Image

Tutkija Mia Tammelin: "Lapsiperheköyhyydellä on iso merkitys, sillä lapsuuden kokemukset heijastuvat pitkälle aikuisuuteen”

Tutkija Mia Tammelin: "Lapsiperheköyhyydellä on iso merkitys, sillä lapsuuden kokemukset heijastuvat pitkälle aikuisuuteen”
Lapsiperheköyhyystutkimuksen apulaisprofessori Mia Tammelin muistuttaa, että lapsiperheköyhyys ei tarkoita huonoa vanhemmutta.
Julkaistu: 18.7.2022

Aloitit Itsenäisyyden juhla­vuoden lastensäätiön Itlan lahjoitusprofessuurissa lapsi­perheköyhyystutkimuksen apulaisprofessorina Tampereen yliopistossa huhtikuussa. Kuinka iso ongelma lapsiperheiden köyhyys Suomessa on?

Se on mielestäni iso ongelma, koska meillä on iso määrä lapsiperheitä, jotka ovat pieni­tuloisuuden rajalla tai köyhyysriskissä. Vuonna 2020 noin 114 300 lasta eli 11 prosenttia kaikista lapsista oli pienituloisissa perheissä. Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentulon turva. Tästä huolimatta vuonna 2021 toimeentulotukea sai 11 prosenttia lapsiperheistä eli 60 000 lapsiperhettä. Ongelman laajuudesta kertoo myös, että kolme prosenttia sai pitkäkestoisesti eli yli kuusi kuukautta toimeentulotukea.

Meillä on myös tuoretta tutkimustietoa siitä, mikä on nuorten oma kokemuksellinen tunne perheen taloudellisesta toimeen­tulosta. Sen mukaan 22 prosenttia 8.–9.-luokkalaisista nuorista arvioi, että heidän perheellään on taloudellisia vaikeuksia.

Minkälaisia syitä lapsiperheköyhyyden taustalla on?

Pitkistä aikasarjoista näkee, että yksinhuoltajuus liittyy köyhyyteen ja yksinhuoltajien köyhyys on yleistynyt todella paljon. Myös monilapsiset perheet ovat usein pienituloisia tai köyhiä. Usein taustalla on vanhempien matala koulutusaste, joka saattaa linkittyä huonoon työmarkkina-asemaan ja työttömyyteen tai sairauksiin. Monissa köyhissä tai pienituloisissa lapsiperheissä on kuitenkin vähintään toinen vanhemmista töissä. Se kertoo työmarkkinoiden ongelmista. Siitä, että työtulo ei riitä turvaamaan perheen toimeentuloa.

Lapsiperheköyhyydestä keskusteltaessa pitää kuitenkin korostaa, että se ei esimerkiksi tarkoita huonoa vanhemmuutta. Vanhemmat voivat olla pienituloisia ja samaan aikaan hyvinkin vahvoja omassa vanhemmuudessaan.

Onko kehityksen suuntaan vaikuttanut se, mitkä puolueet ovat kulloinkin hallitusvallassa?

Tieysti perustoimeentuloon ja lapsiperheille kohdennettuihin etuuksiin liittyvät päätökset vaikuttavat. Tilastoissa iso vedenjakaja on kuitenkin 1990-luvun lama, jolloin lapsiperheköyhyys kasvoi huomattavasti. Silloin Suomessa tuli kokonaan uudenlainen eetos tai ajattelutapa siihen, miten hyvinvointivaltiosta ajateltiin. Sen ylläpitämistä alettiin pitämään painolastina. Monia etuuksia leikattiin, eivätkä ne ole myöhemmin enää palanneet aiemmalle tasolle.

Lapsiperheköyhyyteen pureutuvan tutkimus- ja kehittämisohjelman ”tavoitteena on löytää ratkaisuja lapsiperheköyhyyden poistamiseksi Suomesta”. Minkälaisia nämä ratkaisut voisivat olla?

Perusturva on se, minkä tasoa pitäisi korottaa. Tutkimustiedon mukaan perheisiin ja lapsiin kohdennettujen etuuksien osuus sosiaaliturvan menoista on myös laskenut. Erityisesti yksinhuoltajille ja monilapsisille perheille voisi olla kohdennettuja etuuksia. Kyse ei ole myöskään pelkästään perustoimeentulon etuuksista. Jos vaikkapa sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelumaksuja korotetaan, se iskee paljon kovemmin pienituloisiin ihmisiin, jotka ovat jo muutenkin siellä köyhyysriskissä.

On tärkeää myös pitää kiinni maksuttomasta koulutuksesta, jossa tuli tärkeä uudistus myös toisen asteen koulutukseen. Kouluissa tärkeää on myös muu resursointi. Opettajilla ja koulun sosiaalityöllä pitää olla riittävästi aikaa keskittyä lasten tilanteeseen. Sitä kautta saatettaisiin estää köyhyyteen liittyvää osattomuutta. Köyhyyteen liittyy se, että se usein tuottaa tunteen, että ei ole osallinen yhteiskuntaan. Eli vaaditaan laajasti yhteiskuntapoliittisia ratkaisuja.

Minkälaista tutkimusta tekemällä näiden ratkaisujen löytämisessä voidaan auttaa?

Tarvitaan ensinnäkin tietoa laajoista rakenteista: etuuksista, politiikoista ja niiden tuloksista. Tuottavatko ne syvenevää eri­arvoisuutta, vai pystytäänkö niillä tukemaan ja tasaamaan ihmisten, erityisesti lapsiperheiden ja lasten, mahdollisuuksia?

On myös tärkeä selvittää ammattilaisten työkäytäntöjä, jotka voivat jopa syventää eriarvoisuuden kokemuksia. Ohjataanko esimerkiksi matalasta sosioekonomisesta ryhmästä tulevia lapsia automaattisesti erilaisille koulutuspoluille vai tarjotaanko heille sellaisia vaihtoehtoja, jotka voisivat vaikuttaa siihen, että köyhyys ei periydy.

Tutkimuksessa täytyy käyttää erilaisia tutkimusmenetelmiä ja -aineistoja. Tietenkin tarvitaan myös tietoa lasten, nuorten ja perheiden omista kokemuksista heiltä itseltään.

”Köyhyys voi tuottaa lapsille osattomuuden kokemuksia sellaisista asioista, jotka ovat muille automaattisia.”
Mia Tammelin

Kuinka periytyvää lapsiperheköyhyys on?

On todettu, että se on periytyvää. Esimerkiksi matala koulutustaso vaikuttaa siihen. Toimeentulotuen saajien kohdalla on myös havaittu periytyvyyttä. Täytyy kuitenkin muistaa, että se ei ole mitenkään determinististä. Ei ole väistämätöntä, että näin varmasti tapahtuu.

Minkälaisia pitkäaikaisia vaikutuksia lapsiperheköyhyydellä on?

Köyhyys voi tuottaa lapsille osattomuuden kokemuksia sellaisista asioista, jotka ovat muille automaattisia, kuten harrastuksista. On todettu, että se heijastuu sosiaalisiin suhteisiin. Köyhyys voi aiheuttaa kiusaamista, jolla on varsin vahvoja ja pitkäkantaisia vaikutuksia. Lapsiperheköyhyydellä on iso merkitys juuri sen takia, että lapsuuden kokemukset heijastuvat pitkälle aikuisuuteen.

Nyt eletään kiihtyvän inflaation aikaa. Kuinka huolissasi olet, että tavoite lapsi­perheköyhyyden poistamisesta karkaa kauemmas ja köyhyys sen sijaan jopa lisääntyy?

Kyllä olen huolissani, että vaadittu perusturvan korottaminen voi jää muiden tarpeiden alle. Monet perheet ovat jo aiemmin olleet pienituloisuuden rajoilla, ja nyt elinkustannukset nousevat voimakkaasti. Hintojen nousu ei myöskään kohdistu ylellisyystuotteisiin vaan välttämättömyyksiin. Ei ole mikään valintakysymys, lämmittääkö asuntoaan tai ostaako peruselintarvikkeita.

Tämä heijastuu siihen, että yhä useampi lapsiperhe ja lapsi kokee köyhyyttä. Tietenkin toivon, että poliittisesti ymmärretään, että lapsiperheköyhyyden ongelmaa ei voida enää syventää, vaan siihen pitää puuttua ja luoda siihen ratkaisuja.

12 kommenttia