Image

”Valtion rahat hukkuvat liian suuriin hankkeisiin”

”Valtion rahat hukkuvat liian suuriin hankkeisiin”

Avaaja. VTV:n pääjohtaja Tuomas Pöystin mukaan julkishallinnossa tehdään liian isoja ja kalliita järjestelmähankkeita.
Teksti Tuomas Sorjamaa
Kuvat Outi Törmälä
Mainos

Valtiontalouden tarkastusviraston johtajan Tuomas Pöystin mukaan paremmalla julkishallinnon tietojärjestelmähankkeiden johtamisella voitaisiin säästää vuosittain kymmeniä miljoonia.

Pulaa on sekä osaamisesta että luovasta ajattelusta. Koska johtajat eivät ymmärrä ohjelmistoja, he eivät näe niiden tuomia mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen. Johto siirtää vastuun tietohallintoväelle, joka taas ajattelee asioita vain teknologian näkökulmasta.

”Syntyy tilanne, jossa ei tiedetä tarkkaan, mitä halutaan. Yksi odottaa ominaisuuksia, toinen kehittää järjestelmää”, Pöysti sanoo.

”Hinnat nousevat ylilaadun takia. Pitäisi osata päättää, mitä halutaan ja mikä on riittävä taso. ICT-hankkeista pitäisi puhua vain silloin, kun on kyse tietokoneiden ostamisesta. Muulloin pitäisi puhua toiminnan kehittämishankkeista.”

Järjestelmien sijaan pitäisi kehittää siis koko toimintaa.

Pöysti kertoo, että OECD on moittinut tänä vuonna Suomen julkishallinnon ICT-hankkeita kahdesta eri seikasta: ensinnäkin valtioneuvostotasolla strateginen johtajuus häviää, toiseksi substanssitoiminnan kehittäminen takkuaa.

”Suomessa langetaan systemaattisesti think big -juttuun.”

Think big ongelma tarkoittaa sitä, että aletaan rakentaa yhtä valtavaa järjestelmää, vaikka voitaisiin rakentaa pienempiä yhteentoimivia osajärjestelmiä. Esimerkkinä Pöysti mainitsee Apotti-hankkeen eli terveyden ja sosiaalihuollon tulevan asiakas- ja potilastietojärjestelmän.

”Se ei missään tapauksessa ole ainoa tapa järjestää terveyshuollon tietohallintoa. Se edustaa vanhahkoa, jäykkää isojen keskitettyjen järjestelmien suunnittelua”, Pöysti sanoo.

”Jäntevämmällä työtavalla säästettäisiin vuosittain kymmeniä miljoonia.”

Julkisen sektorin hankkeiden kohdalla puhutaan paljon siitä, miten paljon budjetti on milloinkin ylittynyt. Pöysti toppuuttelee keskustelua.

”Jos haluat ostaa Rolls Roycen ja budjetoit siihen Opel Corsan verran, virheen hinta ei ole sama asia kuin budjettiylitys.”

Pelkkien summien sijaan Pöystin mielestä tulisi puhua projektinhallinnasta.

”Asioita pyritään viemään läpi liian kireällä aikataululla. Kun se on mahdotonta, alkavat aikataulut paukkua. Huonoissa hankkeissa yhteinen piirre on se, että projektinhallinta on pettänyt tai se on täysin ulkoistettu sellaiselle taholle, joka ei ole oikeasti riippumaton. Tietohallintaa ei pitäisi päästää oman organisaation ulkopuolelle.”

Tietoarkkitehtuurin ylläpito ja suunnittelu tulisi Pöystin mukaan aina pitää omissa käsissä. Kun hankittavan järjestelmän vaatimusmäärittelyt tehdään itse, pienemmät toimijat pääsevät paremmin mukaan kilpailuun. Myös osa ohjelmistojen kehittämistyöstä pitäisi tehdä omana työnään, jottei jäädä riippuvaiseksi yhdestä tai kahdesta toimittajasta.

”Meiltä puuttuu julkisen sektorin ICT-johtaminen. Tietyissä asioissa tarvitaan tiukempia keskitettyjä linjauksia, eli on mietittävä systemaattisesti, mitä on saatavissa markkinoilta lyhyellä tähtäimellä ja mitä on pidettävä omissa käsissä. Optimi on se, että 75 prosenttia kehitystyöstä hankittaisiin markkinoilta ja 25 prosenttia pidettäisiin omissa käsissä.”

Omana työnä tekeminen ei Pöystin mukaan tarkoita julkisen sektorin kasvattamista ja koodariarmeijan palkkaamista verovaroin.

”Totta kai ICT-hommalle on asetettava katto, millä on pärjättävä.”

Yksi ratkaisu olisi Pöystin mielestä hankkeiden ostamisosaamisen kehittäminen. Oppia tulisi ottaa Ruotsista, missä on koottu julkisen sektorin paras ostamisosaaminen yhteen sen sijaan, että kaikki virastot toimivat yksin. Näin osataan ostaa hyviä järjestelmiä. ■

Julkaistu: 23.5.2015