Viime kuntavaalit oli tarkoitus järjestää lokakuussa 2016, ja uusien valtuutettujen piti aloittaa työnsä seuraavan vuoden alussa. Kesken vaalikauden tultiin toisiin ajatuksiin. Vaaleja haluttiin lykätä puolella vuodella, huhtikuuhun 2017.

Lykkäyksen perustelu oli aika kepeä. Kuntavaalit haluttiin järjestää huhtikuussa, koska myös eduskuntavaalit pidettiin huhtikuussa. Äänestäjät piti kuulemma totuttaa äänestämään keväisin.

Perustelu kelpasi. Kuntavaaleja lykättiin puolella vuodella, ja vanhat valtuutetut  jatkoivat kevääseen 2017 asti. Siirtopäätös syntyi kivuttomasti aiheuttamatta suurempia murinoita.

Nykyisten valtuutettujen toimikausi päättyy ensi keväänä. Kuntavaalit on tarkoitus pitää sunnuntaina 18. huhtikuuta 2021, vajaan seitsemän kuukauden päästä.

Kuntavaaleissa ehdokkaita on paljon, viime kerralla heitä oli 33 618. Ilman ehdokkaita äänestäjiä ei saada liikkeelle. Niinpä puolueet patistavat ehdokkaita jo tänä syksynä jalkatyöhön: tavatkaa mahdollisimman paljon ihmisiä, puhukaa heidän kanssaan kasvotusten, tarjotkaa turuilla ja toreilla kahvia ja pullaa, käristäkää makkaraa ja paistakaa munkkeja.

Normaalioloissa ehdokkaiden tekemä työ on arvokasta puurtamista kansanvallan puolesta. Valitettavasti emme elä normaalioloissa. Koronaa ei pystytä taltuttamaan ensi kevääseen mennessä.

Tilanne ei ole otollinen vaalien järjestämiselle. Pahimmassa tapauksessa käy niin, että  vaalit uhkaavat suomalaisten terveyttä. Siinä ei ole mitään järkeä.

Nyt kannattaa tehdä sama temppu kuin neljä vuotta sitten. Vaaleja pitää lykätä, ja antaa nykyisten valtuutettujen jatkaa. Sopiva kuntavaalien ajankohta voisi olla kevät 2022. 

Koronan lisäksi lykkäämistä puoltaa kaksi muuta merkittävää seikkaa. Kunnissa ei vielä ensi keväänä tiedetä, miten iso lasku koronasta niille koituu.

Ensimmäiset tiedot ovat hälyttäviä. Kuntien talous on suurissa vaikeuksissa, ja valtion on pakko antaa niille miljardeja lisää rahaa.

Ensi vuonna valtuutetut joutuvat tekemään päätöksiä asioista, jotka kaatuvat päälle. Tulevaisuuteen kurkistaminen jää väkisin tuonnemmaksi. Olisi typerää käydä vaaleihin kriisioloissa.

Kuntien ja maakuntien tuleva työnjako hämärän peitossa

Kolmas vaalien lykkäämistä puoltava syy on tekeillä oleva maakuntahallintouudistus. Sen valmistelu etenee niin hitaasti, ettei hallitus saa esitystään valmiiksi ennen kevättä.

Se tiedetään, että uudistuksessa on tarkoitus siirtää jopa huomattava osa kuntien nykyisistä tehtävistä maakunnille. Kukaan ei vielä tiedä, mikä kuntien ja maakuntien työnjako on, jos uudistus toteutuu. Käy siinä sitten vaalikeskustelua.

Tilanne olisi yhtä sekava kuin viime kuntavaaleissa ja monissa aikaisemmissa kuntavaaleissa, sillä sote- ja maakuntahallintouudistusta on yritetty tehdä jo 15 vuotta.

Jos kuntavaaleja lykätään vuodella kevääseen 2022,  hallitus voi siihen mennessä saada esityksensä valmiiksi, ja mahdollisesti eduskunta ennättää päättää siitä. 

Parhaassa tapauksessa silloin  voitaisiin järjestää yhtä aikaa kahden lipun vaalit. Toisella lipulla äänestettäisiin kuntavaaleissa ja toisella maakuntavaaleissa.