Moni ihastuu, rakastuu tai pettää puolisoaan työpaikalla – Työpaikat eivät kuitenkaan halua puhua asiasta

Flirttailevia katseita palaverissa, viestejä muiden kollegoiden tietämättä. Ihanan, pitkän parisuhteen alku tai kiellettyjä hetkiä salassa puolisolta. Ehkä myös kateutta ja ärtymystä, kun seuraa toisten kuhertelua vierestä. Tätä kaikkea ovat työpaikkaromanssit.

Työkaveriinsa tai töissä tapaamaansa ihmiseen on ihastunut puolet suomalaisista, mutta silti ilmiötä leimaa vahva vaikenemisen kulttuuri.

Olen työskennellyt toimittajana yli 20 vuotta ja tehnyt sinä aikana juttuja yhteiskunnallisesti vaikeista ja vaietuista aiheista. Hyvin harvoin haastateltavien löytyminen on ollut niin hankalaa kuin nyt.

Julkisuudessa nousi syyskuussa kohu Ylen päätoimittajan Riikka Räisäsen suhteesta alaiseensa ja heidän yhteisestä työmatkastaan. Se herätti pohtimaan, millaisia ohjeistuksia ja käytäntöjä työpaikoilla on työpaikkaromansseihin. Aloin selvittää asiaa. Pian huomasin, että se oli selvästi vaikeampaa kuin olin odottanut.

Haastateltava toisensa perään kieltäytyi.

Erään yrityksen mukaan haastattelu vaikuttaisi työntekijöiden asioiden kommentoinnilta, jota ei haluta tehdä. Toinen sanoi, ettei heillä ole aiheeseen ”annettavaa”. Kolmannessa HR-osasto vain päätti, ettei juttuun lähdetä.

Yksi iso yritys ja yksi iso hyvinvointialue eivät vastanneet mitään kahdesti lähetettyyn haastattelupyyntööni. Haastateltavaa ei löytynyt myöskään kahden yliopiston johtamisen asiantuntijoiden joukosta.

Haastatteluista kieltäytyi myös kuusi työpaikalla tavannutta pariskuntaa. He työskentelevät kaupan alalla, yliopistossa, lajiliitossa ja finanssimaailmassa.

Turhautuneen toimittajan mieleen tuli, että työpaikkaromanssit ovat tabu. Kun lopulta löysin haastateltavia, kysyin ensimmäiseksi, onko niin.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n HR-päällikön Suvi Lahti-Leeven mielestä työpaikkaromanssit eivät ole tabu, mutta monisyinen aihe kyllä.

– Ehkä yritykset eivät halua kommentoida, koska heillä ei ole työpaikalla syntyvistä suhteista kovin tarkkaa ohjeistusta tai he eivät halua antaa haastattelua työntekijöiden henkilökohtaiseen elämään liittyvistä asioista, hän arvioi.

Psykologi, parisuhdeterapeutti Jaana Mäntykosken mukaan työpaikkaromanssista voi olla vaikeaa puhua, koska se aiheuttaa häpeää.

– Ihmiset tunnistavat sen ristiriidan, että parisuhteen alkamisesta työpaikalla ei välttämättä seuraa pelkästään hyviä asioita.

Juuri vaikenemisen halun takia työpaikkaromansseista ja niihin suhtautumisesta tulisi kuitenkin saada lisää tietoa.

– Suhteita on joka tapauksessa. Asioiden avaaminen auttaisi myös vaikeisiin tilanteisiin, Mäntykoski uskoo.

Vaikka suomalaiset ovat haluttomia puhumaan työpaikalla rakastumisesta, käytännössä katsomme kyllä toisiamme työpöydän yli sillä silmällä.

Ammattiliitto Pron palvelusektorin johtaja Minea Pyykönen kertoo, että noin puolet ihmisistä on ollut joskus ihastunut tai rakastunut työkaveriinsa tai työpaikalla tapaamaansa ihmiseen. Luku on Pyykösen ja hänen puolisonsa Mikko Pyykösen tekemästä kirjasta, joka käsitteli seksuaalista häirintää työpaikoilla. Kirja julkaistiin vuonna 2019.

Työpaikka onkin yksi yleisimmistä paikoista tavata kumppani.

Jaana Mäntykosken mukaan työkaveri kiinnostaa, koska hänen kanssaan vietetään paljon aikaa ja yhteisen tavoitteen eteen ponnistelu on palkitsevaa. Ympäristönä työpaikka on otollinen ihastumiselle etenkin, jos oma työ on itselle intohimo.

– Silloin työhön liittää omia tavoitteita, arvoja ja merkityksellisyyden tunteita. Kun sitten tekee sitä työtä yhdessä toisen kanssa, jakaa helposti paljon tärkeitä asioita.

Mäntykosken mukaan ihmiselle on tyypillistä innostua uusista ja jännittävistä asioista, valloittamisestakin. Erityisesti esihenkilö saattaa herättää kiinnostusta. Tämä johtuu siitä, että johtavaan asemaan liitetään mielikuva resursseista, vallasta ja statuksesta.

– Evoluution näkökulmasta sellaisiin ihmisiin on ihastuttu helpommin.

Omassakin tuttavapiirissäni työpaikalla rakastuneita tai muuten vaan säätäneitä on paljon. Tuntuu erikoiselta, että työnantajat vaikenevat niin yleisestä ilmiöstä.

Selitys voi olla, ettei Suomessa ole lainsäädäntöä työpaikalla syntyvistä seurustelu- ja seksisuhteista, ja työkulttuuri on muutenkin erilainen kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa.

Haastateltavien mukaan ainakin johdon romanttiset suhteet työpaikalla kieltävä code of conduct eli eettinen ohjeistus on Yhdysvalloissa yleistä. Siellä työpaikkaromanssista voi jopa saada potkut.

Suomessa seurustelu kollegan kanssa ei itsessään ole irtisanomisperuste, mutta täälläkään työntekijöiden ihmissuhteet eivät kuitenkaan aina ole heidän yksityisasioitaan.

Suhteiden seuraukset voivat johtaa ristiriitaan lain kanssa.

– Silloin työnantajalla on oikeus ja myös velvollisuus puuttua tilanteeseen, Pyykönen sanoo.

Työnantajan oikeus puuttua työntekijöiden suhteisiin perustuu työsopimuslakiin, työturvallisuuslakiin, tasa-arvolakiin ja yhdenvertaisuuslakiin. Ne määrittelevät esimerkiksi työntekijän lojaliteettivelvoitetta, työntekijöiden tasa-arvoa ja turvallista työympäristöä.

Kahden ihmisen heilastelu voi pahimmillaan vaarantaa nämä.

Helpoin työpaikkaromanssi kaikkien kannalta on sellainen, jossa kaksi hierarkian samalla tasolla työskentelevää, vapaata ihmistä ihastuvat toisiinsa ja pysyvät onnellisina yhdessä. Parhaimmassa tapauksessa he työskentelevät organisaation eri osastoilla tai ainakin eri tiimissä.

Tällöin suhteesta tuskin seuraa ongelmia työntekoon tai työyhteisölle. Kahden ihmisen rakastuminen voi jopa parantaa ilmapiiriä.

Asetelma on hankalampi esimerkiksi silloin, jos toisiinsa rakastuvat esihenkilö ja alainen. Vaikka he itse kuhertelisivat tyytyväisinä, suhde vaarantaa muiden työskentelyn. Työkaverit voivat alkaa epäillä, että esihenkilö suosii seurustelukumppaniaan tai kertoo tälle muiden salassa pidettäviä tietoja.

– Suomalaisessa työelämässä on erittäin vahva tasa-arvon vaatimus. Edes epäily sen vaarantumisesta vaikuttaa yleensä negatiivisesti työilmapiiriin, Ammattiliitto Pron Minea Pyykönen sanoo.

Työnantajalla voi olla oikeus puuttua esihenkilön ja alaisen väliseen suhteeseen myös siksi, että esihenkilöllä on yleensä esimerkiksi suurempi lojaliteettivastuu kuin rivityöntekijällä.

EK:n Suvi Lahti-Leeve suosittelee, että esihenkilön ja alaisen suhteesta keskusteltaisiin työpaikalla avoimesti. Tarvittaessa voidaan pohtia parin työskentelyä eri tiimeissä tai työvuoroissa.

Seurauksien välttämiseksi työpaikkaromanssin osapuolille voi tulla mieleen salata suhde. Salaamista ei kuitenkaan pidetä oikeana ratkaisuna sellaisissa tilanteissa, joissa toinen osapuoli on esihenkilö tai suhteella on muuten vaikutusta työn tekemiseen ja ilmapiiriin. Aina on vaara, että suhde paljastuu lopulta kuitenkin.

– Ei ole järkevää, että esimerkiksi esihenkilön ja alaisen suhteesta tulisi työpaikalla puheita sitten myöhemmin, kun se tulee ilmi, Lahti-Leeve huomauttaa.

Parisuhdeterapeutti Jaana Mäntykosken mukaan salailu on riski myös parille itselleen. Aluksi yhteinen salaisuus voi olla jännittävää, mutta myöhemmin se voi lisätä esimerkiksi mustasukkaisuutta ja suhteen alkuun muutenkin kuuluvaa epävarmuutta.

– Kun uutta suhdetta saa rakentaa julkisesti omassa yhteisössään, se yleensä kannattelee suhdetta luomalla ääneen lausumattomia, suhdetta suojaavia rajoja.

Vakiintuneen parin kohteluun löytyy todennäköisesti monelta työpaikalta hyväksi havaittuja käytäntöjä. Monimutkaisemmaksi tilanne etenee, jos työpaikkaromanssiin tulee ryppyjä tai se on alun alkaenkin kyseenalainen.

Minea Pyykösen mukaan työpaikalla ihastuminen on tilastollisesti niin yleistä, että suhteeseen ryhtyminen voi tarkoittaa monen kohdalla oman vakituisen kumppanin pettämistä.

Tämäkin ilmiö on helppo tunnistaa. Pariskuntia oli vaikeaa löytää tähän juttuun haastateltaviksi siksikin, että uskottomuudella suhteensa aloittaneet rakastavaiset ovat harvoin halukkaita avaamaan suhteensa alkuaikoja julkisesti.

Työkaverin kanssa pettäminen on yleistä, mutta ei välttämättä yksityistä. Työyhteisön ilmapiiri voi tulehtua pahasti, jos työkaverit saavat tietää uskottomuudesta. Erityisen hankala tilanne on silloin, jos kollegat tuntevat petetyn puolison henkilökohtaisesti.

– Yleensä ihmiset ovat hyvin oikeudentuntoisia ja kokevat suurta ristiriitaa, jos ympärillä tapahtuu uskottomuutta tai siihen on vaara. Toisen uskottomuus herättää yleensä epävarmuutta myös omasta elämästä. Sen seurauksena työkaveria kohtaan tunnettu kollegiaalisuus ja kaikki ihmissuhteet työpaikalla voivat kärsiä, Jaana Mäntykoski kuvailee.

Työilmapiiriä myrkyttää usein myös kateus. Vaikka ei haluaisi itselleen toisen suhdetta, hänen ihanalta ja jännittävältä näyttävää elämäänsä saattaa silti kadehtia.

Hankalat tunteet voivat velloa työyhteisössä myös silloin, kun työpaikkaromanssi loppuu. Se on vaikea tilanne suhteen osapuolille, sillä entistä kumppania näkee edelleen töissä koko ajan.

– Yleensä kiintymyksen purkaminen vaatisi etäisyyden ottamista toiseen, Mäntykoski sanoo.

Työpaikkaromanssin aiheuttamat tunteet eivät itsessään anna työnantajalle oikeutta puuttua tilanteeseen. EK:n Suvi Lahti-Leeven mukaan raja menee siinä, vaikuttaako tilanne työn tekemiseen. Ensimmäinen keino puuttua on keskustelu.

– Yleisiä ohjeita ei voi antaa, koska tilanteet, työyhteisöt ja työpaikat ovat niin erilaisia, hän korostaa.

Puuttumiseen on selvemmät työkalut silloin, jos työpaikkaromanssista seuraa laittomuuksia. Ammattiliitto Pron Minea Pyykösen mukaan työpaikkaromanssin päättyminen on pahimmillaan johtanut työpaikalla toisen osapuolen kiusaamiseen ja syrjintään.

Entinen kumppani on myös voinut syyttää työkaveriaan seksuaalisesta häirinnästä – tosiasiallisesti tai kostona.

Pyykönen tietää myös tapauksen, jossa parisuhteen toinen osapuoli käyttäytyi väkivaltaisesti toista kohtaan.

– Sellaisessa tilanteessa on mietittävä jo sitäkin, mikä on työnantajan ja mikä poliisin rooli ja millä perusteella tulee kyseeseen työsuhteen päättäminen.

Työn tekemisen ja työntekijöiden turvallisuuden vaarantavien, hyvin erilaisten suhdetilanteiden setviminen voi olla työnantajalle vaikeaa. Itse alan pohtia, onko tilanne työpaikoilla hallinnassa lainkaan.

Haastateltavien mukaan on. Vaikka työnantajat eivät olisi kovin tietoisesti miettineet työpaikkaromansseja, ne ovat joutuneet käsittelemään muita ilmiöitä, jotka liittyvät myös työpaikalla alkaneisiin suhteisiin.

– Me too -liikkeen jälkeen lähes jokaiselle työpaikalle tuli ohjeita häirinnän ja syrjinnän poistamiseksi, Pyykönen huomauttaa.

Kaiken kuulemani jälkeen mietin, onko mitään järkeä aloittaa suhdetta työkaverin kanssa. Ehkä olisi helpompaa kaikille pystyä hillitsemään omia mielihalujaan edes töissä.

Parisuhdeterapeuttina Jaana Mäntykoski on osittain eri mieltä. Työpaikalla ihastumisesta on alkanut monta onnellista parisuhdetta.

– On paljon yksinäisiä ihmisiä, jotka etsivät kumppania, ja työpaikat ovat hyviä paikkoja tavata joku.

Mäntykoski kannustaa kuitenkin välttämään ”turhia romansseja” työpaikalla. On hyvä pohtia, mitä seurauksia omalle uralle ja elämälle voi olla suhteesta kollegaan. Sekin on hyvä tiedostaa, että toinen ei välttämättä ole yhtä ihastuttava ja itselle sopiva vapaa-ajalla kuin työroolissa.

Erityistä harkintaa kannattaa käyttää työpaikan juhlissa pienessä sievässä.

– Pikkujouluista tulee ensimmäisenä mieleen sanoa, että jäitä hattuun, Mäntykoski nauraa.