Apu

Eläinsuojelutarkastuksia aiempaa enemmän – ”Asiakkaat voivat olla aggressiivisia yllättäen”, valvontaeläinlääkäri kertoo

Eläinsuojelutarkastuksia aiempaa enemmän – ”Asiakkaat voivat olla aggressiivisia yllättäen”, valvontaeläinlääkäri kertoo
Helsingissä toimivat valvontaeläinlääkärit puuttuivat lemmikkien pitoon lähes joka toisella tarkastuskäynnillä. Kaupunkiympäristö voi olla stressaava niin ihmisille kuin eläimille.
Julkaistu: 29.3.2021
Yleistä likaisuutta, lattialla virtsaa ja ulostetta. Peilin sirpaleita, neuloja ilman suojusta ja lääkeaineita, joihin eläin pääsee käsiksi. Pieni näyttelyhäkki, jossa koira joutuu odottamaan koko työpäivän omistajansa tuloa. Hamsteri tai kani, jolla ei ole edes ruokaa ja juomaa häkissään.
Sellaisia ovat pahimmillaan olosuhteet, kun valvontaeläinlääkärit saapuvat tarkastuskäynneille yksityisasuntoihin.
Valvontaeläinlääkäreiden lisäksi eläinsuojelutarkastuksia voivat tehdä poliisi, terveysviranomainen ja tietyissä tapauksissa valtuutettu eläinsuojeluvalvoja.
Helsingin eläinsuojelyhdistys tekee yhteistyötä Helsingin kaupungin eläinsuojeluvalvonnan kanssa. Keskukseen toimitetaan huostaanotettuja eläimiä, kuten kissoja ja koiria.

Tarkastusten määrä kasvussa

Valtakunnallisesti eläinsuojelutarkastusten määrä on kasvanut vuodesta 2009 lähtien. Tuolloin eläinlääkintähuoltolain vuoksi kuntiin ryhdyttiin palkkaamaan tarkastuksia tekeviä valvontaeläinlääkäreitä. Kaikkiaan tarkastuksia tehtiin vuonna 2019 yli 6 000.
Tuotantoeläinten esimerkiksi nautojen – tarkastusten määrä on pysynyt samassa mittaluokassa 2010-luvulta lähtien, kun taas lemmikkieläimiä koskevat eläinsuojelutarkastukset ovat yleistyneet merkittävästi.
Vuonna 2009 tarkastuksia tehtiin 1 500, kymmenen vuoden päästä 5 500 kappaletta. Lemmikkieläimille tehtävien tarkastusten määrä ohitti tuotantoeläimille tehtävien tarkastusten määrän jo vuonna 2013.
"Ehkä lemmikkejä koskevat ongelmat tulevat paremmin valvontaviranomaisten tietoon kuin ongelmat maatiloilla."
Helsingin kaupungin valvontaeläinlääkäri Elli Valtonen
– Lemmikkieläinten määrä on kasvanut, joskaan ei ihan samassa suhteessa kuin tarkastusten määrä. Asiaan vaikuttaa myös maaseudun elinkeinorakenteen muutos eli tilakokojen kasvu ja tilojen määrien väheneminen. Ehkä lemmikkejä koskevat ongelmat tulevat paremmin valvontaviranomaisten tietoon kuin ongelmat maatiloilla, Helsingin kaupungin valvontaeläinlääkäri Elli Valtonen sanoo.
Valtonen on toiminut eläinsuojeluvalvonnassa vuodesta 2011. Hän valmistelee väitöskirjaa suojelun vaikuttavuudesta.

Epäilyyn perustuvat eläinsuojelutarkastukset 2007–2019

Lähde: Ruokavirasto

Joka toinen tarkastus johtaa toimenpiteisiin

Tarkastuskäynneillään valvontaeläinlääkärit voivat antaa kieltoja ja määräyksiä eläinten omistajille. Kiireellisissä tapauksissa, jos eläin on esimerkiksi hylätty tai omistaja joutunut sairaalaan, voidaan lemmikki sijoittaa uudestaan, passittaa väliaikaiseen hoitoon tai lopettaa.
Helsingissä tehtiin kaikkiaan 215 eläinsuojelutarkastusta vuonna 2019. Niistä 44 prosenttia johti toimenpiteisiin vuonna 2019. Se tarkoittaa sitä, että lähes joka toisella tarkastuksella lemmikin omistajaa jouduttiin tavalla tai toisella ojentamaan. Koko maassa 25 prosenttia lemmikkeihinkohdistuvista tarkastuksista johti kieltoihin ja määräyksiin ja 11 prosenttia kiireellisiin toimenpiteisiin.
Valtonen ei ole vertaillut muiden isojen kaupunkien tilastoja, mutta arvioi, että isoissa kaupungeissa suoritetaan enemmän toimenpiteitä kuin maaseudulla. Syitä on useita.
– Pääosin syy on se, että asiakkaina on pieneläinten omistajia. Pieneläinten kohdalla toiminta on suoraviivaisempaa, ei odoteta eläintenpitokieltoon asti.
Oikeuden määräämä eläintenpitokielto tarkoittaa, ettei saa omistaa, pitää tai hoitaa eläimiä. Pitokielto voi tulla esimerkiksi törkeästä eläinsuojelurikoksesta.
Maeko on löytökissa, jolla on vaivanaan astma.
Myös rikoskomisario Anne Hietala uskoo, että yksittäisten lemmikkieläinten pitoon puuttuminen on helpompaa kuin isojen tuotantotilojen toiminnan oikaiseminen. Hietala vetää Helsingin poliisissa toimivaa tutkintaryhmää, joka keskittyy eläimiin liittyviin rikoksiin. Eläinpoliisi on toistaiseksi Suomen ainoa.
– Isoilla tiloilla on syytäkin antaa enemmän aikaa olosuhteiden parantamiseksi. Ei olla heti ottamassa isoa eläinlaumaa pois, kun verrataan siihen, että toimenpiteen kohteena on esimerkiksi yksi nääntymässä oleva koira, Hietala sanoo.
Taustalla saattaa vaikuttaa myös kaupunkiympäristö, se stressaa niin ihmisiä kuin eläimiä. Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että kaupunkilaiskoirat olivat pelokkaampia tuntemattomia ihmisiä ja toisia koiria kohtaan kuin maaseudulla elävät koirat.
On mahdollista, että hektinen ympäristö ja kovat äänet vaikuttavat koirien käyttäytymisongelmiin, mutta kaikkiaan aihe kaipaa jatkotutkimuksia.
Valvontaeläinlääkäri Elli Valtonen esittelee kalustoa, joka kulkee mukana tarkastuskäynneillä. Mukana ovat jopa luotiliivit.

Betoniviidakon kasvatit

Koiriin liittyvät tehtävät työllistävät eläimiin kohdistuvien rikosten tutkintaryhmää myös Helsingin poliisissa. Eniten päänvaivaa on koirien hyökkäyksistä toisia koiria vastaan tai ihmisen puremisesta.
– Ympäristö ei välttämättä ole kaikille roduille lajityypillisesti hyvä, jos ajatellaan, että koirat viettävät pitkän päivän kerrostaloasunnossa, kuuntelevat erilaisia ääniä, ja betoniviidakko on se, missä ulkoilutetaan. Jos ei ole ollut mitään virikkeitä, eihän se koiran elämä hääppöistä ole, Hietala sanoo.
Hietalan mukaan jotkin koirarodut soveltuvat kaupunkiin paremmin kuin toiset.
– Laumanvartijarodut tai koirat, joissa on sekoitusta niistä, tarvitsisivat mieluummin omakotitalon ja oman reviirin, jossa elää. Jos metsästyskoirat eivät pääse harrastamaan rodulle tyypillisiä aktiviteetteja, niin kyllä ne ovat kaupungissa haastavia, jos metsästysvietti on kova.
Eläinsuojelutarkastuskäyntien pulmakohtia ovat olleet lemmikinomistajien valvontaeläinlääkäreihin purkama aggressiivisuus ja se, että suojeluilmoituksessa esitettyjä asioita on vaikea havaita.

Millainen ihminen purkaa vihaansa eläimiin?

Valvontaeläinlääkärit näkevät tarkastuskäynneillä lemmikkien koko kirjon: koiria, kissoja, jyrsijöitä, matelijoita ja hyönteisiä. Pääkaupunkiseudulla on 180 000 taloutta, joissa on vähintään yksi lemmikki.
Elli Valtosen väitöskirjamateriaalista käy ilmi, että suurimmassa osassa eläinsuojeluilmoituksista kerrottiin koirien kaltoinkohtelusta. Muiden lajien pienempi osuus voi johtua siitä, että ne ovat vähemmän esillä kuin koirat.
Valtosen aineistona ovat pääkaupunkiseudulla vuosina 2019–2020 tehdyt eläinsuojeluilmoitukset ja -päätökset sekä tarkastuspöytäkirjat, yhteensä 811 tapausta.
"Kohtaamme ihmisiä heidän kodeissaan ja tilanteissa, joissa he saattavat olla kiihtyneitä tai päihtyneitä. Asiakkaat voivat olla aggressiivisia yllättäenkin."
Helsingin kaupungin valvontaeläinlääkäri Elli Valtonen
Eniten ilmoituksia tehtiin eläinten pitopaikasta, ulkoilutuksesta ja eläinlääkärin hoidon puutteesta. Suoranaisesta pahoinpitelystäkin ilmoitettiin. Eläimeen kohdistuvaa ilkeyttä ja pahoinpitelyä on vaikea ymmärtää, tutkimusta on kovin vähän.
– Jos halutaan vähentää eläinten kaltoinkohtelua, olisi oleellista tutkia, mihin motiivit liittyvät, Valtonen sanoo.
Yhdysvalloissa on tehty tutkimus, jossa selvitettiin lähisuhdeväkivallan ja eläimiin kohdistuvan väkivallan yhteyksiä. Tutkimuksesta kävi ilmi, että ihminen, joka purkaa vihaansa eläimiin, tuntee vähemmän kiintymystä niitä kohtaan ja näkee eläimen syyksi vastoinkäymisiinsä. Hänellä saattaa olla epärealistisia odotuksia eläintä kohtaan.

Lemmikkitalouksien osuudet eri kotitaloustyypeissä 2016

Lähde: Tilastokeskus

Eläimiä inhimillistetään väärällä tavalla

Valtonen on pannut merkille, että ihmiset saattavat inhimillistää eläimiä väärällä tavalla. Hän ei tarkoita tällä sitä, että eläimelle syötetään parempaa ruokaa kuin ihmisille tai että se puetaan hassusti.
– Vääränlainen inhimillistäminen on sitä, että eläimeltä odotetaan sellaista ymmärrystä ihmisten maailmasta, jollaista sillä ei voi olla.
Odotetaan esimerkiksi, että erilaiset eläinlajit tulevat toimeen keskenään, eli pidetään kissoja ja koiria samassa tilassa saaliseläimen, vaikkapa hamsterin kanssa. Tai otaksutaan, että kissa ja koira tulevat toimeen keskenään, vaikka kissa istuu hyllyn päällä ja pelkää koiraa. Voidaan myös luulla, että eläimet leikkivät, vaikka ne jahtaavat toisiaan.
Valtosen mukaan tarkastuksissa havaittavat puutteet eivät silti johdu siitä, että lemmikkejä kohdeltaisiin väärin silkasta pahuudesta. Enemmänkin kyse voi olla tietämättömyydestä tai omien voimavarojen loppumisesta. Siitä, ettei jaksa edes siivota tai viedä lemmikkiä ulos.
Puutteet eläimen kohtelussa eivät johdu valvontaeläinlääkäri Elli Valtosen mukaan pahuudesta vaan tietämättömyydestä ja omien voimavarojen puutteesta.

Kaltoinkohtelu voi olla vaikea todentaa

Tarkastuskäyntien pulmakohtia ovat olleet lemmikinomistajien valvontaeläinlääkäreihin purkama aggressiivisuus ja se, että suojeluilmoituksessa esitettyjä asioita on vaikea havaita. Jos esimerkiksi koiraa on pahoinpidelty, ruhjeita on vaikea nähdä tiheän turkin läpi.
Myös ulkoilutuksen puutetta on vaikea todentaa. Silloin ollaan lemmikin omistajan sanan varassa.
Mikäli voi ottaa esimerkiksi kuvan tai videon eläimen kaltoinkohtelusta, olisi siitä apua eläinsuojeluvalvonnassa.
– Vain sellaisissa tapauksissa, että sen voi tehdä omaa turvallisuuttaan vaarantamatta ja julkisella paikalla. Silminnäkijän todistaminen olisi äärimmäisen tärkeää, Valtonen sanoo.
Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen keskuksessa Pitäjänmäessä on tilat noin 200:lle kissalle.

Poliisin läsnäolo tuo turvallisuutta

Helsingissä valvontaeläinlääkärit työskentelevät pareittain, mutta eivät suinkaan koko Suomessa. Kun Helsingin yliopiston tutkimuksessa kyseltiin eläinsuojelutyössä työskentelevien eläinlääkäreiden työhyvinvointia, kaksi kolmesta vastaajasta ilmoitti tekevänsä työtä yksin.
Yli puolella vastanneista oli stressiä, joka johtui muun muassa uhkaavista tilanteista. Vastauksissa korostui työparin tarve.
Myös muutama Elli Valtosen asiakas on hermostunut siinä määrin, että on lyönyt tai riuhtonut häntä.
– Kohtaamme ihmisiä heidän kodeissaan ja tilanteissa, joissa he saattavat olla kiihtyneitä tai päihtyneitä. Asiakkaat voivat olla aggressiivisia yllättäenkin. Siitä, että valvontaeläinlääkäri menee yksin asiakkaalle, pitäisi päästä kiireesti eroon.
Parityöskentelyn lisäksi pääkaupungin valvontaeläinlääkäreillä on toinen etu. Hankalimmissa tapauksissa he voivat tehdä Helsingin poliisin tutkintaryhmän kanssa yhteistarkastuksen.
Jo poliisin läsnäolo lisää turvallisuutta, ja lisäksi voidaan mahdollinen rikostutkinta käynnistää heti ja ottaa todisteet talteen.
Malli ei ole vielä valtakunnallinen, mutta esimerkiksi Pohjois-Savossa on aloitettu kokeilu, jossa erillinen eläinsuojelupartio hoitaa tarkastuksia ja muita eläimiin liittyviä tehtäviä.

Tästä on kyse

Nämä kolme kissanpoikaa ovat syntyneet Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen keskuksessa Pitäjämäessä.
  • Pääkaupunkiseudulla on 180 000 taloutta, jossa on vähintään yksi lemmikki.
  • Lemmikkieläimiin kohdistuneet eläinsuojelutarkastukset ovat lisääntyneet viime vuosina merkittävästi.
  • Helsingissä 44 prosenttia tarkastuksista johti valvontaeläinlääkärin määräämiin toimenpiteisiin vuonna 2019. Koko maassa 25 % tarkastuksista johti kieltoihin ja määräyksiin ja 11 % kiireellisiin toimenpiteisiin. Toimenpiteet vaihtelevat ohjeista eläimen poisottamiseen.
1 kommentti