Kahden tulivuoren purkauksesta syntynyt Réunion-saari on elämyksellinen vaelluskohde Intian valtamerellä.

Romahtaneen Piton des Neiges -tulivuoren ansiosta saaren keskelle on muodostunut kalderoita eli tuliperäisiä laaksoja, joihin kannattaa tutustua ainakin muutaman päivän ajan.

Vaeltajien keskuudessa suosituin on Mafaten laakso, jota pidetään ainutlaatuisena sen eristäytyneisyyden, historian, vuoristoisten maisemien ja koskemattoman luonnon vuoksi.

Koska aluetta ympäröi jyrkkä vuoristo, siellä liikkuvat patikoijien lisäksi vain helikopterit.

Kävelyreitit ovat maisemiltaan vaihtelevia. Niiden varrella ylitetään muun muassa virtaavia jokia, nähdään vesiputouksia ja kuljetaan kapeilla poluilla vuorten seinämillä.

Retkeilijöiden iloksi saarella ei ole vaarallisia eläimiä, ja kävelyreitit ovat hyvin hoidettuja.

Vaellusreitit voi suunnitella etukäteen FFRandonnée-nimisen ranskalaisjärjestön karttojen avulla (gr-infos.com/gr-en.htm). Ne kertovat, kuinka suuria laskuja ja nousuja voi odottaa, ja kuinka paljon aikaa kannattaa varata eri kylien välillä liikkumiseen.

Reittien varrella on myös opaste­tauluja, ja nopea netti­yhteys kattaa koko kalderan.

Elämykseen kuuluu olennaisena osana majoitus paikallisten pyörittämissä retkeily­majoissa (en.reunion.fr/organize/accommodation/hiking-gites).

Mafaten kalderaa asuttavat pääosin Ranskan siirtomaa-­aikana karanneiden orjien jälkeläiset. Heitä on muutama sata.

Elinolot Mafatessa ovat yksinkertaiset, sillä kaikki sähkö tuotetaan aurinkopanee­leilla ja aggregaateilla, eikä ostosmahdollisuuksia liiemmin ole.

Päivällinen rommishotteineen nautitaan auringon laskettua muiden matkaajien kanssa pitkän pöydän ääressä. Paluu kaupunki­asutuksen pariin tuntuu sen jälkeen kuin toiselta maailmalta.

Paras aika matkustaa vaeltamaan Réunionille on touko–marraskuussa, jolloin saarella on talvi ja kuiva kausi.