Apu

Unto Hämäläinen: Nyt jos koskaan Suomessa kannattaa harkita, että yhdistetään kolmet eri vaalit

Unto Hämäläinen: Nyt jos koskaan Suomessa kannattaa harkita, että yhdistetään kolmet eri vaalit
– Historiassa pitää mennä sota-aikaan asti ennen kuin löytää yhtä vaikean vaalien ajankohdan, kirjoittaa politiikan toimittaja Unto Hämäläinen kolumnissaan.
Julkaistu: 16.2.2021
Kättely on ollut vaalityön keinoista kätevin, käytetyin ja halvin. Jos ehdokkaalla ei ole ollut muuta annettavaa, äänestäjälle on voinut tarjota edes lämmintä kättä. Kätellessä on luontevaa ollut esittäytyä tuntemattomalle tai kysyä tutulta äänestäjältä kuulumiset.
Kevään kuntavaaleissa ikiaikainen perinne katkeaa. Nyt ehdokas ei saa tarjota edes kättä, sillä kosketus voisi levittää koronaa.
Myös ehdokkaan ja äänestäjän yhteiset kahvittelut jäävät väliin. Jutustelu on sallittua vain maskien takaa ja parin metrin turvavälin päästä. Isoja tilaisuuksia ei sovi järjestää lainkaan. Valtaosa keskusteluista käydään netissä, kalsean ruudun takana.
Lisäksi vaalien yllä leijuu uhka. Jos pandemia äityy pahaksi, vaaleja on pakko siirtää. Eduskunnalla on helmikuun loppuun asti aikaa tehdä lykkäyspäätös. Se ei olisi helppo ratkaisu näin lähellä vaalipäivää.
"Maailmasta ei taida löytyä toista maata, jossa äänestäjiä patistetaan uurnille lähes joka vuosi."
Tätä kirjoitettaessa näyttää jokseenkin varmalta, että 18. huhtikuuta pidetään vaalit. Niistä tulee hankalat. Järjestäjien tulee valvoa äänestyspaikoilla, etteivät ihmiset altistu virukselle. Puolueiden ja ehdokkaiden pitää puolestaan houkutella ja rohkaista väkeä liikkeelle. Vähintään puolet äänioikeutetuista olisi saatava uurnille, jotta valittavat valtuustot olisivat uskottavia.
Historiassa pitää mennä sota-aikaan asti ennen kuin löytää yhtä vaikean vaalien ajankohdan. Maaliskuussa 1945 järjestettiin eduskuntavaalit, vaikka Lapissa sota jatkui ja pohjoisen asukkaat oli siirretty joko muualle Suomeen tai Ruotsiin. Myös 400 000 karjalaista evakkoa oli vailla vakituista asuinpaikkaa. Uudet kansanedustajat valittiin, sillä oli toteltava valvontakomissiota, joka määräsi syrjäyttämään sota-ajan poliitikot.
Onneksi vieraan komentelu jäi yhteen kertaan. Suomi on sittemmin saanut vapaasti järjestää vaalinsa, ja on niitä pidetty: eduskuntavaaleja, presidentin valitsijamiesten vaaleja, suoria presidentinvaaleja, kuntavaaleja, eurovaaleja ja kansanäänestys Euroopan unionin jäsenyydestä.
Vuodesta 1945 on kulunut 75 vuotta ja sinä aikana suomalaiset ovat käyneet äänestämässä yli 60 kertaa. Maailmasta ei taida löytyä toista maata, jossa äänestäjiä patistetaan uurnille lähes joka vuosi.
"Ei ole ihme, että väsymys vaivaa ja osanotto vaaleihin vähenee. Sille on aika tehdä jotakin. Miksi emme ottaisi mallia lännestä?"
Jatko ei näytä yhtään paremmalta. Jos sote-uudistus toteutuu, ensi vuonna pidetään ensimmäiset maakuntavaalit. Parin vuoden päästä on eduskuntavaalit, ja vuodesta 2024 tulee oikein supervuosi. Alussa äänestetään presidentinvaalien kahdella kierroksella ja keväällä eurovaaleissa. Kalenteri on niin täynnä, että vasta 2028 olisi seuraava vaaliton vuosi.
Ei ole ihme, että väsymys vaivaa ja osanotto vaaleihin vähenee. Sille on aika tehdä jotakin. Miksi emme ottaisi mallia lännestä?
Ruotsissa pidetään eduskunta-, maakunta- ja kuntavaalit samana päivänä. Viimeksi ruotsalaisista äänesti 87,2 prosenttia. Meidän äänestysaktiivisuutemme on lähes kaksikymmentä prosenttiyksikköä matalampi kuin naapurissa.
Nyt jos koskaan kannattaa harkita kolmien vaalien yhdistämistä. Silti pääsisimme uurnille useammin kuin ruotsalaiset, sillä valitsemme presidentin vaaleilla. Naapurissa kuninkuus kulkee suvussa.
5 kommenttia