Tuulilasi

Tutkija: Monen kuolonkolarin taustalla on väsymys

Tutkija: Monen kuolonkolarin taustalla on väsymys
Merkittävä osa suomalaisista on ajanut vaarallisen väsyneenä ja moni kertoo myös pelänneensä väsyneen kuljettajan kyydissä, selviää LähiTapiolan kyselystä. Liikennetutkijan mukaan väsymys on vaikuttanut tavalla tai toisella joka viidennessä kuolemaan johtaneessa ajoneuvo-onnettomuudessa viime vuosina. Pimeä vuodenaika verottaa vireystilaa liikenteessä, mutta väsymys voi yllättää myös päiväsaikaan.
Julkaistu: 18.11.2020

Väsymys on vakava riski liikenteessä, mutta valitettavan tuttua monelle suomalaiselle, selviää LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselystä. Kyselyn mukaan joka neljäs on ollut lähellä nukahtaa rattiin ja yhtä moni, eli 25 prosenttia vastaajista, kertoo, että on ajanut, vaikka väsymys jo selvästi alensi huomiokykyä. Vastaajista neljällä prosentilla on kokemusta siitä, että on itse nukahtanut rattiin, ja yhtä moni on ollut kyydissä, kun kuljettaja on nukahtanut rattiin. Joka kymmenes kertoo pelänneensä väsyneen kuljettajan kyydissä.

”Huoli on helppo ymmärtää, sillä jos hetkellisestikin nukahtaa ajaessaan, menettää helposti auton hallinnan. Tällöin auto voi ajautua vastaantulijoiden kaistalle tai ulos tieltä. Kun ottaa huomioon, kuinka paljon unenpuutteesta ja uupumuksesta puhutaan tällä hetkellä, on oikeastaan onni, että kyselyn mukaan puolet vastaajista ei vielä ole joutunut väsymykseen liittyvään vaaratilanteeseen liikenteessä”, sanoo liikenneturvallisuudesta vastaava johtaja Tapani Alaviiri LähiTapiolasta.

Voit tutustua kyselyn tuloksiin tarkemmin oheen liitetyssä graafissa.

Moni liikennekuolema liittyy väsymykseen

Onnettomuustutkijat kohtaavat työssään väsymyksen seurauksia. Liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola Onnettomuustietoinstituutista (OTI) kertoo, että vuosina 2014–2018 nukahtaminen, väsymys tai vireystilan lasku vaikutti tavalla tai toisella joka viidenteen tutkijalautakuntien tutkimaan kuolemaan johtaneeseen moottoriajoneuvo-onnettomuuteen. Kaikkiaan näitä kuljettajan väsymykseen liittyneitä onnettomuuksia oli kyseisinä vuosina 186.

”Seitsemässä prosentissa tapauksia kuljettajan nukahtamisen tai vireystilan laskun katsottiin aiheuttaneen onnettomuuden. Hieman tätä useammin väsymys tai vireystilan lasku arvioitiin yhdeksi onnettomuuden taustatekijäksi, eli se ei viime kädessä aiheuttanut onnettomuutta. Alkoholi ja muut päihteet kytkeytyvät usein väsymysonnettomuuksiin, sillä näistä tapauksista joka kolmannessa kuljettaja ajoi päihtyneenä”, sanoo Sihvola.

Kuljettajan väsymys ja alentunut vireystila voivat olla riski myös jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Vuosina 2014–2018 tutkijalautakunnat arvioivat väsymyksen vaikuttaneen 11 jalankulkijan tai pyöräilijän kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa.

Useimmin maanteillä – myös päivänvalossa

Uneliaisuus ratissa voi juontaa monesta syystä. Levon puutteen lisäksi vireystilaa voivat alentaa esimerkiksi jotkin sairaudet ja lääkkeet. Pitkät ja puuduttavat ajomatkat ja jonossa köröttely voivat myös saada silmäluomet painumaan.

”Nukahtamisesta johtuvat onnettomuudet tapahtuvat yleensä maantienopeuksissa. Harva nukahtaa taajamaliikenteessä, vaikka väsymys voi sielläkin aiheuttaa vaaratilanteita esimerkiksi hidastuneen reaktiokyvyn tai havaintovirheen takia”, sanoo Sihvola.

Rattiin nukahtamisia tapahtuu onnettomuustutkimusten mukaan ympäri vuorokauden. Vuosina 2009–2018 kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista yllättävän iso osa, yhteensä 63 prosenttia, tapahtui päiväsaikaan eli aamu- ja iltakuuden välillä. Riski on kohonnut myös aamuyön tunteina: puolenyön ja aamukuuden välille ajoittui joka neljäs nukahtamisonnettomuuksista.

”Nuoremmilla kuljettajilla onnettomuudet ajoittuvat tyypillisesti enemmän pikkutunneille ja vanhemmilla kuljettajilla taas iltapäivään”, kertoo Sihvola.

Onko tähän pimeään vuodenaikaan sitten korostunut riski joutua väsymyksestä johtuvaan kolariin? Tilastojen valossa ei. Sihvola kertoo, että kuljettajan nukahtamisesta johtuneet kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat painottuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana kesäkuukausiin: kesä-syyskuun välillä niistä oli sattunut lähes puolet.

”Väsymys ratissa voi yllättää sellaisena hetkenä, johon ei ennalta osaa varautua. Emme välttämättä tule ajatelleeksi, että esimerkiksi työpäivän päätteeksi kotiin lähtiessä voi olla hyvin väsynyt työn ja arjen rasitusten jäljiltä. Helpommin valmistaudumme ajoon ennen pitkää matkaa, kuten lomareissua. Aina ennen rattiin istumista kannattaa kuitenkin tunnustella omaa vointia ja vireystilaa”, sanoo Tapani Alaviiri.

Liian väsynyt rattiin? Nämä merkit kannattaa huomioida:

• Väsymys vaikuttaa kuljettajaan monella tavalla samoin kuin alkoholi. Ajokyky voi heikentyä, reagointi hidastua ja toimintoihin voi tarvita enemmän aikaa.

• Selkeitä väsymyksen merkkejä ovat haukottelu ja silmäluomien tuntuminen raskailta. Keskittyminen voi myös herpaantua, eikä kaikkia liikennemerkkejä ja opasteita välttämättä huomaa ajaessaan.

• Ennen ajoa olisi tärkeintä nukkua riittävästi. Ajamista kannattaa välttää aamuyön tunteina kello 01–06, jolloin riski rattiin nukahtamisesta on suuri. Vältä raskasta ateriaa ja tietenkin alkoholia ennen matkaa. Jos vireystila tuntuu huonolta, ehtisitkö ottaa nokoset ennen lähtöä?

• Pitkän matkan ajoon kannattaa varata riittävästi aikaa, jotta voi tarvittaessa pysähtyä useammalle tauolle ja esimerkiksi juoda jotain kofeiinipitoista. Joskus ajo voi olla pakko jättää kesken. Avuksi voivat olla pienetkin torkut parkkipaikalla.

• Millainen ajokeli? Oman vireystilan lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota ajo-olosuhteisiin. Jos luvassa on esimerkiksi huonoa näkyvyyttä ja räntäsadetta, vaaditaan kuljettajalta tavallista enemmän. Yhdessä nämä tekijät voivat lisätä väsymyksen riskejä.

Lähde: Liikenneturva

LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen vastasi 1 070 suomalaista 25.9.–1.10.2020 välisenä aikana. Vastaajat edustavat maan 15–74-vuotiasta väestöä, Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Kyselyn toteutti Kantar TNS, ja sen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä.

1 kommentti