Apu

"Lataa ja varmista, saa ampua!" − Vapaaehtoisille maanpuolustuskursseille on nyt tunkua, eivätkä kaikki halukkaat mahdu mukaan

"Lataa ja varmista, saa ampua!" − Vapaaehtoisille maanpuolustuskursseille on nyt tunkua, eivätkä kaikki halukkaat mahdu mukaan
Venäjän hyökkäys Ukrainaan laukaisi suomalaisissa halun tehdä jotain Suomen hyväksi. Vapaaehtoisille maanpuolustuskursseille tuli tungosta.
Julkaistu: 12.6.2022

Maastopukuinen mies antaa kuuluvalla äänellä käskyjä maassa makaaville naisille.

– Lipas – kolmella patruunalla lipastaen. Ampuma-asento maaten. Lipas – kiinnitä.

Hän on naisten vapaaehtoisen maanpuolustuskurssin ammunnanjohtaja Jarno Forsberg. Kurssilaiset ovat kolmekymmentä vapaaehtoista eri puolilta Etelä-Suomea. Tämän MPK Hattulan koulutuspaikan järjestämän Asekäsittely- ja ampumataitokurssi naisille -päivän teemana on tutustuminen erilaisiin asetyyppeihin ja aseella ampumiseen.

– Älkää tehkö mitään, mistä ette tiedä mitään, Forsberg varoittaa.

Kurssilaiset makaavat patjalla ja sihtaavat kiväärillä 150 metrin päässä oleviin maalitauluihin. Aseet on saatu lainaksi reserviläisiltä eri puolilta Suomea. Puolustusvoimien aseita tällä kurssilla ei käytetä.

Sami Vaajamo esittelee pistooleja.

Linnunlaululla säestettyä aseiden pauketta

Kiväärit ovat kertalaukausaseita, eikä niillä voi ampua sarjatulta, kuten armeijan rynnäkkö­kiväärillä. Esimerkiksi Romak-reserviläiskiväärissä on punapistetähtäin, jonka punainen laservalopiste näyttää, mihin luoti osuu.

– Lataa ja varmista. Saa ampua! Forsberg komentaa kuuluvasti.

Rivistöstä kajahtelee laukauksia, kun naiset painavat liipaisimesta kuulosuojaimet korvillaan. Romak ei potkaise pahasti. Äänikään ei vie kuuloa. Punapistetähtäin on pettämättömän tarkka, ja taulut taittuvat nätisti nurin.

Kun aseet vaikenevat, luonnonhelmassa Hätilän ampumaradalla Hämeenlinnassa tulee hiljainen hetki.

Silloin tikka tykittelee jossain lähistöllä menemään, ja käki kukkuu äänekkäästi. Linnut ovat jo tottuneet jatkuvaan paukkeeseen.

Ensimmäiset laukaukset jännittävät kurssilaisia.

Oppeja voi syventää tarkka-ampujakurssilla

Kurssipäivän aamuna nimenhuudossa ja ensimmäisellä ampumarastilla on vielä hiljaista porukkaa, mutta tunnelma vapautuu päivän mittaan. Ulkoiluvaatteisiin pukeutuneet osallistujat ovat enimmäkseen keski-ikäisiä ja sen liepeiltä.

Osallistujille on jaettu kuulosuojaimet, suojalasit ja sirpaleliivit. Harjoitusta vetävä valmiuspäällikkö Sauli Mäentausta sanoo, että kurssin varsinainen tavoite on totuttaa kurssi­laiset aseeseen ja paukkeeseen. Jos ampumataitoa haluaa kehittää, syksyllä on luvassa muun muassa tarkka-ampujakurssi.

– Näille kursseille on ollut patoutunutta tarvetta parin pandemiavuoden hiljaiselon jälkeen, Mäentausta arvelee.

Tällekin kurssille oli ilmoittautuneita kolmesataa, joista suurin osa jäi ulkopuolelle.

Pistoolirastilla pääsee kokeilemaan muun muassa tsekkiläistä CZ-pistoolia, yhdeksänmillistä Berettaa ja lännenelokuvista tuttua revolveria.

Revolveri on lännenfilmeistä tuttu reikärauta.

Vaarallisimman näköinen on Beretan PMX-konepistooli, jota esittelee maastopukuun, kypärään ja taktiseen varustukseen päästä varpaisiin pukeutunut kommando. Rinnassa lukee nimikyltissä Miettinen.

Konepistoolia käyttävät viranomaisaseena poliisi ja tulli. Siinä on taittoperä, ja sitä on pienen kokonsa ansiosta helppo käsitellä, Miettinen kehuu.

Maaliin osuminen vaatii vakaata kättä

Ampumakursseilla noudatetaan aselakia, puolustusvoimien varomääräyksiä ja maanpuolustuskoulutuksen omia varomääräyksiä.

– Jännittääkö? Mäentausta huikkaa kurssilaisille.

– Hirvittää, joku vastaa.

– Hirvet ovat ihan muualla, Mäentausta nauraa.

Osallistujia kehotetaan varmistamaan kuulo- ja silmäsuojauksensa sekä se, että maalialue on tyhjillään. Aseen piipun pitää osoittaa aina maalin suuntaan.

Revolverilla ampuminen ei ole yhtä tarkkaa kuin reserviläiskiväärin lasertähtäimellä. Ensimmäiset laukaukset pöllähtelevät maalien ohi hiekkavalliin. Maalit ovat kolmen millin alumiinipeltiä, jonka pistoolin luoti läpäisee helposti.

– Maaliin ei osu ollenkaan, jos käsi tärisee pienestikin. Tämä vaatii paljon harjoittelua, Mäentausta sanoo.

Hylsyt lentelevät maahan. Yhteen pistooliin tulee häiriö, ja ohjaaja käy tutkimassa ongelmaa. Ase ei poista tyhjää hylsyä kokonaan eikä siksi lataa uutta. Pienen huoltotauon jälkeen reikäraudat paukkuvat jälleen.

Lempääläläinen Susan Äijälä ampuu kiväärillä ensimmäistä kertaa.

Vapaaehtoiset maanpuolustuskurssit elävät kulta-aikaansa

Kevään aikana on uutisoitu Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan aiheuttaneen ennätyksellisen monen varusmiespalveluksen suorittaneen suomalaisen eroamisen reservistä. Yli 2 000 henkilöä on tänä keväänä ilmoittanut, ettei ole käytettävissä kriisitilanteessa sotilaskoulutustaan vastaaviin tehtäviin vaan siirtyy siviilipalvelukseen. Viime vuosina tällaisten hakemusten määrä on vaihdellut 300–400:n välillä vuosittain.

Toisaalta vapaaehtoiset maanpuolustuskurssit elävät nyt todellista kulta-aikaansa.

Ampumataitokurssin ammunnanjohtaja Jarno Forsberg on ollut mukana maanpuolustushommissa kaksikymmentä vuotta. Tämä kevät on ollut poikkeuksellinen siitä lähtien, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta.

– Puhelimeni on soinut koko ajan, ja kurssit ovat täynnä, Forsberg kertoo.

Samaa sanoo Maanpuolustuskoulutus MPK:n viestintäpäällikkö Miia Iivari.

– Kun Venäjä hyökkäsi, seuraavalla viikolla ilmoittau­tumisten määrä kursseille kymmenkertaistui. Ne ovat edelleen moninkertaisia aiempaan verrattuna, Iivari kertoo.

Suosituimpia ovat ammuntakurssit, myös väestönsuojelu vetää hyvin. Tätä juttua varten vaihtoehtoisia kursseja olisivat olleet esimerkiksi Sotilaan perustaidot naisille -kurssi Tuusulassa ja Selviytyminen sähköttä eri vuodenaikoina urbaanissa ympäristössä -kurssi Vekaranjärvellä.

– Esimerkiksi naisten ampumakursseille mahtuu 30 osallistujaa, ja siellä on 60 jonossa, Iivari sanoo.

"Näille kursseille on ollut patoutunutta tarvetta parin pandemiavuoden hiljaiselon jälkeen."
Sauli Mäentausta

Iivarin mukaan kurssien sisäänottoa ja määrää on lisätty kovan kysynnän vuoksi, myös uusia kursseja on otettu ohjelmaan. Tällaisia ovat esimerkiksi informaatioturvallisuuteen liittyvät webinaarit.

Maanpuolustuksen kokonaiskuvassa vapaaehtoisilla kursseilla on kahdenlaista merkitystä. Maanpuolustuskursseilla pyritään ensinnäkin täyttämään puolustusvoimien tavoitteita reserviläisten koulutuksesta. Esimerkiksi tämä Hämeenlinnassa järjestetty ampumataitokurssi ei kuitenkaan edellytä asepalveluksen suorittamista. Iivarin mukaan osallistujat ovat kertoneet ampumaharjoittelun parantavan heidän maanpuolustustahtoaan.

– Moni on perustellut osallistumistaan Ukrainan kriisin eskaloitumisella. He haluavat tunteen siitä, että pystyvät itse tekemään jotain. Se lisää turvallisuuden tunnetta, Iivari sanoo.

Yhteen asiaan kerrallaan keskittyminen rentouttaa

Keravalainen Sirpa Miettinen innostui lähtemään tälle ampumataitokurssille siskonsa houkut­telemana. Ensimmäiset laukaukset pistoolilla jännittivät.

– Haluan oppia käsittelemään asetta. Maailmantilanteesta ei ollut vielä tietoa silloin, kun ilmoittauduin kurssille. Todennäköisesti tulen vielä uudestaan, hän kertoo.

Jännityksestään on päässyt jo eroon viialalainen Jaana Tirri, joka on kurssilla kolmatta kertaa kaverinsa kanssa.

– Tämä on hirveän rentouttava harrastus, kun joutuu keskittymään yhteen asiaan, Tirri perustelee.

Jaana Tirri rentoutuu kiväärin tähtäimen takana.

Helsinkiläinen Kristiina K. on todellinen maanpuolustuskurssien veteraani. Hän laskee käyneensä noin viidelläkymmenellä kurssilla. Melkein joka kuukaudelle on jotakin.

– Olen osallistunut muun muassa selviytymiskurssille, meri- ja lentopelastukseen sekä kyberkurssille. Näissä tapaa usein tuttuja, ja nytkin olen täällä tutulla porukalla, it-alalla töissä oleva Kristiina kertoo.

Lentopelastuskurssilla harjoiteltiin yläilmoissa Cessnan kyydissä etsinnässä tarvittavaa silmänliikettä ja etsittiin maassa ollutta kohdetta.

– Selviytymiskursseilla käytyään tietää, mistä löytyy luonnonmuonaa, jos eksyy metsään. Metsässä on erilaisia syötäviä juuria ja marjoja, ja rahkasammaleesta voi puristaa juomavettä. Samalla opetellaan, miten voi tehdä maakuoppaan havukattoisen hätämajoitteen, Kristiina kuvailee oppimiaan taitoja.

Tämän päivän ampumakurssilla erityisen mielekästä Kristiinalle on ollut pistoolilla ja konepistoolilla ampuminen. Hänellä on mukanaan oma kivääri, jota hän on käyttänyt vasta muutaman kerran hirvenmetsästyksessä. Kurssilla hän pääsee ampumaan myös omalla aseellaan.

Kristiina K. toi kurssille mukanaan oman metsästysaseensa.

Halu tehdä hyvää on voimistunut Ukrainan sodan myötä

Kaikilla ampumarasteilla päivystää ensiapu, jota onneksi tarvitaan harvoin. Tarve liittyy yleensä nestevajeeseen, allergisiin kohtauksiin, aurinkoon tai käärmeiden puremiin. Ambulanssi saadaan paikalle tarvittaessa noin kymmenessä minuutissa. Vantaalainen sairaanhoitaja Riitta Jansson kuuluu ensi­apuryhmään ja katselee naisten ampumista sivummalta.

– Olen ollut organisoimassa muun muassa Kesäyön marssia Tuusulaan 11. kesäkuuta ja järjestämässä erilaisia kursseja. Ampuminen ei kuitenkaan ole mun juttuni. Mun juttuni on organisoida tapahtumia, Jansson sanoo.

”Ihmisten tarve tehdä jotain konkreettista itselleen ja läheisilleen on kasvanut Venäjän toimien seurauksena.”
Riitta Jansson

Hän kertoo, että motiivina hänellä on tehdä jotain hyvää ja merkityksellistä sekä jakaa omaa kokemustaan muille.

– Ihmisten tarve tehdä jotain konkreettista itselleen ja läheisilleen on kasvanut Venäjän toimien seurauksena. Maanpuolustusnaiset saivat viikossa kymmeniä uusia jäseniä Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Sitä intoa pitäisi osata pitää yllä, Jansson aprikoi.

Sotkun munkit maistuvat myös ampumakurssilaisille

Ampumisen lomassa maistuu armeijasta tuttu kenttälounas, joka on katettu ampumaradan katokseen. Pakkeja ja lusikka–haarukkayhdistelmää ei sentään käytetä, mutta ruoka kauhotaan tonkasta ja kyytipojaksi saa pari leipäviipaletta ja laihaa mehua. Paikalle saapuneesta sotilaskotiautosta tarjoillaan kahvit ja perinteiset sotkun munkit.

Osallistujien innostusta kuvastaa sekin, että ampumakurssille tullut nuori nainen käy kysymässä Sauli Mäen­taustalta, voiko kurssista reserviläiselle kertyviä kertausharjoituspäiviä saada jo ennen kuin on suorittanut varusmiespalvelusta. Hän on vasta menossa inttiin.

– Ei niitä kyllä voi saada ennen kuin on reservissä, Mäentausta hymähtää ja suosittelee käymään kursseja myös intin jälkeen.

Vapaaehtoiset maanpuoluskurssit

Osa kursseista on tarkoitettu reserviläisille, osa kaikille. Vielä voi löytyä tilaa vaikkapa näiltä kursseilta:

  • Kansalaisen kyber­turvallisuus

  • Kivääriammunta

  • Informaatiovaikuttamisen perusteita -webinaari

  • Etsintä- ja pelastus­harjoituksen tukikurssi

  • Eloonjäämiskoulutus

  • Lentopelastajan perehdytyskurssi naisille

  • Tarkka-ammunta pienoiskiväärillä

  • Arjen turvallisuus

Kommentoi »