Apu

Tuomas Enbuske: Hullut menestyvät, koska luulemme todellisuutta tv-sarjaksi!

1


Tuomas Enbuske: Hullut menestyvät, koska luulemme todellisuutta tv-sarjaksi!

Tuomas Enbuske kirjoittaa kolumnissaan Ruotsidemokraattien menestyksen syistä.
Teksti Tuomas Enbuske
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto

Televisio, leffat, kaunokirjallisuus, urheilu. Koemme nykyään maailman sijaiskokemuksena pierunhajuisen Masku-sohvamme pohjalta. Poikkeuksena USA:n amissit ja Suomen lestadiolaiset.

Suomeksi se meinaa, että saamme itse kokea olevamme gladiaattoreita, kun hyvis hakkaa leffassa koiran pahoinpitelijän.

Miljonäärijääkiekkoilijan tekemä maali on liskoaivoillemme meidän tekemämme.

Politiikkakin on viihdettä

Politiikka on ihan samaa viihdettä. Koska markkinatalous toimii ihmisten resurssien, hyvinvoinnin ja onnellisuuden kasvattamisessa paljon politiikkaa paremmin, politiikan ainoaksi tehtäväksi on jäänyt sama kuin jääkiekon.

Amerikkalaiset laatulehdet Time ja Newsweek käsittelevät politiikkaa ainoastaan pelinä. Mikä siirto tämän republikaanin olisi kannattanut tehdä, jotta hän olisi saanut valtaa? Valta on siis itsetarkoitus, ei väline tavoitteisiin.

Politiikka on ravit, jossa omaa hevosta kannatetaan, vaikka se olisi rumin ja tyhmin kaakki.

Media loi Trumpin. Se medialle käänteinen Talvivaara. Trump nosti katsojalukuja, sai aikaan klikkejä. Ihmiset vihasivat Trumpia ja rakastivat vihata Trumpia.

Amerikkalaiset seurasivat pressanvaaleja kuin tv-draamaa. Trumpin äänestäminen loi katsojalle katarsiksen. Trumpin voitto oli kuin formulakisojen dramaattinen kolari, jossa USA oli lopulta enemmän ruvella kuin Niki Laudan korvat.

Media palvoi Soinia

Suomen media, sepä vasta rakastaa Jussi Halla-ahoa, Laura Huhtasaarta ja Feminististä puoluetta. Näitä yhdistää ideologia ryhmäsyyllisyydestä. Persuille ryhmäsyyllisiä ovat maahanmuuttajat, Feministiselle puolueelle miehet.

Molemmat ovat tietysti väärässä. Ihminen ei koskaan ole syyllinen ryhmänsä tekoihin. Mutta tätä epä-älyllisyyttä on helpompi tajuta kuin Elina Lepomäkeä tai Osmo Soininvaaraa.

Perussuomalaisten menestys Suomessa oli täysin median syytä. Media näytteli Soinia kohtaan kriittistä, mutta palvoi sitä. Tämä siksi, että Soini oli häikäilemätön laskelmoija, joka näytteli nöyrää kansanmiestä – täysin epäuskottavasti.

Viime pressanvaaleissa taas juuri media yritti nostaa Laura Huhtasaarta tasavallan presidentti Niinistön taistelukumppaniksi. Kansa ei kuitenkaan ollut niin tyhmä. Vaikka paskaa väittää mämmiksi, se ei silti tee kansasta Juha Mietoa.

Ruotsidemokraatit määräsivät agendan

Sama tapahtui viime sunnuntain Ruotsin vaaleissa. Eniten kiimassa ruotsidemokraateista oli ruotsalainen ja suomalainen media. Sen näennäispaheksunta nosti ruotsidemokraatteja isoksi puolueeksi.

Olisiko media toivonut ruotsidemokraateille voittoa, koska toimittajat ovat rasisteja? Ei, vaan siksi, että toimittajat haluavat tarjota lukijoille draamaa.

Ja kun jostain puhutaan, oli se sitten hyvää ja pahaa, se tekee puheen kohteesta subjektin. Kaikki muut puolueet alkoivat reagoida ruotsidemokraattien aloitteisiin. Joko myötäilemällä niitä kevytversiona, kuten maltillinen kokoomus ja sosiaalidemokraatit. Tai vastustamalla, kuten vasemmistopuolue ja keskusta.

Oleellisinta oli, että ruotsidemokraatit määräsivät agendan. Ja muut reagoivat.

Vielä vaali-iltana perussuomalaisten Jussi Halla-aho esiintyi Suomen mediassa Ruotsin politiikan ”asiantuntijana”.

Asiantuntijuus tarkoitti käytännössä sitä, että Halla-aho sai esitellä persujen poliittista agendaa ja paistatella Ruotsidemokraattien suosiossa.

Julkaistu: 12.9.2018