Image

Sosiologi Mari Käyhkö: Työläistaustaiselle nuorelle reitti korkeakouluun voi avautua keskiluokkaisen ystävän esimerkistä

Sosiologi Mari Käyhkö: Työläistaustaiselle nuorelle reitti korkeakouluun voi avautua keskiluokkaisen ystävän esimerkistä
Vanhempien koulutustaso vaikuttaa yksilön hankkimaan koulutukseen sosiaalisten, kulttuuristen ja taloudellisten kysymysten kautta, sanoo sosiologi Mari Käyhkö.
Julkaistu: 22.4.2021
Tutkit hiljattain työläistaustaisia naispuolisia yliopisto-opettajia ja yliopiston­lehtoreita. Miten luokkatausta vaikutti heidän työhönsä?
Tutkimuksessa oli mukana pääsääntöisesti 40–50-vuotiaita ihmisiä. Käytännössä työläistausta tarkoitti vanhempien koulutusta, joka oli suurimman osan kohdalla kansakoulu ja siihen päälle ehkä ammatillinen kurssitus tai koulutus. Vanhempien asema työelämässä oli ollut ruumiillisen tai käytännöllisen työn tekijä.
Olen aiemmin tutkinut työläisperheistä tulevia opiskelijoita. Jännittävä havainto uudessa artikkelissani olikin se, että vaikka yliopistonlehtorit ja yliopisto-opettajat ovat opiskelijoihin nähden eri asemassa, molemmilla oli samankaltaisia kokemuksia ja tuntemuksia yliopistomaailman sisällä.
Myös työläistaustaiset akateemiset opettajat toivat opiskelijoiden tavoin esiin vierauden, ulkopuolisuuden ja epävarmuuden tunteita sekä huijariuden ja vajavaisuuden kokemuksia yliopistomaailmassa, eli luokkataustan vaikutus häipyy hitaasti, jos häipyy ollenkaan. Minulla itsellänikin on työläisperhetausta. Kieltäydyin pitkään esimerkiksi haastatteluista, sillä kuvittelin, etten kuitenkaan osaa mitään järkevää sanoa.
"Keskiluokkaisissa perheissä ammattikoulu on saatettu siivota jopa puheista kokonaan pois jo pidemmän ajan kuluessa."
Mari Käyhkö
Mistä tarkalleen kumpuaa työläis­kodeista korkeisiinkin asemiin päätyvien ihmisten ”heikko itsetunto”?
Yhteiskunnassa helposti ajatellaan luokkataustan vaikuttavan ”vain” yliopistoon pääsemiseen. Sisällä kaikki muka ovat samalla viivalla. Näin ei kuitenkaan ole.
Yliopistomaailma rakentuu vahvasti keski- ja yläluokkaiselle kulttuurille, joka suosii käytännössä esimerkiksi keskustelu- ja argumentaatiotaitoja ja englannin kielen taitoa. Kotitausta vaikuttaa paljon näiden kehittymiseen. Ne vahvistuvat, jos lapsen kanssa keskustellaan ja häntä kuunnellaan tai hänen kanssaan matkustellaan.
Toisessa ääripäässä ovat perheet, joissa arvostetaan ruumiillista työtä ja joissa lasta pyydetään olemaan hiljaa, jos ei ole mitään asiaa. Laajemmin kyse on siitä, mikä paikka tuntuu itselle vieraalta tai oikeutetulta.
Toisen tuoreen tutkimuksen mukaan myös ammattikorkeakouluun päätyy sitä todennäköisemmin mitä koulutetumpia vanhemmat ovat. Miksi perhetausta vaikuttaa edelleen vahvasti yksilön hankkimaan koulutukseen Suomessa?
Mallit, vaateet ja odotukset lapsille ovat erilaisia eri perheissä. Niitä asetetaan heille pikkuhiljaa kasvuvuosien aikana, ja samalla mahdollisuuksien valikot rakentuvat huomaamatta erilaisiksi eri yksilöiden kohdalla. Esimerkiksi ysiluokalla tehtävä valinta lukion ja ammattikoulun välillä on vain aiempien valintojen näkyvä lakipiste.
Toisaalta voi ajatella, että keskiluokkaisissa perheissä nuorilla on työläisnuoria kapeampi valikko ja työläisperheiden nuorilla on laajempi valikoima, kun valita voisi sekä ammattikoulun että lukion. Keskiluokkaisissa perheissä ammattikoulu on saatettu siivota jopa puheista kokonaan pois jo pidemmän ajan kuluessa.
"Taloudelliset seikat ovat Suomessa nouseva kysymys ja näkyvät esimerkiksi valintakoekurssituksia järjestävien firmojen innossa tarjota lukiolaisille abikursseja."
Mari Käyhkö
Mitkä ovat tarkalleen edut, joita korkeakoulutetuilta vanhemmilta saa omaa opintopolkua varten?
Tämä on sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen kysymys. Sosiaalisella puolella vaikuttaa arkinen tuki läksyjen tekemisessä eli se, onko aikuinen paikalla auttamassa ja onko hänellä ylipäätään kykyä siihen.
Koulutusvalintoihin vaikuttaa myös se, onko nuorella mahdollisuutta kysyä aikuiselta opinnoista ja onko hänellä sosiaalista mallia korkeakouluun menosta. Jos läheinen sukulainen on opiskellut jotakin, on helpompi ajatella, että se on minullekin mahdollista.
Aiemmassa tutkimuksessani tuli esiin, että edes ysi puolen keskiarvolla työläisperheistä tulevat nuoret eivät välttämättä usko omiin kykyihinsä ja tekevät siksi joskus pitkiä reittejä yliopistoon.
Kulttuurinen kysymys on esimerkiksi se, kannustetaanko lasta lukemaan. Joissain perheessä kirjastokortti pitää hommata salaa, koska vanhemmat ajattelevat, että lukeminen on ajanhukkaa. Taloudelliset seikat ovat Suomessa nouseva kysymys ja näkyvät esimerkiksi valintakoekurssituksia järjestävien firmojen innossa tarjota lukiolaisille abikursseja. Todistusvalinnan takia preppaaminen siirtyy yhä nuoremmaksi.
Sosiologi Mari Käyhkö on tutkinut luokkataustan vaikutusta yksilön elämään useissa tutkimuksissa.
Mitä keskiluokkaisuus tarkoittaa tämän päivän Suomessa? Entä ketkä muodostavat nykyisen työväenluokan?
Omassa luokka-ajattelussani keskiluokkaisuus on ennen kaikkea kulttuurista keskiluokkaisuutta. Siinä keskiluokkaisuus on normi yhteiskunnassa, vaikkapa koulumaailmassa, jossa menestyminen perustuu lukemiselle.
Luokkarakennetarkastelussa työväenluokkaisuus määrittyy pitkälti tietynlaisen koulutuksen ja työn kautta. Esimerkiksi hitsaus- tai siivousala edustavat perinteistä työväenluokkaisuutta, jossa valitaan usein myös omalle sukupuolelle tyypillinen ala.
Työväenluokkaiset arvostukset ja valinnat määrittyvät keskiluokkaisessa yhteiskunnassa useimmiten ”vääränlaisina”, vanhanaikaisina, tietämättöminä, tyylittöminä valintoina vaikka syömiseen, kulttuurin kuluttamiseen tai sisustamiseen liittyen.
Työväenluokkaisuutta stigmatisoidaan ja moralisoidaan näkyvällä tavalla vaikkapa muodonmuutosohjelmissa. Luokkataistelu onkin nykyään symbolista merkitysten ja arvostusten taistoa, eikä se tapahdu enää vain työelämän ja politiitikan kentällä. Tv-ohjelmassa esitellään ”vääränlainen” perhe, jossa lapsia kasvatetaan ”väärin”, eikä nähdä, että elämäntyylien erilaisuus on luokkaistunut eli yhteiskuntaluokkiin liittyvä kysymys.
"Lähikouluperiaatteen toteutumisen lisäksi tärkeää on taata korkeakoulu­opintojen maksuttomuus ja järjestää tarpeeksi opintojen ohjausta eri vaiheisiin."
Mari Käyhkö
Miten koulutuksen periytymistä voi ehkäistä poliittisella päätöksenteolla? Vai onko se edes mahdollista?
Yksi asia, mikä on harmittanut itseäni, on lähikouluperiaatteen rapautuminen. Omissa tutkimuksissani on nimittäin noussut esiin, että työläistaustaiselle nuorelle reitti korkeakouluun voi avautua keskiluokkaisen ystävän esimerkin kautta.
Nyt korkeakoulutetut vanhemmat valikoivat lapsensa pois ongelmallisiksi katsomistaan kouluista, eli yksilöiden reitit eriytyvät toisistaan jo varhaisessa vaiheessa. Lähikouluperiaatteen toteutumisen lisäksi tärkeää on taata korkeakoulu­opintojen maksuttomuus ja järjestää tarpeeksi opintojen ohjausta eri vaiheisiin. Tärkeää on myös kattava korkeakouluverkosto sekä riittävä taloudellinen tuki.
Avaaja-palstalla asiantuntija aloittaa keskustelun ja taustoittaa ilmiöitä.
1 kommentti