Apu

Unto Hämäläinen: Punavihreälle ei löydy vaihtoehtoa – Hallituksen sisäiset ääripuolueet keskusta ja uhittelevat – Maltilliset pitävät hallitusta koossa

Unto Hämäläinen: Punavihreälle ei löydy vaihtoehtoa – Hallituksen sisäiset ääripuolueet keskusta ja uhittelevat – Maltilliset pitävät hallitusta koossa
Unto Hämäläinen pohtii kolumnissaan hallituksen yhteistyötä. Vaihtuuko hallitus ja millainen uusi hallitus voisi olla?
Julkaistu: 25.8.2020

Maan hallituksesta kuuluu nitinää ja kitinää. Sen sisäiset ääripuolueet keskusta ja vihreät kipuilevat ja uhittelevat jopa hallituksesta lähdöllä. Maltilliset Sdp, Vasemmistoliitto ja Rkp pitävät sitä koossa.

Hallituksen kaatumista veikkaillaan, ja epäluottamukseen on syynsä. Alkutaival on ollut myrskyisä. Pääministeri on vaihtunut kerran ja valtiovarainministeri kaksi kertaa.

Ympäröivä maailma on muuttunut kesäkuusta 2019, jolloin punavihreä hallitus aloitti. Ja mikä pahinta – kukaan ei voi tietää, miten isoja vaikeuksia korona tuo tullessaan Suomen politiikkaan.

Ennen kuin hallitusta ryhdytään vaihtamaan, on viisasta miettiä, millainen uusi hallitus voisi olla.

Nykyisestä eduskunnasta löytyy punavihreälle hallitukselle kaksi vaihtoehtoa. Demarit ja kokoomus kokoavat sinipunahallituksen ja houkuttelevat vihreät ja Rkp:n mukaan. Tai perussuomalaiset, kokoomus ja keskusta perustavat porvarihallituksen. Molemmille vaihtoehdoille löytyisi riittävä enemmistö eduskunnassa.

Tarkastellaan ensin sinipunaa. Sdp ja kokoomus ovat olleet yhteensä 16 vuotta samassa hallituksessa sitten vuoden 1987, jolloin niiden yhteistyö alkoi. Hallitusyhteistyö sujui hyvin lukuun ottamatta viimeistä vuotta 2014–2015.  Antti Rinne ilmoitti jo silloin, ettei Sdp enää suostu hallitukseen kokoomuksen kanssa. Keväällä 2019 pidettyjen vaalien jälkeen Rinne pääsi valitsemaan kokoomuksen ja keskustan välillä ja valitsi keskustan.

Sdp:n ja kokoomuksen väleihin syntyi paha särö, ja sittemmin railo niiden välillä on kasvanut. Sinipuna ei ole enää realistinen hallitusvaihtoehto.

Entä porvarihallitus? Juha Sipilä kokosi keväällä 2015 pidettyjen vaalien jälkeen keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen porvarihallituksen. Keskustan Sipilä ja perussuomalaisten Timo Soini olivat keskenään hyvää pataa. Kokoomus ja Sdp kilpailivat kolmannesta hallituspaikasta, ja Sipilä valitsi kokoomuksen.

Tilanne muuttui, kun Jussi Halla-aho nousi kesällä 2017 perussuomalaisten johtoon. Sipilä ja kokoomuksen Petteri Orpo kieltäytyivät yhteistyöstä Halla-ahon kanssa, mutta porvarihallitus saattoi jatkaa, sillä Soini ja kumppanit erosivat perussuomalaisista ja perustivat oman puolueen.

Sipilä ja Soini eivät enää ole johtotehtävissä, mutta Halla-aho on. Perussuomalaiset istuvat oppositiossa eduskunnan oikealla laidalla, ja keskusta on punavihreässä hallituksessa. Railo perussuomalaisten ja keskustan välille on kasvanut niin leveäksi, ettei porvarihallitus ole  mahdollinen, olipa keskustajohtajan nimi sitten Katri Kulmuni tai Annika Saarikko

Näyttää siltä, ettei punavihreälle hallitukselle löydy sellaista vaihtoehtoa, jolla olisi enemmistö tässä eduskunnassa. Jos punavihreä hallitus kaatuu, pitäisi järjestää uudet vaalit. Sekään ei tunnu hyvältä ajatukselta näin korona-aikana. Kuka suostuisi ehdokkaaksi tai muuhun vaalityöhön, jos joutuisi kampanjoimaan henkensä kaupalla? 

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen pitää siis jatkaa ja asettaa tähtäin vuoteen 2023, jolloin voidaan toivottavasti pitää eduskuntavaalit normaalioloissa.

Unto Hämäläinen on politiikan toimittaja.

1 kommentti