Apu

Tuhansien hylättyjen kissojen maa – "Tilanne on lohduton"

Tuhansien hylättyjen kissojen maa – "Tilanne on lohduton"
Kissoja tulvii ovista ja ikkunoista. Eläinsuojeluyhdistysten tilat ovat täynnä. Miksi kissojen annetaan villiintyä laumoiksi ja kärsiä ulkona?

Kissa tarvitsevat apua! Eläinsuojeluyhdistykset eivät enää pysty ottamaan kaikkia avuntarvitsijoita. Turun eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Taru Säteri sanoo:

– Jokaista kodin löytänyttä kissaa kohden olisi tulossa kymmenen uutta avuntarvitsijaa. Tilanne on lohduton.

Eläinsuojeluyhdistys Rekku Rescue järjesti suuren ruokakeräyksen ja toivoi ruokaa erityisesti pentukissoille. Yhdistyksellä on sijaiskodeissaan pääkaupunkiseudulla yli 100 pentua ja aikuista kissaa, joille yhdistys hankkii syömiset ja hiekat. Tarkoitus on, että kissat löytävät pysyvän kodin.

– Kissoja on enemmän kuin koskaan, Rekku Rescuen tiedottaja Sadri Wirzenius sanoo.

Laumoissa useita sairaita kissoja

Rekku Rescuen hoitamat löydökit tulevat usein Kiikoisista Pirkanmaalta, Alavudelta Pohjanmaalta ja Mikkelistä.

Säterin mukaan erityisesti maaseudulla ajatellaan, että kissoja tarvitaan metsästämään hiiriä.

– Mutta harvoin niitä nykypäivänä tarvitaan. Pohjanmaalla turkistarhojen alueella voi elää satojen kissojen populaatioita. Kissat saattavat tulla syömään ruokaa, joka on tippunut häkeistä maahan.

Merri-kissa oli pahasti sairas 6-viikkoisena, jolloin se sai sijaiskodin.
Merrin katse kirkastui 9-viikkoisena eläinlääkärin, antibioottien ja sijaishoitajan ansiosta. Kuvat: Rekku Rescue.

Myös Vantaalta ja Espoosta on löydetty villiintyneitä kissalaumoja. Samoin Turusta. Laumassa voi elää 50-100 leikkaamatonta kissaa. Naaraat voivat saada vuodessa kolmet pennut.

Kissapopulaatiot ovat usein sisäsiittoisia. Kun ne ovat lisääntyneet sukupolvien ajan keskenään, alkaa esiintyä kehityshäiriöitä. Laumassa saattaa elää useita sairaita kissoja.

Linnunlaulu saattaa loppua vuosiksi.

Kissa on erittäin tehokas peto, joka ei kuulu Suomen luontoon.

– Se saattaa tappaa vuodessa tuhansia luonnonvaraisia eläimiä. Kissapopulaation jäljiltä jollakin alueella saattaa linnunlaulu loppua useiksi vuosiksi, Säteri kertoo.

Kotikissa voi elää yli 15-vuotiaaksi. Ulos hylätyt pysyvät hengissä kahdesta kolmeen vuotta. Sen esi-isä on kotoisin Afrikasta ja ominaisuudet ovat sen mukaiset. Kissa ei pärjää talvella ulkona. Se kärsii.

– Meille on tullut kissoja, joilta puuttuu jäätymisen takia häntä, korvan päät ja varpaita, Säteri sanoo.

Lisääntyvät holtittomasti ja villiintyvät

Kaikki laumoissa elävät kissat ovat syntyneet ihmisen toimien seurauksena. Populaatiokissat ovat olleet lemmikkejä tai polveutuvat sellaista. Ne eivät pysy hengissä pitkään ilman ihmisen apua eli jonkinlaista suojaa tai ruokintaa.

Laumoja alkaa kehittyä, kun ihmisen "hoidossa" alkaa syntyä pentuja holtittomasti. Omistaja yleensä yrittää pitää eläimistään huolta, mutta hoito on kehnoa ja ihminen väsyy.

Populaatio voi syntyä myös siten, että ihminen antaa kissoille suojan ulkorakennuksessa. Eläimiä ehkä ruokitaan satunnaisesti, tai ne löytävät syötävää ihmisten jätteistä.

Villiintyneissä kissapopulaatioissa on eläimiä, joilla ei ole ollut yhteyttä ihmisiin.

– Tällaisten aikuisten kissojen kesyttäminen on vaativa kuukausien, ehkä vuosien prosessi. Ehkä kissa oppii sietämään ihmistä, mutta siitä ei koskaan tule käsiteltävää. Tämä vaikeuttaa eläinlääkärikäyntejä ja lääkitsemistä, Rekku Rescuen Sadri Wirzenius kertoo.

Kissa sosiaalistuu 3–4 viikon iässä, jolloin sen pitäisi tutustua ihmiseen. Kissanpennun voi erottaa emostaan ja sisaruksistaan aikaisintaan 14-viikkoisena.

"Jokaisella eläinyksilöllä on arvoa"

Kuntien löytöeläintalojen pitäisi ottaa löytöeläimet vastaan ja säilyttää niitä kaksi viikkoa odottamassa omistajaa. Jos omistajaa ei löydy, eläimet voidaan kunnan puolesta myydä, lopettaa tai muutoin luovuttaa. Joissakin kunnissa hylätyt löytöeläimet siirretään eläinsuojeluyhdistysten hoitoon.

Villiintyneet kissat ovat väliinputoajia, lainsuojattomia. Koska ne koetaan villieläimiksi, löytöeläintalojen ei tarvitse ottaa niitä vastaan. Kunnat eivät korvaa löytöeläintaloille villiintyneiden kissojen kuluja.

– Suomessa tarvitaan asennemuutosta ja tiukempi lainsäädäntö. Kuntia ja valtiota pitäisi vastuuttaa enemmän kissapopulaatioiden hoidosta, Säteri sanoo.

Pienet kissanpennut löytävät yleensä uuden kodin, mutta aikuinen löytökissa voi joutua odottamaan pitkään.

– Ulkoa löydettyä kesyä, tervettä aikuista kissaa ei koskaan lopeteta meillä. Me emme halua antaa yhteiskunnalle sellaista viestiä, että eläimen voi noin vain ottaa ja hylätä. Jokaisella eläinyksilöllä on arvoa, Säteri sanoo.

Saako villiintyneen kissan ampua?

Helsingin Sanomien uutisen mukaan Pohjanmaan käräjäoikeus tuomitsi syksyllä 2019 kolme miestä ehdollisiin rangaistuksiin eläinten ampumisista. Miehet myönsivät esitutkinnassa ampuneensa autosta noin 800 kissaa ja luonnoneläimiä.

He saivat tuomion luonnoneläinten surmaamisesta, kissojen osalta rikokset olivat ehtineet vanhentua.

Lain mukaan villiintyneen kissan saa ampua tietyin ehdoin. Se on tehtävä ampumalla suoraan aivoihin tai välittömästi tappavalla kaasulla.

Miten villiintyneen kissan erottaa tavallisesta? Se ei ole helppoa.

Kaikki on lahjoittajien varassa

Rekku Rescue -yhdistys on tänä vuonna hankkinut ruokaan ja kissanhiekkaan lahjoituksia 14 000 eurolla. Eläinlääkärikuluihin oli käytetty 48 000 euroa. Jokainen kissa rokotetaan, leikataan, sirutetaan ja siru rekisteröidään. Lähes kaikilla löytökissoilla on korvapunkkeja, ripulia, silmätulehduksia ja vakavampia vammoja.

Turun eläinsuojeluyhdistyksen hoidossa on vuosittain yli 1 000 eläintä , joista valtaosa on kissoja. Pelkästään kissojen hoitoon kuluu yli 100 000 euroa vuodessa. Koko toiminta perustuu lahjoitus- ja testamenttivaroihin.

Eläinsuojeluyhdistysten sivuilta löydät tietoa siitä, miten eläinten hoitoon voi lahjoittaa rahaa ja miten niitä voi auttaa.

Julkaistu: 19.12.2019
4 kommenttia