Apu

Unto Hämäläinen: Tuhannet suomalaiset käyttävät tietämättään läppäriä, joka on varastettu Helsingin kaupungilta

Unto Hämäläinen: Tuhannet suomalaiset käyttävät tietämättään läppäriä, joka on varastettu Helsingin kaupungilta
Helsingin kaupungin opetusviraston entinen tietohallintapäällikkö sai maaliskuussa ankaran vankeustuomion törkeästä petoksesta ja virka-aseman väärinkäytöstä. Hän oli hankkinut kahdeksalla miljoonalla eurolla kaupungin laskuun tuhansia tietokoneita ja myynyt ne omaan piikkiinsä, kirjoittaa Unto Hämäläinen kolumnissaan.
Julkaistu: 27.4.2021
Tuhannet suomalaiset käyttävät tietämättään läppäriä tai muuta tietotekniikan laitetta, joka on varastettu Helsingin kaupungilta. Läppärin oikea käyttäjä olisi helsinkiläinen opettaja tai koululainen.
Niin ikävän johtopäätöksen voi tehdä, kun tutustuu rikostapaukseen, joka on parin vuoden aikana kuohuttanut mieliä helsinkiläisissä kouluissa.
Kaupungin opetusviraston entinen tietohallintapäällikkö sai maaliskuussa ankaran vankeustuomion törkeästä petoksesta ja virka-aseman väärinkäytöstä. Hän oli hankkinut kahdeksalla miljoonalla eurolla kaupungin laskuun tuhansia tietokoneita ja myynyt ne omaan piikkiinsä. Välitysverkoston lonkerot ulottuivat koko Suomeen.
Kuulusteluissa päällikkö tunnusti teon. Hänen virkauransa oli ollut pitkä ja moitteeton. Raha-asiat olivat olleet kunnossa. ”Perheelläni on aina ollut kohtuullinen elintaso, ja olemme osanneet elää säästeliäästi”, hän arvioi.
Tilaisuus teki varkaan. Opetusvirastoa valvovat tarkastajat eivät kymmeneen vuoteen huomanneet mitään. Käry kävi vasta, kun nimetön ilmiantaja jätti vihjeen poliisille.
"Mikään yhteiskunta ei kykene järjestämään niin kattavaa valvontaa, että jokaisen veroeuron käyttö tarkistettaisiin."
Tuore tapaus on esimerkki ”valkokaulusrikollisuudesta”. Sanaa ei nykyisin enää käytettä, vaikka se on kuvaava. Rikoksen tekijä tekee siistiä sisätyötä, pitää pikkutakkia tai jakkupukua ja pääsee luvan kanssa käyttäämään joko valtion tai kuntien yhteistä verorahaa.
Mikään yhteiskunta ei kykene järjestämään niin kattavaa valvontaa, että jokaisen veroeuron käyttö tarkistettaisiin. Valtion budjetti on 60 miljardia ja kuntien budjetit päälle. On pakko luottaa virkakuntaan.
Täydellinen luottamus olisi silti sinisilmäistä. Tarvitaan valvovaa viranomaista eli Valtiontalouden tarkastusvirastoa (VTV). Se on viime viikkoina joutunut myrskynsilmään. Näin ei pitänyt käydä.
"Kuka mahtaa nauraa makeimmin seuratessaan sotkua? Vaikkapa hämärähenkilö, joka pääsee käyt­tämään verorahaa, ostaa vaivihkaa valtion laskuun ja myy omaan piikkiinsä."
Seurasin toimittajana parikymmentä vuotta sitten nykyisen perustuslain valmistelua ja säätämistä. Koko lakiuudistuksen idea oli vahvistaa eduskunnan asemaa ylimpänä vallankäyttäjänä. Kun eduskunta päättää valtion budjetista, parlamentti halusi myös valvoa rahan käyttöä. Niinpä perustuslakiin sisältyy pykälä, jonka mukaan ”valtion taloudenhoidon ja valtion talousarvion noudattamisen tarkastamista varten eduskunnan yhteydessä on riippumaton valtiontalouden tarkastusvirasto”.
Uudistuksen yhteydessä virasto siirrettiin valtio­varainministeriön alta suoraan eduskunnan alaisuuteen. Muusta hallinnosta riippumattoman aseman piti taata virastolle kylliksi ”rönttiä” puuttua taloudenpidon epäkohtiin ja väärinkäytöksiin.
Tuntuu paradoksaaliselta, suorastaan järjen vastaiselta, että asiat ovat menneet niin pieleen kuin ne nyt näyttävät menneen. Muut viranomaiset poliisia myöten penkovat virastoa, jolle rakennettiin vahva asema ja tehtävä valvoa muita.
Tätä kirjoitettaessa selvitystyö on kesken. Pääjohtaja on toistaiseksi hyllytetty, ja eduskunnan tarkastusvaliokunta on luvannut antaa vapun tienoilla oman lausuntonsa. Sitten on johtopäätösten aika.
Kuka mahtaa nauraa makeimmin seuratessaan sotkua? Vaikkapa hämärähenkilö, joka pääsee käyt­tämään verorahaa, ostaa vaivihkaa valtion laskuun ja myy omaan piikkiinsä.
Kommentoi »