Apu

Uniapnea hoitoon

1


Uniapnea hoitoon

Hoitamaton uniapnea heikentää elämänlaatua ja lyhentää elinikää. Hyvä hoito puolestaan kohentaa elämänlaatua ja pienentää liitännäissairauksien riskiä.
Teksti Apu-toimitus

1. Mitä uniapnea on?

Aikuisilla obstruktiivisessa uniapneassa hengitys katkeaa tai vaimenee unen aikana vähintään kymmeneksi sekunniksi kerrallaan. Jos hengityskatkokset häiritsevät yöunta niin, että on päivällä väsynyt ja nukahtelee kesken kaiken, puhutaan obstruktiivisesta uniapneaoireyhtymästä.

2. Mitkä ovat uniapnean varoitusmerkit?

Yöllinen kovaääninen kuorsaus on uniapnean yleisin oire. Petikumppani saattaa herätä siihen monta kertaa yössä. Kaikki uniapneasta kärsivät eivät kuitenkaan kuorsaa. Toinen uniapnean merkki ovat unenaikaiset hengityskatkokset, jotka kestävät kymmenestä sekunnista minuuttiin. Ne saattavat jäädä itseltä huomaamatta. Yöunen levottomuus, herääminen tukehtumisen tunteeseen, öinen hikoilu ja lisääntynyt pissalla käynti yöllä vihjaavat uniapneasta. Oireina saattavat olla niin ikään närästys, suun kuivuminen ja kuolaaminen. Uniapneapotilasta voi kiusata myös unettomuus.

Päivällä uniapneasta kärsivää vaivaavat väsymys, pakonomainen nukahtelu, päänsärky aamulla sekä muistamisen, keskittymisen ja mielialan häiriöt. Sukupuolielämä voi kärsiä heikentyneen halun ja impotenssin vuoksi. Myös yskä voi kiusata uniapneapotilasta.

3. Miksi uniapnean oireet pitää ottaa vakavasti?

Hengityskatkoksia voi olla yön aikana satoja, ja ne ovat kova rasite elimistölle, erityisesti sydämelle ja aivoille. Hengityskatkosten aikana veren happipitoisuus laskee, mikä aiheuttaa sydämelle ylimääräistä työtä. Myös verenpaine ja stressihormonien määrä nousevat. Hoitamaton uniapnea huonontaa elämänlaatua huomattavasti. Se myös lisää monien sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen ja aivoinfarktin, sekä ennenaikaisen kuoleman riskiä. Sydänkuolleisuuden riski on hoitamatonta uniapneaa sairastavilla moninkertainen verrattuna terveisiin.

Viimeaikaiset tutkimukset ovat löytäneet yhteyden osteoporoosin ja uniapnean välillä ainakin iäkkäillä ja naisilla. Liikenneonnettomuuksien riski on moninkertainen uniapneaa sairastavilla. Hoitamaton uniapnea saattaa olla este toimia ehdotonta valppautta vaativassa ammatissa, kuten ammattiautoilijana tai lentäjänä. Raskaana olevan äidin hoitamaton uniapnea on vaaratekijä sikiölle.

4. Miten uniapneaa tutkitaan?

Uniapnean diagnoosi tehdään kliinisten tutkimusten, unirekisteröinnin ja kognitiivisen toimintakyvyn arvioinnin perusteella. Yönaikaisia hengityskatkoksia tutkitaan joko sairaalassa polygrafiatutkimuksella tai kotona unisalkkututkimuksella. Uniapnea jaetaan päiväsaikaisen uneliaisuuden ja unirekisteröinnin tulosten perusteella vaikeusasteeltaan lievään, kohtalaiseen ja vaikeaan. Uneliaisuuden vaikeusastetta arvioidaan sen mukaan, miten se haittaa arkielämää. Vaikka uneliaisuutta ei esiintyisi, runsas hengityskatkosten esiintyminen on varoitusmerkki vaikeahkosta uniapneasta.

5. Miksi uniapneaa pitää hoitaa?

Uniapnean hoitaminen parantaa sekä omaa että mahdollisen kumppanin elämänlaatua. Hoidetuilla uniapneapotilailla kroonisten lisäsairauksien riskit pienenevät. Esimerkiksi Alzheimerin taudin eteneminen hidastuu, jos uniapnea hoidetaan. Uniapneaan liittyvä suurentunut ennenaikaisen kuoleman riski häviää hyvän hoidon ansiosta.

6. Miten uniapneaa hoidetaan?

Uniapneaan liittyy usein ylipaino. Laihdutus ja painonhallinta ovat useimmiten oleellinen osa hoitoa, ja lievässä uniapneassa ne saattavat riittää hoidoksi. On kuitenkin syytä huomata, että normaalipano ei sulje pois uniapnean mahdollisuutta. Uniapneaa sairastavan elintaparemonttiin kuuluu alkoholin rajoittaminen ainakin muutama tunti ennen nukkumaan menoa, samoin tupakoimattomuus. Uniapneaan liittyvää kuorsaamista voi yrittää estää kotikonstein kiinnittämällä kovan pallon yöpaidan selkäpuolelle, jolloin se estää selällään nukkumista. Hampaissa yön aikana pidettävillä kuorsauskiskoilla voidaan hoitaa lieväoireista uniapneaa.

Vaikeaa uniapneaa hoidetaan ylipainehoidolla, jossa sähkökäyttöisestä puhaltimesta virtaa suun ja nenän yli asetettavan naamarin kautta ilmaa hengitysteihin. Tämä pitää ylähengitystiet auki unen aikana. Jos elintapojen muutos, kuorsauskisko tai ylipainehoito ei riitä uniapnean hoidoksi, saatetaan harkita ylähengitysteiden tai kasvojen alueen leikkauksia.

7. Onko uniapnea perinnöllistä?

Uniapneaa tiedetään esiintyvän suvuittain, eli se on yleisempää niillä, joiden vanhemmilla on samoja oireita. Taudin tarkempi perinnöllinen tausta on vielä melko tuntematon.

8. Mitkä tekijät altistavat uniapnealle?

Elintapatekijöistä ylipaino on merkittävin uniapnean riskitekijä. Sairaalloisesti lihavista – painoindeksi on suurempi kuin 40 – yli puolet sairastaa uniapneaa. Lihavuus lisää merkittävästi uniapnean riskiä: rasvaa kertyy liikaa kielen alle, kitalakeen ja nieluun, jolloin ilman kulku hengitysteissä heikkenee. Lisäksi runsas rasvakudos vatsan alueella painaa rintakehää ja hengityselimiä, mikä hankaloittaa hengitystä. Vyötärölihavuudessa jo lievä vatsakkuus liittyy uniapneaan.

Rakenteellisesti ahtaat ylähengitystiet sekä nenän, nielurisojen ja purennan poikkeavuudet voivat vaikuttaa uniapnean kehittymiseen. Vaikea astma sekä krooniset hengitystie- ja keuhkotulehdukset saattavat altistaa taudille. Tupakointi on uniapnean vaaratekijä, koska se ärsyttää ja turvottaa nenän ja nielun limakalvoja. Alkoholi puolestaan rentouttaa nielun lihaksia ja siten pidentää ja voimistaa hengityskatkoksia.

9. Kuinka yleistä uniapnea on?

Uniapneapotilas on yleensä 40–65-vuotias ja useammin mies kuin nainen. Aikuisista miehistä vähintään 4 prosenttia ja naisista 2 prosenttia sairastaa oireista uniapneaa. Sukupuolten välistä eroa selittävät miehille tyypillinen rasvan kertyminen keskivartaloon ja hormonaaliset erot. Vaihdevuodet ohittaneilla naisilla, jotka eivät käytä hormonihoitoa, on yhtä paljon uniapneaa kuin miehillä. Uniapneaa esiintyy myös 2–3 prosentilla lapsista. Heillä yleensä suurentuneet nielu- tai kitarisat estävät ilmavirtausta, mutta syynä voi olla myös lihavuus. Uniapnea on tavanomaista yleisempää kohonnutta verenpainetta tai kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavilla, samoin kuin lihavilla odottavilla äideillä.

10. Voiko uniapneaa ehkäistä?

Painon pitäminen normaalilukemissa ja tupakoimattomuus saattavat ehkäistä uniapneaan sairastumista. Uniapnealle altistavien purentavirheiden ja leukasuhteiden kehittymisen ehkäisy oikomishoidoilla voi olla syytä aloittaa jo kasvuiässä. Tutkimustietoa uniapnean ehkäisykeinojen tehosta on kuitenkin niukasti.

Teksti Katriina Ylönen

Asiantuntija: keuhkosairauksien erikoislääkäri Adel Bachour, Uniyksikön vastuulääkäri, HYKS Sydän- ja keuhkokeskus.

Julkaistu: 3.4.2016