Mikko Löppönen lähti viideksi vuodeksi töihin maailmankuulun Cernin palokuntaan – Hallituksen toimet voivat jatkossa vaikeuttaa työelämän irtiottoja
Mikko Löppönen työskenteli virkavapaallaan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus Cernin paloasemalla Sveitsissä. Se toi uutta intoa työhön ja opetti ranskan kieltä. Jatkossa uuden suunnan hakeminen työuralle voi vaikeutua, kun hallitus aikoo lakkauttaa vuorotteluvapaan ja aikuiskoulutustuen ensi vuonna.
Kaiutin napsahtaa päälle ja ranskankielisen kuulutuksen saattelemana kaksi miestä ja yksi nainen astuvat autohalliin pukemaan sammutusasuja ennen paloautoon nousemista. Yhdessä rakennuksessa Cernin hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen alueella on havaittu savun hajua, ja tutkimuslaitoksen palokunta lähtee tarkastamaan tilanteen.
Tällä kertaa Mikko Löppönen ei lähde hälytykseen, sillä hänen työvuoronsa alkaa vasta myöhemmin. Suomalaisen viiden vuoden työrupeama Cernin palokunnassa loppuu syksyllä ja edessä on paluu palomiehen tehtäviin kotimaahan.
Löppönen luki Cernin palokunnasta alkujaan pelastusalan lehdestä ja kuuli lisää siellä työskennelleeltä kollegaltaan. Alpit olivat hänen suosikkiseutuaan, ja mies tiesi, että muita kansainvälisiä tehtäviä alalla on niukasti, joten hän päätti pian laittaa hakemuksen vetämään. Tiedossa oli, että tehtävää varten voisi hakea virkavapaata Suomesta. Aiemmin Löppönen oli opiskellut aikuiskoulutustuella paloesimieheksi.
Cernin hakuprosessi oli pitkä ja työläs. Vuosittain vain yhdestä kahteen prosenttia hakijoista valitaan. Löppöselläkin tärppäsi vasta kolmannella yrittämällä.
– Sinnikkyyttä se vaatii, kun hakijoita on satoja, mutta suomalaisista tykätään täällä. Meillä on hyvä osaamisen taso ja yksi Länsi-Euroopan laajimmista koulutuksista. Esimerkiksi suuri osa ulkomaalaisista kollegoista ei ole aiemmin työskennellyt ambulanssissa.
Löppöstä uusiin tehtäviin ajoi etenkin kiinnostus uuteen ympäristöön, mutta motiiveja erilaisiin työelämän irtiottoihin on monia.
Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö Anu Järvensivu katsoo, että Löppösen pesti Cernissä on hyvä esimerkki oman työn säätämisestä.
– Työhön saatetaan hakea jonkinlaista uutta viritystä, tasapainotusta, väljyyttä tai vapauden ja hallinnan tunnetta.
Miten muokata töitä tai tehdä irtiotto jatkossa?
Työtahti ja työn kuormittavuus voivat mietityttää etenkin nyt, kun hallitus valmistelee säästötoimena ja työssäoloa lisätäkseen sekä vuorotteluvapaan että aikuiskoulutustuen lakkauttamista. Tämän hetken suunnitelma on lakkauttaa ne 1.8.2024 alkaen, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön hallitussihteeri Pekka Paaermaa.
Aikuiskoulutustukea on voinut hakea kouluttautumista varten, jos takana on kahdeksan vuoden työura. Sitä on myönnetty enintään 15 kuukaudeksi. Palkansaajilla tuen määrä on ansiosidonnainen. Yrittäjillä summa kiinteä, tänä vuonna 661 euroa kuussa. Tuen saajien määrä on noussut viime vuosina. Vuonna 2022 sitä sai 30 000 ihmistä.
Maan alla käyvät miljardien eurojen tutkimuslaitteet, joiden avulla löydettiin Higgsin bosoni.
Vuorotteluvapaata on puolestaan voinut hakea enintään 180 päiväksi yli 20 vuoden työuran jälkeen. Vuorottelukorvauksen suuruus on 70 prosenttia työntekijän työttömyyskorvauksesta. Vuorotteluvapaan ehtoja on kiristetty toistuvasti, ja sen käyttö on vähentynyt huippuvuosista selvästi. Vuoteen 2016 asti käyttäjiä oli yli 10 000 vuodessa, kun viime vuonna heitä oli noin 4 000.
Moni saattaa pohtia, miten töitä voisi muokata jatkossa, jotta jaksaminen ja mielenkiinto säilyvät. Työnantajien on jatkossakin myönnettävä opintovapaata, mutta opintotuki ja -laina ovat yleensä aikuiskoulutustukea pienempiä. Tilaisuudet jonkinlaiseen irtiottoon riippuvat varmasti myös alasta.
Anu Järvensivun mukaan yksi mahdollisuus säätää työtä on esimerkiksi sellainen, että ihminen valitsee tehdä kahta työtä, joista toinen on fyysisesti tai henkisesti kuormittava ja toinen palauttavampi, erään sortin henkireikä.
Hälytyksiä kuin pienellä suomalaisella paikkakunnalla
Cern sijaitsee Geneven kupeessa, Sveitsin ja Ranskan rajalla. Vuonna 1954 perustetun tutkimuslaitoksen rakennuksista suurin osa on juuri täällä Meyrinissä, mutta osa sijaitsee kauempana, maan alle rakennetun, ympyränmuotoisen hiukkaskiihdyttimen kehän varrella. Kehällä on mittaa 27 kilometriä.
Ulkoa Meyrinin rakennuskompleksi näyttää laajalta, hieman iäkkäältä tehdasalueelta, jonka reunalla kasvaa viinitarha. Maan alla käyvät kuitenkin miljardien eurojen arvoiset tutkimuslaitteet, joiden avulla löydettiin Higgsin bosoni vuonna 2012. Maanalaisiin tiloihin pääsee vain silloin, kun hiukkastörmäytin on huollossa, sillä muulloin tunneleissa on radioaktiivista säteilyä.
Cernissä työskentelee noin 2 500 ihmistä. Vuosittain siellä vierailee 12 000 tutkijaa sekä 200 000 turistia. Palokunnassa työntekijöitä on viitisenkymmentä, 17 eri maasta. Tänä vuonna suomalaisia oli palkkalistoilla parhaimmillaan kuusi. Cernin ja sen palokunnan toimintaa rahoittavat tutkimuskeskuksen 23 jäsenvaltiota.
Paloaseman tilat vaikuttavat vastaavilta kuin Suomessa, vaikka kalusto onkin osittain erilaista.
– Koska tunnelit maan alla ovat pitkiä, käytössä ovat esimerkiksi tuplapullot paineilmaa, Mikko Löppönen kertoo.
Hälytyksiä tulee hänen mukaansa vuosittain suunnilleen saman verran kuin pienellä suomalaisella paikkakunnalla, mutta suljetussa teollisuuslaitoksessa tehtävät ovat erilaisia. Poikkeavaa on sekin, että osa palomiesten työvuoroista on hätäpuhelimeen vastaamista ja että työhön kuuluu erilaisia tarkistuksia, mittauksia ja huoltotöitä.
Keskeistä oli omaksua ranskaa, sillä se on palokunnan työkieli.
Mikko Löppösen ensimmäisen vuosi Cernissä meni pitkälti siihen, että harjaantui löytämään oikeisiin paikkoihin suuren laitoksen sisällä. Hän sai koulutusta muun muassa radioaktiivisesta säteilystä ja oppi voimakkaiden sähkövirtojen kanssa työskentelemisestä.
Keskeistä oli omaksua myös lisää ranskaa, sillä se on palokunnan työkieli. Ennen lähtöä Löppönen ehti opiskella kieltä hieman kansalaisopistossa, mutta tehokkaammat kurssit tulivat vasta Sveitsissä työnantajalta.
– Nyt ymmärrän liki kaiken, vaikka keskusteluissa pitää välillä miettiä, miten jonkin asian sanoo.
Uuden oppiminen on muutenkin ollut virkistävää, vaikka kaikkea tietoa ei suoraan saisi hyödynnettyä Suomessa pelastuslaitoksella.
Nouseeko kynnys päivittää osaamista ja koulutusta?
Omien tietojen ja taitojen päivittäminen on järkevää siksikin, että työelämä muuttuu. Työterveyslaitoksen Anu Järvensivu muistuttaa, että esimerkiksi tekoäly tuo mukanaan suuria uudelleenkoulutustarpeita.
– Näiden muutosten on ennakoitu kohdistuvan asiantuntijatyötä tekeviin. Juuri he ovat aiemmin kouluttautuneet aikuiskoulutustuella.
”Yhä useampi saattaa jättää uudelleenkouluttautumisen ja ammatinvaihdon väliin ja päätyä työttömäksi.”Anu Järvensivu, Työterveyslaitos
Järvensivu epäileekin, että aikuiskoulutustuen lakkauttaminen johtaa siihen, että yhä useamman on valittava opintojen yhdistäminen osa-aikatyöhön. Se pidentää opintoja ja lisää kuormitusta.
– Se myös nostaa kouluttautumisen kynnystä, mikä on huolestuttavaa. Yhä useampi saattaa jättää uudelleenkouluttautumisen ja ammatinvaihdon väliin ja päätyä työttömäksi. Ihmisten uraratkaisuihin vaikuttavat monet, yksilölliset tekijät, kuten asuinpaikka ja perhetilanne. Aikuiskoulutustuki on sallinut paljon omaa harkintaa näissä asioissa.
Vuorotteluvapaakin on tutkitusti mahdollistanut työssä jaksamista edistäviä hengähdystaukoja, mikä on Järvensivun mukaan palvellut monia tarkoituksia. Vuorotteluvapaata voi käyttää niin opiskeluun kuin esimerkiksi perheenjäsenen omais- tai saattohoitoon tai tai jonkin oman haaveen toteuttamiseen.
Valinnan jälkeen muutto tuli äkkiä
Irtioton järjestäminen tai työelämän muutkin muutokset vaativat usein monenlaista organisointia. Näin oli myös Sveitsiin muuttamisen kanssa. Mikko Löppösen valintaprosessi oli pitkä, mutta paikan saamisen jälkeen työt olisi pitänyt aloittaa kolmen kuukauden päästä valinnasta.
Myös hänen puolisonsa oli järjestettävä itselleen virkavapaata Suomesta, ja perheen rivitalokoti Kaarinassa meni myyntiin. Suomessa Löppönen työskenteli 24 tunnin vuoroissa, joita seurasi kolmen vuorokauden vapaa, eli työmatkaa ei tarvinnut taittaa päivittäin.
– Olin puhunut puolisoni Lauran kanssa Cerniin hakemisesta, eikä hän ollut sitä vastaan. Lopulta tilanne tuli kuitenkin vastaan äkkiä. Hänelle tämä oli myös iso uhraus.
Löppönen sai lykättyä lähtöä parilla kuukaudella, koska puoliso odotti juuri perheen esikoista. Tytär muutti Ranskaan lopulta kuuden viikon iässä, koska sieltä asunto löytyi nopeammin. Myöhemmin perhe vaihtoi osoitteensa Sveitsin puolelle.
Cern maksoi muuttokulut ja kuittaa työntekijöidensä verot.
– Ihmiset eivät ehkä tule ajatelleeksi, miten helppoa Suomessa on asua. Esimerkiksi monet asiat voi hoitaa netissä. Ulkomailla asuminen on avartavaa ja palkitsevaa, mutta se vaatii tietynlaista luonnetta.
Vastassa oli lisäksi byrokratiaa. Palkkataso on Sveitsissä huomattavasti Suomea korkeampi, mutta niin ovat hinnatkin. Cern maksoi muuttokulut ja kuittaa työntekijöidensä verot. Cernin kautta myös terveysvakuutus hoitui edullisemmin. Muuten se olisi voinut maksaa perheeltä noin tuhat euroa kuussa.
Päivähoitokin on erittäin kallista. Löppösen puoliso oli ensin hoito- ja sitten opintovapaalla virastaan opettajana. Hän on myös työskennellyt osa-aikaisesti paikallisessa Suomen kieltä ja kulttuuria lapsille opettavassa koulussa.
Muita ulkomaille lähtemistä pohtivia Löppönen kehottaa miettimään käytännön asioiden lisäksi kulttuurieroja.
– Länsi-Euroopan sisälläkin ne voivat olla yllättävän suuria. Suomessa pelastuslaitoksella voidaan etsiä yhdessä ratkaisua johonkin asiaan, täällä määräykset tulevat johdolta yksipuolisesti, eikä työntekijöiden ideoida huomioida samalla lailla.
On ollut opittava siihenkin, että asioita ei voi hoitaa äkkiä netissä, vaan Sveitsissä vaalitaan henkilökohtaista asiakaspalvelua. Se voi tarkoittaa, että kotivakuutuksen korvaukset viipyvät pari kuukautta, vaikka Suomessa ne saisi parissa päivässä.
– Toisaalta 12 000 asukkaan pikkukaupungissa, jossa asumme, postissa on aina kolme asiakaspalvelijaa töissä ja posti toimii luotettavasti. En silti olisi odottanut näin suuria eroja Suomen ja Sveitsin välillä.
”Mitä pidempään ulkomailla olisi, sitä vaikeampaa voisi olla palata”
Mikko Löppönen perheineen on viidessä vuodessa tottunut ympäristöön ja palveluihin Sveitsissä, ja olisi viihtynyt siellä pidempäänkin. Paluu kotimaahan ei silti sureta, sillä perillä odottavat mieluisat työt.
– Mitä pidempään ulkomailla olisi, sitä vaikeampaa voisi olla palata. Se saattaa olla vaikeaa nyt jo.
Suomessa Löppösen on kerrattava viiden vuoden aikana työpaikalla tapahtuneet muutokset esimerkiksi tietojärjestelmissä, mutta se onnistuu hyvin ennen töiden jatkumista.
Kaiken kaikkiaan hän kokee, että aika Sveitsissä on tuonut perspektiiviä moniin asioihin. Jaksaminen ja työintokin ovat pysyneet vähintään ennallaan.
– Harva katuu lähtemistä, en minäkään.
