Apu

Tuomas Enbuske: Tarvitsemme lisää kilttejä johtajia, emmekä raivoajia!


Jorma Ollila tunnetaan raivareistaan, Hjallis Harkimo jakelee tv-tylynä potkuja. Tuomas Enbusken mukaan hyvä johtaja on kiltti.
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto

Nokian entinen hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila oli tunnettu raivareistaan, myös omien sanojensa mukaan. Hänen seuraajansa Risto Siilasmaa kertoi tästä sunnuntaina Hesarin haastattelussa. Ollila ylitti kuulemma ”kaikki kohtuuden rajat raivotessaan karkeasti”.

En nyt todellakaan vertaa Nokiaa omia kansalaisiaan murhaavaan kommunistidiktatuuriin, mutta logiikka vallan ympärillä on aina sama. Kun alaiset pelkäävät pomoaan, he uskaltavat raportoida tälle mannaa taivaalta.

Hyvän johtajan ihanne: yli-itsevarma m*lkku

Joulukuussa 1989 Romanian diktaattori Nicolae Ceaușescu piti puhetta kansanjoukoille. Yhtäkkiä nuhteessa elänyt kansa alkoikin buuata. Mielenkiintoisinta oli diktaattori Ceaușescun ilme, sillä hän vaikutti aidosti yllättyneeltä. Eikö kansa rakastakaan häntä?

Ei tietenkään rakastanut. Tämä sosiopaatti oli tehnyt Romaniasta maanpäällisen helvetin. Salainen poliisi valvoi kansaa mielisairaan tarkasti. Diktaattori rakensi itselleen maailman toiseksi suurimman palatsin samaan aikaan kun kansa näki nälkää. Ruoasta oli pulaa, ja pesukonetta ja televisiota joutui odottamaan kolme vuotta.

Diktaattoreille on helppo nauraa. Silti hyvän johtajan ihanne vapaissa länsimaissakin tuntuu olevan jonkinlainen yli-itsevarma m*lkku. Suomessakin nähtävässä Diili-ohjelmassa Hjallis Harkimo näyttelee kovanaamaa, joka jakelee tylynä potkuja. Se on kopio amerikkalaisesta versiosta. Sama koskee Leijonan luola -ohjelmaa, jossa bisnes­ideoita esittelevät raukat joutuvat kuulemaan ilkeilyä.

Sitten on ravintolat kuntoon -ohjelmia, joissa mestarikokit menevät korjaamaan huonossa kunnossa olevan ravintolan. Mitä he tekevät? Huutavat, riehuvat ja paiskovat astioita ja ovia.

Ilkeys ja kovuus ovat heikkouden merkki

Tuollainen ääliömäisyys toimii populaarikulttuurissa, mutta ei todellisuudessa. Ongelma on, että alamme kopioida televisiota arkeemme. Siksi suomalainen yritysmaailma on täynnä pomoja, jotka luulevat, että päälleliimattu ilkeys ja kovuus ovat vahvuuden merkki. Ei. Ne ovat heikkouden.

Helsingin Sanomien toimittajien julkaisemassa kirjassa useista rikoksista tuomittu ex-poliisi Jari Aarnio on saanut lempinimen ”Keisari Aarnio”. Siis rikollista kutsutaan myönteisen törkeällä lempinimellä.

Palataan reaalimaailmaan. Siis yrityksiin, joiden pitäisi menestyä. Nokia menestyi hetken, mutta romahti, Siilasmaan mukaan juuri Ollilan autoritaarisen johtamisen takia.

On helppoa ympäröidä itsensä mielistelijöillä

Oikeasti hyvä johtaja on kiltti ja kärsivällinen. Sekoitamme helposti määrätietoisuuden ja v-mäisyyden. Johtaja ei missään nimessä saa olla tuuliviiri, joka mielistelee jokaista ja vaihtaa mielipidettä ympäristön paineen mukaan. Vaikka pomolla on visio, se ei tarkoita, että hänen pitäisi huutaa se. Järkevä pomo ympäröi itsensä eri tavoin ajattelevilla ihmisillä. Ja tiedän: se on kamalaa, mutta toimivaa.

Pomot puhuvat alaisilleen epämukavuusalueelle menemisestä ja muuta bisnesliirumlaarumia, mutta uskaltavat harvoin itse mennä sinne. On paljon helpompaa ympäröidä itsensä mielistelijöillä. Luulemme, että huutaminen ja raivoaminen vaatii rohkeutta, mutta itse asiassa kuunteleminen ja lempeys vaativat paljon enemmän rohkeutta.

Jos pomon argumentit ovat tarpeeksi hyviä, niitä ei tarvitse kommunikoida pelolla. Kun on isot muskelit, niin tietää, ettei niitä tarvitse käyttää.

Ajattelun vapaus tuottaa keksintöjä

Koko maailma tuntuu olevan sitä mieltä, että Kiina ja arabimaat nousevat maailman talousmahdeiksi ja että Yhdysvallat ja Eurooppa taantuvat museoiksi. Olen eri mieltä.

Kiina on toki hyvä kopioimaan ja tekemään asioita halvalla, mutta Yhdysvalloissa ja Euroopassa syntyy tulevaisuudessakin enemmän keksintöjä. Miksi? Koska meillä on ajattelun vapaus. Meillä on vapaus kyseenalaistaa pomomme.

Julkaistu: 25.9.2018