuta Venäjän ortodoksisen kirkon pappien ja diakonien avoimen kirjeen sodan lopettamiseksi.
Kirjeessä sanotaan, että Ukrainan kansan pitäisi saada tehdä valintansa itsenäisesti ilman aseiden uhkaa ja ilman lännen tai idän painostusta. Avoin kirje keräsi kaksisataa allekirjoitusta jo heti ensimmäisen päivän aikana.
– Kirjeen suosio osoittaa kirkon äänen olevan ruohonjuuritasolla moninainen ja myös rohkeasti sotaa vastustava, Penttilä summaa.
Ukrainan ja Venäjän ortodoksien välit ovat rikkoutumassa
Penttilä ei kuitenkaan pidä Kirillin roolia erityisen merkittävänä uudessa tilanteessa. Patriarkka on reagoinut hitaasti ja puhunut viime päivinä paljon ympäripyöreyksiä.
– Hän vaikuttaa enemmänkin passiiviselta reagoijalta kuin aktiiviselta kannanottajalta.
Molempien osapuolten rauhantahdon hakeminen ja osapuolten puolesta rukoileminen on ollut puheiden keskiössä. Kirill puhuu edelleen myös siitä, että venäläiset ja ukrainalaiset edustavat samaa ortodoksiuskoa ja että ukrainalaiset ovat veljiä.
Penttilä uskoo, että Ukrainan ja Venäjän ortodoksien välit rikkoutuvat pitkäksi aikaa ellei Moskovasta ala tulla tukea Ukrainan ortodokseille.
– On vaikea kuvitella, että Ukrainan piispat olisivat esimerkiksi lähdössä ensi kerralla Kirillin syntymäpäiville onnittelemaan tätä.
Penttilä muistuttaa, että ortodoksisuudessa kirkollinen hierarkia ja tiettyyn patriarkaattiin kuuluminen on iso asia. Patriarkaatin vaihtaminen on poikkeuksellista. Asiaa selittää ortodoksisuuden uskollisuuden ja muuttumattoman uskon ihanne.
Suomen ortodoksinen kirkko tuomitsee
Suomen ortodoksinen kirkko suhtautuu Venäjän Ukrainassa aloittamaan hyökkäyssotaan yksiselitteisen kielteisesti.
– Se on äärettömän ikävä, murheellinen, uskomaton, käsittämätön ja perusteeton tapahtuma, arkkipiispa Leo kommentoi puhelimitse.
Suomen ortodoksinen kirkko ei myöskään hyväksy Moskovan patriarkaatin Venäjän Ukrainassa sotimista tukevia kannanottoja.
Arkkipiispa pitää selvänä, että sota vaikuttaa myös Suomen ja Venäjän ortodoksisten kirkkojen suhteisiin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
– Monet asiat joutuvat uudelleen tarkasteltaviksi. Aika näyttää, mitä konkreettista tulee vastaan.
Arkkipiispa toivoo kirkon tahoilta ympäri maailmaa vahvoja kannanottoja tilanteeseen. Hän pitää tärkeänä myös kaikkea mahdollista tukea sodasta kärsiville ihmisille.