Kuulutko sinäkin Turun pilkkaajiin? Aika on ajanut lujaa ohitsesi

Suunnilleen 1990-luvun alkupuolella merkillinen muoti-ilmiö alkoi villitä Varsinais-Suomen ulkopuolelta kotoisin olevia suomalaisia. Jostakin syystä Turku alistettiin kaikkien halveksimaksi ja naureskelemaksi paikkakunnaksi. Ei ihan maanpäälliseksi helvetiksi – sen kohtuuttoman tittelin sai pikkuinen ja sympaattinen Forssa Hämeessä – mutta ynseiden ihmisten asuttamaksi vastenmieliseksi loukoksi joka tapauksessa. Paikaksi, jota tamperelaiset teekkarit kävivät keväisin polkemassa syvemmälle saveen.

Turkua tuntuivat pilkkaavan melkein kaikki herroista narreihin, mutta erityisesti kunnostautui yksi ihmisryhmä: pääkaupunkiseudun tuoreimmat maaltamuuttajat, joiden juuret olivat Pähkinäsaaren rauhan rajan koillispuolella. Mitä suppeampia olivat tuontaustaisen henkilön kokemukset Turusta, sitä tietäväisempää oli halveksiva vitsailu.

Joskus jollakulla saattoi toki olla jokin asialliseltakin vaikuttava perustelu, esimerkiksi niin sanottu Turun tauti. Tosin harva osasi kysyttäessä selittää, mitä se oikeastaan tarkoitti.

Yleensä pilkalle ilmoitettiin kaksi pääperustetta: sisäänpäin lämpiävien turkulaisten töykeys ja ruma murre. Kerrassaan fantastisia perusteluja. Varsinkin savolaisilta.

Murremieltymykset ovat makuasioita, mutta turkulaisten erityinen töykeys ja sisäänpäin lämpiäminen on pelkkä myytti.

Sen myytin murtuessa Turku saakin monien hämmästykseksi ja harmiksi nykyään muuttovoittoa pääkaupunkiseudulta, kuten tuore Avun juttu paljastaa.