Turvallisuudessa on autoalan suurin sudenkuoppa – Sähkön käyttäytymistä ei opi viikon kurssilla
Olennaista kaikessa työturvallisuudessa on se, että työn suorittaja ymmärtää riittävällä tasolla, kuinka järjestelmä toimii ja mitä vaaroja siihen liittyy. Tämä pätee niin sirkkeliin kuin ydinvoimalaankin. Ja tässä on samalla autoalan suurin sudenkuoppa, kirjoittaa Vesa Linja-aho.
Turvallisuus on samankaltainen asia kuin lasten kasvattaminen: jokaisella on mielipide aiheeseen, ja liki yhtä moni ajattelee olevansa asiantuntija. Perustiedot pitääkin olla: omia lapsiaan pitää osata kasvattaa ja esimerkiksi tietoturvaosaaminen on nykyään kansalaistaito siinä missä liikennesääntöjen osaaminenkin.
Mutta kun joku asia on uusi, kukaan ei ole sen ammattilainen. Eikä ole oppikirjaa, josta katsoa oikea vastaus. Tämä selittää kirjavuuden esimerkiksi sähköautojen akkujen korjaus- ohjeissa: pelisäännöt ovat kirjavia valmistajasta riippuen. Eräällä valmistajalla (näin meidän kesken: Volkswagen) homma on vedetty – kaikella kunnioituksella – överiksi mekaanikon takana pelastussauvan kanssa kyttäävine apulaisineen. Toista ääripäätä edustaa valmistaja, jonka uusissa akuissa ei korjatessa muka ole lainkaan sähköisku- eikä valokaarivaaraa.
”Viime vuosisadalla turvallisuutta kehitettiin onnettomuustapaukset edellä, nykyään pyritään toimimaan jo ennen kuin jotain sattuu.”
Kolmella vuosikymmenellä sähköturvallisuuden parissa työskennelleenä ymmärrän molemmat lähestymistavat taustoineen. Korkeajännitteiset litiumioniakut ovat sangen uusia tuotteita markkinoilla. Viime vuosisadalla turvallisuutta kehitettiin onnettomuustapaukset edellä, nykyään pyritään toimimaan jo ennen kuin jotain sattuu. Yksi tapa ehkäistä tapaturmia on pukea (tai paperilla käskeä pukemaan) kaikki mahdolliset suojavarusteet. Näin voidaan myös osoittaa pomoille onnettomuuden jälkeen, että turvallisuus edes yritettiin huomioida. Tälle on alalla termikin: turvallisuusteatteri.
Parempi tapa on suunnitella akku niin, että vaaralliseen jännite-eroon ei pääse koskemaan lainkaan, jolloin oikosulkuvaara on olematon. Nykytieteen mukaan ensisijainen tapa ehkäistä onnettomuuksia onkin suunnitella tuote turvalliseksi ja kestämään kohtuudella ennakoitavissa oleva väärinkäyttö. Autojen tapauksessa kohtuudella ennakoitavissa olevaa väärinkäyttöä on se, että omistaja haluaa korjata tuotteensa itse. Tämän takia sähköautoissa on monia limittäisiä ratkaisuja sähköiskuilta suojaamiseksi.
Olennaista kaikessa työturvallisuudessa on se, että työn suorittaja ymmärtää riittävällä tasolla, kuinka järjestelmä toimii ja mitä vaaroja siihen liittyy. Tämä pätee niin sirkkeliin kuin ydinvoimalaankin. Ja tässä on samalla autoalan suurin sudenkuoppa. Sähkön käyttäytymistä ei opi syvällisesti päivän eikä viikonkaan kurssilla, ja myös opettajien osaamisessa on puutteita.
