Unkarilainen Anikó Bakonyi on viime viikkoina kiertänyt kollegoidensa kanssa Unkarin ja Ukrainan rajapaikkakunnilla tapaamassa Ukrainasta paenneita ihmisiä. Hän on vanhempi projektikoordinaattori pakolaisille ilmaista juridista tukea tarjoavassa Unkarin Helsinki-komiteassa.

Unkarin rajan on ylittänyt sodan alusta lähtien yli 312 000 Ukrainan pakolaista.

– Osa tulijoista jää rajan tuntumaan. Olemme tavanneet perheitä, jotka ovat olleet siellä sodan alusta lähtien. He haluavat odottaa sodan loppumista ja palata heti kun se on mahdollista. Paikallisviranomaiset ovat järjestäneet maoitusta esimerkiksi kylien kulttuurikeskuksissa tai pienissä majataloissa. Kunnat tekevät rajatuilla resursseilla sen minkä voivat, Bakonyi sanoo.

– Tällä hetkellä he saavat paljon lahjoituksia, mutta kysymys on, miten näiden ihmisten tilanne ratkaistaan.

Majoitukset ovat väliaikaisia, eikä Bakonyi ole esimerkiksi kuullut lasten aloittaneen koulua alueella.

Vain vajaa prosentti pakolaisista on toistaiseksi hakenut tilapäistä suojelua Unkarista. Enemmistö pyrkii maasta eteenpäin. He suuntaavat rajoilta Budapestiin, jossa kansalaisyhteiskunta on organisoinut apua nopeammin kuin valtio.

– Vapaaehtoiset rakensivat juna-asemille järjestelmän, jossa tulijoille järjestettiin ruokaa, majapaikkoja ja matkoja eteenpäin. Monet ovat tarjonneet ihmisille kotejaan. Tällä viikolla tilanne muuttuu: hallitus aikoo viedä kaikki kaupunkiin saapuvat isoon urheiluhalliin, jonne keskitetään tuki.

Useimmat viipyvät pari päivää ennen kuin jatkavat eteenpäin.

– Ihmiset haluavat Puolaan, koska siellä on paljon ukrainalaisia, tai Tšekkeihin, varmaan siksi, että siellä puhutaan myös slaavilaista kieltä. Lisäksi on menijöitä Itävaltaan, Saksaan ja kauemmaksi.

Vaikka enemmistö Ukrainasta lähteneistä on edelleen naapurimaissa, viime viikolla myös useaan läntisen ja pohjoisen Euroopan maahan on alkanut saapua merkittäviä määriä pakolaisia.

EU-alueelle päästyään Ukrainasta paenneet voivat vapaasti valita, minne he asettuvat. Euroopan pakolaisjärjestöjen kattojärjestön ECRE:n johtaja Catherine Woollard pitää tärkeänä, että toisin kuin aiemmissa pakolaistilanteissa, EU on antanut ukrainalaisten etsiytyä verkostojensa luokse.

Hän arvioi, että erityisesti suuri osa Romanian ja Moldovaan saapuneista lähes 900 000 ihmisestä jatkaa nopeasti eteenpäin.

Puolaan taas saattaa jäädä merkittäväkin osa tulijoista, Woollard arvelee. He majoittuvat jo siellä asuneiden sukulaisten ja ystävien luokse. Puolassa oli jo ennen Venäjän helmikuun hyökkäystä ainakin puolitoista miljoonaa ukrainalaista.

Mutta eivät varmasti kaikki: Puolaan on jo saapunut yli kaksi miljoonaa ukrainalaista. BBC on kertonut varsovalaisen professorin arvion, jonka mukaan heistä 1,2 miljoonaa olisi edelleen maassa. Erityisesti suuremmista kaupungeista on jo viikkoja kerrottu majoituspaikkojen olevan tiukassa.

Selkeitä lukuja siitä, miten moni ukrainalainen on jatkanut matkaansa minnekin ei vielä ole, mutta ukrainalasia pakolaisia on ehtinyt saapua koko Eurooppaan, Albaniaa, Bosniaa, Islantia ja Luxemburgia myöten.

Länsi-Euroopassa suosituin kohdemaa on Saksa, jonne on saapunut yli 200 000 ukrainalaista.

Italiassa eli ennen Venäjän hyökkäystä Euroopan toiseksi suurin, yli 250 000 ukrainalaisyhteisö. Italian ukrainalaisten yhdistys ennusti jo viikkoja sitten, että tulijoita voisi olla jopa 800–900 000, kun maassa jo elävät pyrkivät ottamaan sukulaisia vastaan. Viimeisten lukujen mukaan saapuneita on yli 59 000. Tulijat ovat suunnanneet etenkin Milanoon, Roomaan, Napoliin ja yliopistokaupunki Bolognaan.

Itävaltaan, Liettuaan ja Viroon on saapunut yli 20 000 ukrainalaista, mutta osa jatkaa eteenpäin. Espanjaan pakolaisia on saapunut yli 25 000. Yli 10 000 ukrainalaista on otettu vastaan ainakin Ruotsissa, Ranskassa, Belgiassa ja Portugalissa.

Maahanmuuttovirasto kertoi 22.3. tiistaina Twitterissä, että Venäjän hyökkäyksen jälkeen Suomesta on hakenut kansainvälistä suojelua 10 282 Ukrainan kansalaista. Lähes kaikki heistä hakivat tilapäistä suojelua.

Toisin kuin EU-maat, EU:sta eronnut Britannia ei päästä ukrainalaisia maahan ilman viisumia. Britannia on myöntänyt hieman yli 10 000 erityistä oleskelulupaa maassa pysyvästi asuvien ihmisten Ukrainasta paenneille perheenjäsenille, ja hakemuksia on jonossa 20 000.

Lisäksi Britannia avasi viime viikolla järjestelmän, jonka kautta voi hakea viisumia ihmiselle, jolle on tarjottu Britanniasta vähintään kuuden kuukauden ilmainen kotimajoitus.

Ukrainasta paenneiden liikkumisen helpottamiseksi monet eurooppalaiset juna- ja bussiyhtiöt tarjoavat heille ilmaisia tai edullisia matkoja. Lisäksi vapaaehtoiset järjestävät kuljetuksia maasta toiseen.

– Itse olen huomannut somessa, että ukrainalaiset tuttuni myös järjestelevät itse kyytejään ja kyselevät, olisiko joku matkalla autolla johonkin tiettyyn suuntaan, kertoo Ukrainan pakolaisuuteen erikoistunut tutkija Emma Rimpiläinen Oxfordin yliopistosta.

Hän korostaa, että ensimmäisinä ulkomaille pakenevat ne, joilla on verkostoja, koulutusta, rahaa ja kielitaitoa. Monilla on selkeät määränpää sukulaisten tai ystävien luona. Kun sota pitkittyy, maiden rajojen yli tulee myös ihmisiä, joilla ei ole ulkomailla ketään.

He taas päätyvät sinne, minne pääsevät helpoimmin.

– Kun haastattelin vuoden 2014 sotaa maan sisällä paenneita ukrainalaisia, he kertoivat menneensä yksinkertaisesti sinne, missä tietä ei vielä ollut pommitettu hajalle, tai minne onnistui saamaan junalipun, Rimpiläinen kertoo.

Pakolaisten joukossa voi olla esimerkiksi iäkkäitä ihmisiä ja liikuntarajoitteisia.

– Heidän evakuoitinsa olisi syytä järjestää koordinoidummin, Rimpiläinen sanoo.

Valtiot eivät toistaiseksi ole järjestäneet pakolaisten kuljetuksia EU-maasta toiseen, vaan ihmisten on hakeuduttava itse eteenpäin. Tähän saattaa olla tulossa pian muutos, sanoo sisäministeriön erityisasiantuntija Anna Rundgren.

– Monilla jäsenvaltiolla on toive, että siirtämistä koordinoitaisiin EU-komission osalta. Tätä keskustelua käydään tällä hetkellä.

Kun pakolaiset saapuvat kohdemaahan, majoituspaikka voi olla tuurista kiinni.

– Pakolaisuus on nyt niin suurta, että majoitusvaihtoehdot ovat kaikkea maan ja taivaan väliltä. Useimmissa maissa on yhdistelmä valtioiden tarjoamia paikkoja, voittoa tavoittelemattomien toimijoiden antamia, osa yksityisiä. Vastaanottokeskuksiin on avattu uusia paikkoja ja uusia keskuksia on perustettu. Myös kansalaisjärjestöt ovat avanneet omia keskuksia. Lisäksi kaikissa maissa myös tavalliset ihmiset tarjoavat anteliaasti majoitusta, ECRE:n Catherine Woollard sanoo.

– Toistaiseksi enemmistö kotimajoitukseen päätyvistä asuu omien kontaktiensa ja perheenjäsentensä luona, mutta yhä useampi majoittuu tuntemattomien kotiin. Eri maissa hallitukset ovat avanneet ohjelmia, joissa perheet voivat tarjoutua ottamaan ukrainalaisia vastaan.

Ukrainasta paenneet saavat EU-maissa helposti tilapäistä suojelua, johon kuuluu oikeus oleskella maassa ainakin vuoden. Jos sotatila jatkuu, lupaa voidaan jatkaa kolmivuotiseksi. Siihen kuuluu oikeus tehdä töitä, saada majoitusta, terveydenhoitoa ja perustason sosiaalitukea sekä lasten oikeus käydä koulua.

Ensimmäiset ovatkin päässet normaalimman elämän piiriin. Madridin kouluja käy jo yli 230 Ukrainasta paennutta lasta, ja napolilaisen koulun ukrainalaisten lasten tervetuloseremoniasta kuvattu video on levinnyt viraaliksi.

Ensimmäiset ukrainalaislapset ovat aloittaneet opiskelun myös Helsingissä ja Lahdessa, Tampereella opetus käynnistyy tällä viikolla. Nämä lapset ovat kuitenkin poikkeus: suuri enemmistö ukrainalaisista elää yhä hyvin väliaikaisissa olosuhteissa pitkin Eurooppaa.

On kustakin maasta kiinni, mitä tukia ja palveluja tarkalleen tilapäistä suojelua saaville tarkalleen tarjotaan, ja miten pitkään niiden saamisessa kestää.

Esimerkiksi Suomessa tilapäisen suojelun päätöksissä menee Maahanmuuttoviraston mukaan tällä hetkellä kaksi viikkoa, henkilökortin saamisessa kaksi viikkoa lisää. Sen jälkeen voi tehdä töitä.

Suomessa valtio takaa tilapäistä suojelua saaneille ilmaisen asumisen vastaanottokeskuksissa, joiden määrää kasvatetaan parhaillaan. Asumisen voi järjestää myös itse, mutta asumistukea siihen ei saa.

Tilapäistä suojelua saaneet eivät pääse suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän piiriiin: he eivät esimerkiksi voi asioida terveyskeskuksissa tai saada työmarkkinatukea, opintotukea tai lapsilisää. Niiden sijaan heille myönnetään vastaanottorahaa.

Jos vastaanottokeskus ei järjestä aterioita, kuukaudessa tuki on kolmisensataa euroa aikuiselta ja 206 euroa lapselta. Palkkatulot tai muut varat vähentävät tukea. Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään vastaanottokeskusten kautta.

Ministeriöiden yhteinen koordinaatioryhmä päätti viime viikolla, että tilapäistä suojelua saavat lapset eivät lähtökohtaisesti ole oikeutettuja päivähoitoon, ellei huoltaja ole töissä tai opiskele. Kunnat saavat halutessaan tarjota päivähoitopaikkoja muutenkin.

Sääntöihin saattaa tulla muutoksia ajan mittaan.

– Tilanne on uusi, sillä tilapäisen suojelun direktiiviä ei ole aiemmin sovellettu. Näin ollen joistakin tilapäistä suojelua saavien asemaan, oikeuksiin ja palveluihin liittyvistä kysymyksistä käydään vielä keskustelua, sisäministeriön Anna Rundgren sanoo.

Selvää on, että pakolaisten määrät ympäri maanosaa kasvavat vielä merkittävästi. YK:n pakolaisjärjestö kertoi sunnuntaina, että 10 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa Ukrainassa. Ennusteet siitä, kuinka moni päätyy maan rajojen yli Eurooppaan vaihtelevat viidestä miljoonasta 15 miljoonaan.

Osa EU-maista on myös julkaissut ennusteita siitä, kuinka monen he odottavat saapuvan. Luvut ovat osittain yllättäviä: Suomea pienempi Irlanti on sanonut valmistautuvansa 80–100 000 ukrainalaisen vastaanottoon, Ranska 100 000:een, Belgia 200 000:een.

Ruotsin maahanmuutovirasto odottaa 76 000–212 000 ukrainalaispakolaisen saapuvan kesään mennessä, Sveitsi ennakoi samalle ajalle 50 000 tulijaa. Bulgariassa varaudutaan ottamaan jopa 100 000 ukrainalaislasta opetuksen piiriin. Kahden miljoonan asukkaan Slovenia kertoo olevansa valmis 200 000:lle tulijalle.

Suomessa maahanmuuttovirasto on varautunut kymmenien tuhansien pakenevien vastaanottamiseen, mutta tarkempia ennusteita ei ole julkaistu. Sisäministeriön Anna Rundgren perustelee tätä sillä, että työ luotettavien matemaattisten skenaarioiden tekemiseksi on kesken.

ECRE:n Catherine Woollard korostaa sen tärkeyttä, että solidaarisuus Ukrainan pakolaisia kohtaan pysyy vahvana, vaikka tulijoiden määrät kasvaisivat. Kriisi voi viedä pitkään ja moni todennäköisesti jää Eurooppaan.

– Jos katsomme pakolaiskriisejä globaalisti, on valitettavasti yleistä että tilanteet pitkittyvät ja paluu on vaikeaa. Sotaa on mahdoton ennustaa, mutta meillä on valitettavasti syytä epäillä, että se voi kestää pitkään ja olla erityisen raakaa. Olemme nähneet aiemmissa presidentti Putinin aloittamissa sodissa samantyyppistä piittaamattomuutta sodankäyntiä koskevaa lainsäädäntöä kohtaan.

Hän pitää parhaana suunnitella skenaariota, jossa ihmiset jäävät pidemmäksi aikaa.

– Pakolaisuuteen on vastattava kollektiivisesti, vahvasti ja positiivisesti. Jos pakolaistilanne synnyttää paniikkia tai eripuraa, se muuttaa koko turvallisuustilanteen dynamiikkaa ja vahvistaa presidentti Putinin asemaa. Pakolaisuutta ja turvallisuuskysymyksiä ei voi erottaa toisistaan. Poliittista paniikkia pitää välttää hinnalla millä hyvänsä, Woollard muistuttaa.