
Hajamielinen? Kyllä. Tahallaan provosoiva. Ei. Superkiltti. Omasta mielestään kyllä!
Markus Leikolan kanssa vuoroviikoin Apuun kolumneja ja ajankohtaisia huomioita kirjoittava toimittaja, juontaja, kolumnisti Tuomas Enbuske näyttää hämmästyneeltä, kun väittää hänen ärsyttävän ihmisiä tahallaan.
– Olen ihan eri mieltä. Jos ihminen ajattelee, se tulkitaan helposti provokaatioksi. En halua ärsyttää ketään!
Enbuske ajattelee paljon ja ääneen, ja hän haluaa tulla ymmärretyksi. Hän myöntää nuorempana hakeneensa huomiota.
Sitä hän on myös saanut.
– Olen liikaakin esillä, hän sanoo vähän tuskaisen näköisenä.
Syksyllä häntä seurasi noin 400 000 television katsojaa Enbuske & Linnanahde -ohjelmassa. Häntä kuullaan myös Radio Novassa yhdessä Aki Linnanahteen ja Minna Kuukan kanssa. Kolumnistina Enbuske on kirjoittanut moniin lehtiin ja tästä numerosta alkaen hänen kolumnejaan voi lukea myös Avun sivuilta.
Millaisessa elämänvaiheessa Oulun poika Tuomas kokee nyt 37-vuotiaana olevansa?
– Olen onnellinen ja onneton yhtä aikaa ja aina yhtä hermostuneessa vaiheessa. Mietin paljon mitä ensi vuonna tapahtuu, mikä ihmisiä kiinnostaa. Viihde vai asia, ja miten sen kaiken paketoi kiinnostavaan pakettiin? Miten olla A-studion ja Seiskan yhdistelmä?
Huonosti lapsena nukkunut mies on levoton sielu, mutta ehkä se sopii toimittajalle, joka poimii tietoa ja ärsykkeitä kaikkialta ympäriltään.
JOS ESILLÄOLO kiusaa, niin miksi Tuomas Enbuske on yksi Suomen aktiivisimmista somen käyttäjistä? Twitterissä hänellä on 85 000 seuraajaa. Siis pienen median verran!
– En ole ollenkaan netti-intoilija, mutta onnekseni menin someen ajoissa, koska tieto liikkuu siellä. Tykkään olla somessa, mutta en ole sitä mieltä, että some ja internet olisivat absoluuttisesti aina hyväksi ihmisaivoille.
Vahvistusta mielipiteelleen hän sai kolme vuotta sitten lukemastaan Nicholas Carrin Pinnalliset, Mitä internet tekee aivoillemme -kirjasta.
Hän ei niele kakistelematta kaikkia Carrin väitteitä, mutta sen hän myöntää pitävän paikkansa, että internet hajottaa ihmisten keskittymiskykyä. Eikä kannusta kirjallisuuden tavoin syvään ja luovaan ajatteluun.
Tuomas Enbuske ei olisi Enbuske ellei hän heittäisi tähänkin kohtaan vasta-argumenttia, vaikka ihan vain itselleen.
– Kirjat ovat yliarvostettuja, vaikka tätini, äidinkielenopettaja, johdatti minun kirjallisuuden maailmaan ja suosittelee Facebookissa kaikkia kiinnostavia kirjoja. Tunnen myös ihmisiä, jotka ovat älykkäitä, vaikka eivät ole lukeneet yhtään kaunokirjallisuutta. Broidini on sellainen, mutta hän lukee bisneskirjoja ja on ehkä siksi miljonääri. Minä en.
Himolukija, sellaiseksikin Tuomas Enbuskea voi joka tapauksessa huoletta väittää. Kirjojen lisäksi hän ahmii lehtiä.
– Luen tosi paljon paperilehtiä ja työni takia seuraan kaikkia uutisia. Aamulla luen ensimmäiseksi Kauppalehden, sitten Hesarin ja Demokraatin. Iltapäivälehtiä seuraan vähemmän ja vähemmän, yhtään niiden toimittajien työtä väheksymättä. Iltapäivälehdet eivät määritä enää keskustelunaiheita kuten ennen, vaan some.
Avun palstanpitäjänä hän aikoo tarttua monenlaisiin aiheisiin, eikä ihmettele yhtään sitä, miten vähän ihmisiä kiinnostaa politiikka.
– Se ei kiinnosta siksi, etteivät monet asiat vaikuta suoraan ihmisten elämään. Eduskuntavaalit lähestyvät, mutta eivät äänestäjät mieti soteuudistuksen kuvioita, vaan esimerkiksi aivan konkreettisesti sitä, missä ja miten vanhuksia hoidetaan.
Hän lupaa vetää mutkia suoraksi. Sen hän osaa.
– Maailma ei ole yksinkertainen, mutta mielipiteitä voi aina esittää ja väittää. Minua kiinnostaa maailman muuttuminen.
Kolumnistina hän kirjoittaa ajankohtaisista ilmiöistä ja haluaa heittää älyllisiä väittämiä. Ihmisiä Enbuske ei pilkkaa.
VAPAA JA VILLI? Vapaa ainakin, sillä avioeronsa jälkeen Tuomas Enbuske ei ole ryhtynyt seurustelemaan. Jälleen tulee uusi luonnemääritelmä:
– Olen ihmisvihaaja.
Hänellä on toimittaja Hannah Norrenan kanssa kaksi lasta, kuusivuotias Elaisa ja kaksivuotias Uno, jotka ovat saaneet nimensä Enbusken isovanhempien mukaan.
Millainen isä hän on?
– Huono isä, koska olen niin ajatuksissani! Olen kuitenkin paljon lasten kanssa, kaikki viikonloput ja arkisinkin.
Eron jälkeen ex-puoliso Hannah Norrena nimitti itseään Twitter-leskeksi. Se on helppo uskoa, sillä Tuomas Enbuske ei pysty pitämään näppejään irti kännykästä. Twiittejä syntyy koko ajan.
Samaa hän valittaa tekevänsä silloin, kun lapset ovat hänen luonaan. Silti hän kertoo juttelevansa lapsilleen paljon ja suoraan, eikä kaunistele asioita.
– Kerron, että joulupukki on satua, ja ettei kuoleman jälkeen nousta uskomukseni mukaan taivaaseen. En halua valehdella lapsille omaa vakaumustani vastaan.
Hän muistaa yhä, miten pienenä harmitti, kun huomasi kaikkien vanhempien valehtelevan.
Enbuske ei valehtele, mutta kaikkein syvimmät tuntemuksensa hän julkisuuden hyvin hallitsevana miehenä osaa taitavasti peittää.
Lue Tuomas Enbusken ensimmäinen Apu-kolumni täältä!
teksti Liisa Talvitie
kuvat Kari Kaipainen