Veikkausliiga tarvitsee Petteri Pennasen kaltaisia jalkapalloilijoita – KuPS-kapteeni on yksi kaikkien aikojen liigapelaajista
Vaikka Petteri Pennasen, 34, ura ulkomailla ei lähtenyt lentoon, Aition Erkko Meri nostaa Pennasen suureksi suomalaiseksi jalkapalloilijaksi. Pennanen on ollut Kuopiossa soihdunkantaja ja antanut kasvot seuran menestykselle, Meri kirjoittaa.
Kaksi Suomen mestaruutta ja Suomen cupin voitto kasvattajaseura Kuopion Palloseuran kapteenina. Läjä muita liigamitaleja. Vuoden liigapelaaja ja Vuoden kuopiolainen 2024.
Viisitoista kautta Veikkausliigassa, yli 300 ottelua ja lähes 70 maalia.
Aktiivipelaajien kolmen kärjessä sekä pelatuissa otteluissa että tehdyissä maaleissa.
KuPSin historiallisen europelien liigavaihepaikan sinetöinyt maali latvialaista RFS:ää vastaan elokuussa.
Syyskuussa 35 vuotta täyttävän Petteri Pennasen meriitit puhuvat puolestaan.
”Pennasen kaltaisia futaajia ei ole Suomessa kasvanut liiaksi.”
Kuopiolaisseuran koko junioripolun kulkenut ja edustusjoukkueessa jo keväällä 2007 debytoinut Pennanen on yhä, lähes ikämiesikäisenä, yksi liigakenttien taitavimpia pelaajia. Jalkapalloilija, joka sykähdyttää myös vieraskannattajia ja satunnaisia lajiseuraajia.
Pennasen kaltaisia futaajia ei ole Suomessa kasvanut liiaksi.
Hänen ensimmäinen kosketuksensa on pehmeä, syöttövalikoima monipuolinen, potkutekniikka puhdas ja kyky lukea pelin virtauksia erinomainen.
Pelikäyttäytymiseltään ja -profiililtaan Pennanen muistuttaa hyvin paljon IF Gnistania nykyisin edustavaa Roman Eremenkoa, 38.
Yhteistä Pennasen ja Eremenkon pelaamiselle on, että kummallakaan ei näytä tulevan juuri koskaan kiire kentällä.
Molemmilla konkaripelaajista on taitoa ja peliälykkyyttä säilyttää pallonhallinta pienessäkin tilassa ja kumpikin kykenee vartalon ja jalkojen liikkeillä antamaan vastustajille väärää informaatiota ja voittamaan sitä kautta itselleen tilaa ja aikaa kentällä. Laukaus lähtee pienessäkin tilassa terävästi.
”Kuopiolaiskapteenin pelaaminen alleviivaa yhtä jalkapallon peruslainalaisuutta: nopeus kentällä ei ole vain jalkojen räjähtävyyttä, se on myös ajatuksen nopeutta.”
Edellä kuvatut ominaisuudet selittävät paljolti sitä, miksi Pennanen on vielä reilusti päälle kolmekymppisenäkin yksi liigakenttien dominoivimpia pelaajia.
Kuopiolaiskapteenin pelaaminen alleviivaa yhtä jalkapallon peruslainalaisuutta: nopeus kentällä ei ole vain jalkojen räjähtävyyttä, se on myös ajatuksen nopeutta.
Pennanen tunnistaa vastustajan muodon sisällä tyhjiä tiloja, osaa liikkua niihin oikeaan aikaan, kykenee vaikuttamaan pelin virtaan tarkoituksenmukaisilla ratkaisuillaan ja tekee viheriöillä sitä, mitä peli kulloinkin pyytää.
Pennanen osaa yllättää ja ”kusettaa”, mutta tekee sen joukkuetta palvelevalla tavalla.
”Kentällä KuPS-kapellimestarista näkee, että hän vaatii paljon paitsi itseltään myös muilta.”
Kuopiossa kaiken voittanut Pennanen kuuluu hiljalleen katoavaan pelaajasukupolveen.
Pennasen ikätovereita, vuonna 1990 syntyneitä suomalaisjalkapalloilijoita, palloilee Veikkausliigassa enää viisi: Suomeen täksi kaudeksi palannut Teemu Pukki, HJK:n varavahti Jesse Öst sekä KTP-kolmikko Petteri Forsell, Joni Kauko ja Mikko Sumusalo.
Vaikka nuorten pelaajien vastuu on kotimaisen pääsarjan uskottavuuden kannalta tärkeää, vähintään yhtä arvokkaita ovat Pennasen kaltaiset kokeneet jyrät. Ilman heitä nuorilta puuttuisivat kirittäjät ja mentorit, päivittäisen esimerkin tarjoajat.
Lukuisat nuoret liigapelaajat, joiden kanssa olen vuosien saatossa keskustellut, ovat painottaneet nimenomaan ammattimaisten konkareiden arvoa arjessa. Nämä pitävät yllä vaatimustasoa – usein jopa vaikuttavammin kuin valmentajat – ja puskevat nuorempiaan eteenpäin omalla tekemisellään.
Sanat voi vaivatta liittää myös Pennaseen.
Kentällä KuPS-kapellimestarista näkee, että hän vaatii paljon paitsi itseltään myös muilta. Paska ei mene läpi.
Tästä ”isällisestä” huolenpidosta ovat päässeet nauttimaan muun muassa Matias Siltasen ja Otto Ruopin kaltaiset kuopiolaislupaukset.
Jos kanssapelaajan syöttö on pomppiva tai hidas taikka suuntautuu vaikkapa etenemisen kannalta väärälle jalalle, Pennanen osaa eleillään ja sanoillaan antaa palautteen välittömästi. Se, jos mikä, on välittämistä.
Kentällä Pennanen johtaa ennen kaikkea esimerkillään. Merkille pantavaa on, että Pennasen tämän ja viime kauden liigaosumista yli puolet on ollut pelien voittomaaleja.
Monien muistissa, varsinkin kuopiolaisten, on myös viime syksyn Suomen cupin finaali, jonka numero kasi ratkaisi kahdella maalillaan.
Suuret pelaajat loistavat suurissa otteluissa.
”Pennasen uran ehkäpä suurin opetus on siinä, mitä Hollannin-vuosien jälkeen on tapahtunut.”
Edellä kuvattujen seikkojen lisäksi Petteri Pennasen urakaareen sisältyy myös vähemmälle huomiolle jäänyt ulottuvuus.
Pelaaja voi olla suuri jalkapalloilija, vaikka hänen uransa ulkomailla ei olisi koskaan lähtenyt lentoon.
Kun Pennanen siirtyi vuonna 2009 vain 18-vuotiaana hollantilaisen Twenten organisaatioon, monet odottivat nuorten maajoukkueiden vakionimestä paljon.
Twentessä Pennanen ei kuitenkaan pelannut ainuttakaan Eredivisie-peliä, ja vuonna 2011 edessä oli paluu Suomeen.
Haastatellessani Pennasta Perparim Hetemaj’n muistelmateokseen kuopiolainen totesi avoimesti, ettei hän ollut henkisesti riittävän valmis läpimurtoon Suomea suuremmassa jalkapallomaassa. Riittävä kypsyys tuli vasta vuosia myöhemmin. Jo tämä kyky reflektioon kertoo Pennasesta pelaajana paljon.
”Kun monet nuoremman polven niin sanotut lupaukset ovat uran ulkomailla tyssättyä hiljalleen hyytyneet ja lopulta päättäneet koko ammattilaisuransa, Pennanen on porskuttanut eteenpäin.”
Pennasen uran ehkäpä suurin opetus on kuitenkin siinä, mitä Hollannin-vuosien jälkeen on tapahtunut.
Suomessa Pennanen on ollut lähes jokaisessa pelaamassaan seurassa, erityisesti kasvattajaseurassaan KuPSissa, pelaaja, joka on omalla tekemisellään nostanut joukkueensa ja sitä myöten liigan tasoa. Hän on pysynyt kunnossa ja pystynyt pelaamaan isoja minuutteja.
Pennanen on ollut yksi niistä harvoista pelaajista, joka on vuodesta toiseen tuonut jatkuvuutta ja pysyvyyttä liigaan.
Ulkomaalaishankinnat ja suomalaiset keltanokat ympärillä ovat vaihtuneet, Pennanen on pysynyt ja kehittynyt edelleen. Ja voittanut.
Kun monet nuoremman polven niin sanotut lupaukset, alkaen esimerkiksi Mostagh Yaghoubista ja päättyen vaikkapa Fredrik Lassakseen ja Abukar Mohamediin, ovat uran ulkomailla tyssättyä hiljalleen hyytyneet ja lopulta päättäneet koko ammattilaisuransa, Pennanen on tyhjentänyt palkintopöytiä vielä yli 30-vuotiaanakin.
Siinä on tärkeä viesti koko Suomi-futikselle.
”Pelaajista juuri Pennanen on antanut kasvot savolaisseuran viimeisen vuosikymmenen nousulle liigan eliittiin.”
Erityisen paljon Pennanen on antanut juuri KuPSille ja Kuopiolle.
Juuri hän on ollut pelaaja, joka on 2000-luvulla jatkanut kuopiolaista ”elä laakase, naatitaan” -traditiota.
Nykypäivän ammattilaisjalkapallossa, edes Suomessa, on kaikkea muuta kuin jokapäiväistä, että seuran korttelijoukkueessa pelit aloittanut vesseli nousee myöhemmin saman seuran edustusjoukkueen mestarikapteeniksi.
Pennanen on myös ollut pelaaja, johon moni KuPS-juniori on voinut samaistua ja jonka ympärille edustusjoukkueen kulloisetkin valmentajat ovat voineet rakentaa menestyvän joukkueen.
Katsojat ovat voineet luottaa, että Pennasen ollessa kentällä hän antaa kaikkensa KuPS-logolle.
Liturgisesti Pennanen on ollut Kuopiossa eräänlainen soihdunkantaja.
Kuvaavaa esimerkiksi on, että Kuopion viime vuosien nuoret komeetat Siltanen (s. 2007) ja Ruoppi (s. 2006) olivat kuukauden ja reilu vuoden ikäisiä, kun vanhempi joukkuetoveri debytoi ensimmäisen kerran KuPSin edustuksessa.
Pääomistaja Ari Lahden kukkaron paksuuden merkitystä KuPSin viime vuosien menestyksessä ei tietenkään sovi väheksyä, mutta liioiteltua ei ole sanoa, että pelaajista juuri Pennanen on antanut kasvot savolaisseuran viimeisen vuosikymmenen nousulle liigan eliittiin.
Huomioiden uran pituus, pelaamisen tyyli, merkitys kotimaiselle jalkapallolle sekä suuri paikallinen arvo kera menestyksen Petteri Pennanen ei ole vain KuPS-legenda.
Hän on myös yksi kaikkien aikojen Veikkausliiga-pelaajista.
