Apu

Ukrainasta Suomeen tulleet lapset voivat olla traumatisoituneita – Miten kouluissa luodaan turvallinen ilmapiiri?

Ukrainasta Suomeen tulleet lapset voivat olla traumatisoituneita – Miten kouluissa luodaan turvallinen ilmapiiri?
Suomen kouluissa on tänä syksynä aloittanut opintonsa yli 3 500 ukrainalaista lasta ja nuorta, ja heidän määränsä kasvaa. Haasteena on ollut opettajien ja sopivien tilojen löytäminen.
Julkaistu: 18.8.2022

Pari viimeistä vuotta ovat olleet vaiherikkaita opetusalalla. Ensin korona sekoitti pakkaa, sitten Ukrainassa syttyi sota ja Suomeen on tullut maaliskuusta lähtien runsaasti sotaa paenneita ukrainalaisäitejä lapsineen.

− Tärkeintä on ollut ottaa päivä ja askel kerrallaan. Opetuksen ja varhaiskasvatuksen tuet koskevat kaikkia maahanmuuttajia, eivät pelkästään ukrainalaisia. Niinpä meillä oli jo olemassa toimivat mallit ja käytännöt, opetusneuvos Katri Kuukka Opetushallituksesta kertoo.

Varhaiskasvatuksessa oli elokuun alussa Opetushallituksen tilastojen mukaan 268 lasta, kun taas kouluissa ja oppilaitoksissa oli 3 529 lasta, nuorta ja aikuista. Valtaosa lapsista ja nuorista on perusopetukseen valmistavassa opetuksessa, toisen asteen koulutuksessa Ukrainasta tulleita on vielä vähän.

− Elokuun alun tilanne peilaa vielä loppukevään tilannetta. Oppilaiden määrä tulee tuosta vielä kasvamaan ja syksyllä aloittaa uusia ryhmiä.

− Meillä oli jo olemassa hyvät käytänteet ja toimintamallit, jotka koskevat kaikkia maahanmuuttajia. Joillakin paikkakunnilla oli aluksi haastetta löytää tarvittavat tilat ja sopivat opettajat, mutta onneksi tilanteeseen on löytynyt ratkaisuja, opetusneuvos Katri Kuukka kertoo.

Vaikka Suomessa on jo vuosia järjestetty opetusta maahanmuuttajille ja pakolaisille, löytyy vielä pienempiä kaupunkeja ja kuntia, jotka ovat olleet uuden edessä. Tukea ja vinkkejä on tarjolla muun muassa valtakunnallisen Poiju-verkoston kautta, jossa on tarjolla apua yli kuntarajojen.

− Niillä kunnilla, joilla on jo kokemusta maahanmuuttotaustaisten koulutuksen järjestämisessä, on tietoa, josta on apua muillekin. Järjestimme huhtikuussa webinaarin, jossa jaettiin perustiedon lisäksi näitä kenttätasolla hyväksi todettuja malleja ja käytännön vinkkejä. Opetushallituksella on myös kattava tukimateriaalisivusto.

Opettajilta vaaditaan kielitietoisuutta

Yksi haaste isommissakin kunnissa on ollut sopivien tilojen ja opettajien löytäminen. Etenkin valmistavassa opetuksessa opetuskielen taidon kehittäminen on keskiössä. Kielen merkitys opetuksessa ja oppimisessa on keskeinen, siksi valmistavan opetuksen opettajan pitää olla erityisen kielitietoinen.

Kuukan mukaan on tärkeää päästä eroon ajattelusta, että ensin pitää oppia kieli ennen kuin voi opiskella muuta. Perusopetuksen tunneille osallistuminen helpottaa kouluyhteisöön integroitumista, ja esimerkiksi taide- ja taitoaineiden tunneille on mahdollista osallistua jo varhaisessa vaiheessa.

− Oppilas voi osallistua myös sellaisten aineiden tunneille, missä hänellä on vahvuuksia ja osoittaa oppimistaan, vaikka opetuskielen taito olisi vielä puutteellinen. Tämä edellyttää kielitietoista asennetta ja kielitietoisia työtapoja kaikkien aineiden opettajilta.

Ukrainasta ja muilta sotatoimialueilta tulleet lapset ja nuoret voivat olla traumatisoituneita, mikä näkyy koulussakin. Opetushallitus tekeekin yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa, jotta kasvatuksen ja opetuksen henkilöstöllä on tieto ohjata traumatisoituneet tarvittaessa oppilas- ja opiskeluhuollon palveluihin.

− Koulun tulee luoda turvallisuuden tunnetta ja uskoa siihen, että asiat järjestyvät ja tulevaisuus on valoisampi. Muistutan aina, ettei opettajan pedagoginen kompetenssi katoa, vaikka hänellä olisi lapsen kanssa eri kieli ja tausta. Turvan ja luottamuksen luominen ovat keskiössä, itsekin opettajana pitkään toiminut Kuukka sanoo.

Päivitetty 24.8. − Ilmestynyt 18.8.2022

Kommentoi »