Apu

THL: Tytöt arvioivat jo koulun alussa olevansa heikompia matematiikassa kuin pojat – taidoissa ei ole havaittu eroja

THL: Tytöt arvioivat jo koulun alussa olevansa heikompia matematiikassa kuin pojat – taidoissa ei ole havaittu eroja
Suomessa jako miesten ja naisten töihin on jyrkkä. Se näkyy jo alakoulussa, kertoo kehittämispäällikkö Mia Teräsaho Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta kertoo.
Julkaistu: 8.10.2021

Maanantaina 11. lokakuuta vietettävän Kansainvälisen tyttöjen päivän teema – oikeus tietoon – osuu myös Suomeen.

Naisilla ja miehillä on ollut jo ­pitkään periaatteessa samanlaiset mahdollisuudet opiskeluun ja työskentelyyn. Silti työmarkkinat ovat jakautuneet sukupuolen mukaan jyrkemmin kuin muualla Euroopassa – ja se jakautuminen alkaa jo varhain.

– Tytöt arvioivat jo koulun alussa olevansa poikia heikompia matematiikassa, vaikka tyttöjen ja poikien matematiikan taidoissa ei ole havaittu eroja, kehittämispäällikkö Mia Teräsaho Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta kertoo.

Selvää syytä ei ole löytynyt, mutta Teräsahon mukaan sukupuolistereo­typiat elävät yhä, kuten juuri uskomus, etteivät tytöt osaa matematiikkaa.

Kun tulee valinnaisten aineiden aika, tytöt valitsevat useammin kieliä ja pojat matematiikkaa ja luonnontieteitä. Niin kuvitelma tyttöjen heikommasta matematiikkapäästä muuttuu todeksi.

Kavereiden vaikutus on tärkeä

Nuoret tekevät monesti samankaltaisia valintoja kuin kaverinsa, joten sukupuolirajoista on vaikea poiketa. Teräsahon mukaan myös kouluissa jakoa voidaan pitää yllä tahattomasti.

Tyttöjen ja poikien toiveammatit eroavat, samoin ammatit, joihin päädytään. Toimialoista naisenemmistöisin on sosiaali- ja terveyspalvelut, siellä naisia on 85 prosenttia. Miehisin on rakentaminen, siellä miehiä on yli 90 prosenttia.

– Yhteiskunnassa menetetään valtavasti resursseja, jos kaikkea kykyä ja osaamista ei oteta käyttöön. Eli jos ei saa tehdä sitä työtä, jota haluaa ja jota pitää mielekkäänä, Teräsaho sanoo.

Asenteiden muutoksen on alettava kodeista ja varhaiskasvatuksesta. Lapsia ja nuoria pitää Teräsahon mukaan kannustaa kokeilemaan monenlaisia kouluaineita ja töitä, myös työharjoittelussa.

Vaikka sukupuolineutraaleja ammatti­nimikkeitä pidetään joskus tyhjänpäiväisinä, niilläkin on sijansa muutoksessa. Esimerkiksi sähkömiestä kannattaisi kutsua sähköasentajaksi.

Kommentoi »