Tuomas Enbuske: Söpöt ja vaaralliset asiat
Puheenaiheet
Tuomas Enbuske: Söpöt ja vaaralliset asiat
"Lennokki kuulostaa pikkupoikien leikkikalulta, hävittäjä taas ison miehen oikealta kalulta."
Julkaistu 7.1.2015
Apu

Naureskelemme epäuskoisina 1970-luvun valo­kuville, joissa vanhemmat tupakoivat sisällä ripulinruskeissa oloasuissa kirmaavien lasten keskellä. Tupakka on nykyään the Paha. 1970-luvulla syöpäkääryle liitettiin aikuistumiseen ja mukavan syntiseen elämäntapaan. Nykyään tupakka näkyy korkeintaan kuvituskuvana Ylen syrjäytymisuutisessa. Tupakoitsijan kasvoja ei näytetä häveliäisyyssyistä.

40 vuoden päästä naureskelemme kauhunsekaisesti nykyisille joulukuville.

Sisäilma-asiantuntija kertoi joulun alla Ylen haastattelussa, että kynttilän poltto sisällä saattaa vastata passiivista tupakointia. Suurin osa naisista näyttää tykkäävän kynttilöistä. Kun joulun alla kerroin, että kynttilän savu on vaarallista, naiset suuttuivat. Kynttilät eivät voi olla vaarallisia, koska ne luovat tunnelmaa. Niin loi tupakointikin ennen. Missään en ole nähnyt vaatimuksia siitä, että naiset menisivät parvekkeelle röyhyttelemään steariinipommejaan. Miksi? Koska kynttilät ovat söpöjä.

Samanlainen vaarallinen söpöläinen on lähiruoka. Suomen routaisessa maassa tuotettu kasvi kuormittaa paljon enemmän ympäristöä, kuin jos se viljeltäisiin siellä, missä aurinko paistaa. Ruoan hiilijalanjäljestä vain muutama prosentti tulee kuljetuksesta. Tätä meidän on hankala tajuta, koska pelto näyttää söpöltä, mutta iso savua ruksuttava rahtilaiva saastuttavalta. On ympäristöystävällisempää rahdata tomaatit Espanjasta kuin ostaa ne söpöltä rastapäiseltä suomalaishyvikseltä.

Meille tulee turvallinen olo, kun kuulemme, että huumepoliisi on saanut kiinni huumeiden salakuljettajia. Varsinkin nykyään, jos tämä epäilty salakuljettaja on joku muu kuin poliisin oma työntekijä. Mutta kun poliisi ilmoittaa ylpeänä takavarikoimansa huumelastin arvon katukaupassa, se on suoramainos potentiaalisille huumekauppialle. Näin paljon voit tienata huumeita myymällä.

Pasifismi tuntuu söpöltä, panssarivaunut ja Hornetit ikäviltä. Pasifismin ongelma on se, että se näkee vihollisenaan sodan. Todellisessa maailmassa minkään heimon tai valtion vihollinen ei ole koskaan sota, vaan toinen heimo tai valtio. Ja tämän heimon johdossa saattaa olla kuka lie psykopaatti, jota pasifismi ei juuri kiinnosta. Tai kiinnostaa juuri siksi, että he saattavat sitä jopa tukea. Siksi Neuvostoliitto tuki aikoinaan eurooppalaisia ”rauhanliikkeitä”.  Ranskan 1920- ja 1930-luvun pasifismivirtaukset olivat yksi syy siihen, miksi Hitler miehitti Ranskan nopeammin kuin Heikki Lampela iskee uuden Kärpäsen.

Puolustusvoimat tosin menee tähän samaan söpöyden harhaan. Se haluaa itselleen juuri hävittäjiä, koska ne ovat pelottavan söpöjä. Oikeasti Hornet-rahat kannattaisi käyttää tulevaisuuden aseisiin, lennokkeihin. Lennokit ovat halvempia, ja ne voi pian ohjelmoida tappamaan tarkasti juuri sen venäläisen majurin, jonka haluamme. Tai anteeksi… vaihtoehtoisesti norjalaisen Nato-upseerin.

Mutta ei. Lennokki kuulostaa pikkupoikien leikkikalulta, hävittäjä taas ison miehen oikealta kalulta.

Suuri osa poliitikoista haluaa tehdä kaikkensa köyhyyden vähentämiseksi. He pitävät köyhyyttä vastustavia puheenvuoroja ja kertovat kauhistuneina tilastoja. Eniten suomalaisten köyhyyttä ovat kuitenkin todennäköisesti viime vuosikymmeninä vähentäneet ne Nokian insinöörit, jotka kehittivät 1990-luvun alkupuolella 2110-puhelimen, josta tuli maailmanlaajuinen hitti. Siitä kummunneilla tuloilla maksettiin sosiaaliturvaa ja kehitysmaatutkimusta ja kaikkea muuta söpöä.

Mutta köyhyyttä megafoni kädessä vastustava Li Andersson näyttää söpöltä, Nokian insinööri taas näyttää... insinööriltä.

Kommentoi »