Tuulilasi

Uusi lelu: 2500 km takana, polttoainekulut: 4,73 €

Uusi lelu: 2500 km takana, polttoainekulut: 4,73 €

Toteutin marraskuussa pitkäaikaisen haaveeni ja ostin Teslan. Itse auto on kallis, mutta ajaminen lähes ilmaista – ainakin "polttoaineen" osalta.
Teksti Vesa Linja-aho
Kuvat Vesa Linja-aho
Mainos

Toteutin marraskuussa pitkäaikaisen haaveeni ja ostin Tesla P85D:n. Kyseinen yksilö on ollut Teslan omassa esittely- ja sijaisautokäytössä ja mittarissa oli 30000 kilometriä pohjilla. Sain auton 1.12. ja kilometrejä on kertynyt ahkerasti: ensimmäisen viikon aikana 1500 km (kaksi reissua Tampereelle ja yksi Seinäjoelle) ja nyt 2500 kilometriä.

Vakuuttavin kokemus oli autopilotin luotettavuus: auto ajoi moottoritietä Helsingistä Tampereelle ihan itse (lue lisää videohaastattelusta - ja toinen videohaastattelu sähköautoilun hyvistä ja huonoista puolista). Kuljettajan piti hoitaa ainoastaan moottoritielle liittyminen ja erkaneminen. Paluumatkallakin ainoastaan yksi hyppyri moottoritiellä – yhdistettynä kuraisiin kaistaviivoihin – sai Teslan kiljumaan kuskin apua.

Toiseksi paras kokemus on ollut auton helppo ja nopea ladattavuus: julkisista Type 2 -liittimellä varustetuista latauspisteistä auto hörppii "menovettä" 22 kilowatin teholla, eli aivan tyhjäksi ajettukin akku täyttyisi sekin reilussa neljässä tunnissa. Päivittäisten ajojen sähköntarve kuittautuu ruokakauppareissulla. Tampereelle ja Turkuun ajaminen on polttoaineen osalta täysin ilmaista ja helppoa Paimion ja Akaan Supercharger-asemien takia.

Auton räjähtävä kiihtyvyys oli jo tuttu juttu, mutta nautinnollinen sekin. Näin siis lyhyesti, autosta löytyy muutakin kivaa ja myös pikkupuutteita ja kehityksen kohteita. Niistä lisää myöhemmin.

Polttoaineen ilmaisuudesta puhuttaessa pitää tietenkin muistaa, että ilmaisenkin maksaa aina joku. Teslan Supercharger -asemien käyttö on leivottu auton hankintahintaan ja kauppakeskusten ilmaiset latauspisteet ovat kuin asiakkaalle jaettavat muoviämpärit: sähköautoilijan oletetaan tuhlaavan latauksen aikana rahaa kauppakeskuksen liikkeissä.

Itse maksettua sähköä olen kuluttanut ainoastaan 4,73 euron edestä, taloyhtiön pistorasiasta. Tämäkin kulu syntyi lähinnä kokeilumielessä. Halusin tarkistaa, että kotipistorasialataus toimii ilman pistokkeenkuumenemisia tai vastaavia.

Vaikka jokaisen kilowattitunnin maksaisikin itse, kyyti on silti edullista: esimerkiksi moottoritiellä auto kuluttaa noin 25 kilowattituntia satasella, eli 8 sentin sähkön hinnalla polttoainekulut ovat noin 2 euroa. Skoda Octavialla vastaava kulu oli noin kympin, ja Teslan suorituskyvyllä varustetuissa polttomoottoriautoissa lukemat ovat vielä korkeammat.

Edullisesta kyydistä puhuttaessa pitää tietenkin muistaa, että Teslan renkaat kuluvat (ajotyylistä riippuen toki) paljon reippaammin kuin entisessä autossani, ja auton absoluuttinen arvonalenemakin hulppeampi. 

Todettakoon vielä erikseen ettei jää epäselväksi: ostin auton kuluttaja-asiakkaana ilman mitään erikoisalennuksia tai salaisia sopimuksia "näkyvyyden antamisesta", eli tästä blogista ei tule Teslan mainosblogia (vaikka ainakin seuraavan kuukauden sisällä päivitysten sisältö saattaa olla Tesla-painotteinen), vaan saatte jatkossakin lukea eri sähköautoista (mielenkiintoisimpana pian Suomeen saapuva uusi isompiakkuinen Nissan Leaf), latausinfrasta ja kaikesta muusta sähköautoiluun liittyvästä. Ja myös siitä, jos Tesla hyytyy keskelle tietä tai autopilotti yrittää koukata ojaan (tähän mennessä se on halunnut koukata vain bussipysäkille).

Ja keväällä pääsette sitten lukemaan Ostaisinko sähköauton? -kirjaani (Into Kustannus, 2016).

Julkaistu: 19.12.2015