Apu

Valkoposkihanhien tappoluvista käytetään luultavasti pieni osa

Valkoposkihanhien tappoluvista käytetään luultavasti pieni osa
Tänä syksynä käynee samoin kuin viime syksynäkin: valtaosa valkoposkihanhien ampumiseen varatuista poikkeusluvista jää käyttämättä. Tulevista muuttokeleistä kuitenkin riippuu, millaisia satovahinkoja hanhet aiheuttavat ja miten paljon niitä lopulta ammutaan.
Julkaistu: 24.9.2021

Yli 500 suomalaista tilaa on saanut poikkeusluvan valkoposkihanhien ampumiseen. Näillä luvilla saa tappaa liki 16 000 hanhea. Käytännössä tänä syksynä käynee samoin kuin viime syksynäkin: valtaosa luvista jää käyttämättä. Tulevista muuttokeleistä kuitenkin riippuu, millaisia satovahinkoja hanhet aiheuttavat ja miten paljon niitä lopulta ammutaan.

Arktisella alueella pesivien valkoposkihanhien muutto käynnistyi tänä syksynä etuajassa. Noin 1,4 miljoonan linnun populaatiosta noin puolet on joko Suomessa tai Suomen etäläpuolella. Loput ovat pohjoisessa pesimäalueilla tai muuttomatkalla Suomeen.

Hanhille mainiossa pohjoisten ilmavirtausten kirittämässä kelissä muutto on sujunut rivakasti ja niinpä myös viljelyksille aiheutuneet vahingot ovat jääneet vielä vähäisiksi.

15 725 poikkeuslupaa

Tälle syksylle on varattu poikkeusluvat 15 725 valkoposkihanhen tappamiseksi satovahinkojen estämiseksi. Lisäksi Luonnonvarakeskuksella on lupa ampua 1 750 hanhea tutkimustarkoituksessa. Valkoposkihanhien poikkeusluvista vastaava Varsiais-Suomen Ely-keskus ei väliaikatietoja kerro, mutta luvista on tiettävästi käytetty vain murto-osa.

– Pohjois-Karjalassa on ammuttu kymmeniä hanhia. Parin viikon ajan on tullut pelloilla olevista hanhista ilmoituksia, lajivahinkokoordinaattori Mika Pirinen Pohjois-Karjalan Ely-keskuksesta kertoo.

Pahimmat valkoposkihanhien aiheuttamat satotuhot ovat sattuneet aiempina vuosina juuri Pohjois-Karjalassa. Nytkin niitä voi vielä tulla, jos loput arktisen alueen hanhet sattuvat juuttumaan muuttomatkallaan Suomeen.

Hanhien liikkeet tunnetaan nyt aiempaa paremmin, sillä noin 70 hanhea on saanut kantaakseen gps-paikantimen.

– Näitä seurantahanhia on tosi monessa parvessa. Niiden liikkeiden perusteella arvio on, että noin puolet populaatiosta on muuttamassa.

Tuulen suunta voi pysäyttää muuton

Hanhien muutto voi pysähtyä, jos tuuli kääntyy väärään suuntaan. Esimerkiksi toissa keväänä epäsuotuisa tuuli pudotti jopa miljoona hanhea laiduntamaan Pohjois-Karjalaan. Satovahinkoja tuli yli kahden miljoonan euron edestä.

Jos sää pysäyttää hanhet Suomeen, poikkeuslupia hanhien tappamiseen käytetään enemmän. Pirinen ei kuitenkaan usko, että syksyllä ammuttaisiin lupaehtojen mahdollistamia tuhansia hanhia. Viime syksynä lupa oli yli 10 000 hanhen ampumiseen, mutta lopulta valkoposkihanhia tapettiin 564.

– Ei ajatuksena ole vaikuttaa hanhien määrään, vaan tehostaa pelotevaikutusta, tehdä hanhista arempia.

Poikkeuslupaehtojen mukaan hanhien ampujan pitäisikin olla selvästi näkyvissä, jotta hanhet osaavat yhdistää ampumisen ja lajitovereiden kuoleman ihmiseen. Hanhia saa lupaehtojen mukaan ampua kerralla korkeintaan kaksi.

– Lupaehtojen mukaan toimimalla suurten hanhimäärien tappaminen on aika vaikeaa.

Lisäksi hanhista on tullut Pirisen saamien tietojen mukaan aiempaa arempia. Tämä viittaisi siihen, että ampuminen ja karkottaminen saattavat toimia satovahinkojen ehkäisyssä.

Kommentoi »