Ylilääkäri: Tuberkuloosin riskialueilta Suomeen töihin tulevia täytyy seuloa

Työvoimapulan vuoksi Suomeen rekrytoidaan yhä enemmän sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisia tuberkuloosin riskimaista. Samaan aikaan Euroopan tuberkuloositilanne on pahentunut Ukrainan sodan vuoksi. Työterveyslaitos onkin nostanut esiin tarpeen seuloa tuberkuloosia riskialueilta, kuten Kaakkois-Aasiasta tai Afrikasta tulevilta työntekijöiltä.

– Seulontaa tehdään myös lähtömaissa, esimerkiksi Filippiineillä. Suosittelemme, että seulonta tehtäisiin aina myös Suomessa, jotta voidaan varmistua sen luotettavuudesta. Suomalaistaustaisetkin työntekijät pitää seuloa, jos he ovat altistuneet tuberkuloosille, sanoo ylilääkäri, keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström Työterveyslaitoksesta.

Tartuntatautilain mukaan sote-alan lisäksi myös varhaiskasvatuksen työntekijät ja harjoittelijat tulee seuloa. Työnantajan täytyy varmistua ennen töiden aloittamista siitä, että uudet työntekijät tai opiskelijat eivät sairasta tartuttavaa tuberkuloosia. Kun näistä tarkastuksista huolehditaan hyvin, ovat ulkomaalaistaustaiset työntekijät tervetulleita työskentelemään Suomessa.

Lindströmillä ei ole kattavaa tietoa siitä, miten tuberkuloosin seulonta toteutuu tällä hetkellä Suomessa.

– Ulkomainen rekrytointi on ollut hurjassa nousussa viime vuosina, ja alalla toimii erilaisia organisaatioita. On isoja ja pieniä yrityksiä sekä hyvinvointialueita, enkä pysty kattavasti arvioimaan, miten kaikkialla huomioidaan tuberkuloosin seulonta. Isoissa yrityksissä, joiden kanssa olen tehnyt yhteistyötä, on kyllä tietoisuus asiasta, ja he myös varmistavat seulonnan lähtömaissa, Lindström kertoo.

Työnantajien ja työterveyshuollon pitäisi muistaa tuberkuloosin mahdollisuus myös työhönoton jälkeen.

– Näin aktiiviset tautitapaukset huomattaisiin varhaisessa vaiheessa. Ettei tapahdu sellaista, että vaikka lapsi saa tartunnan. Pitää olla hereillä ja muistaa taas tämä sairaus, joka oli jo ajateltu selätetyksi Suomessa, Lindström sanoo.

Lindströmin mukaan Suomessa on tapahtunut viime vuosina muutamia altistumistilanteita päiväkodeissa ja hoitolaitoksissa, mutta nämä eivät ole aiheuttaneet lasten tai vanhusten sairastumista tuberkuloosiin.

Vihtiläisessä päiväkodissa todettiin viime vuodenvaihteessa tuberkuloositartunta, mutta ei ole tiedossa, oliko tartunnan saanut aikuinen vai lapsi. Kaikkiaan 26 lasta altistui tuolloin tartunnalle.

Pienillä lapsilla, sairailla ja ikääntyneillä on kohonnut riski saada tuberkuloositartunta ja vaikea tauti.

Tuberkuloosille altistuminen vaatii yleensä oleskelua samoissa sisätiloissa ja läheisessä kontaktissa tartunnan saaneen kanssa. Tauti ei tartu herkästi perusterveeseen aikuiseen.

– Kontaktissa olleista suunnilleen 30 prosenttia saa tartunnan, mutta heistä vain kymmenesosa sairastuu aktiiviseen tuberkuloosiin. Oireettomia infektionkantajia on paljon enemmän, ja heillä tauti voi aktivoitua koko heidän loppuelämänsä ajan, esimerkiksi vasta vanhuudessa. Se tekee taudin torjunnasta ja ehkäisystä haastavaa, Lindström toteaa.

Tuberkuloosin oireita ovat pitkittynyt yskä, limannousu, veriset yskökset, yöhikoilu, laihtuminen ja kuumeilu. Tauti voi ilmetä myös keuhkojen ulkopuolella, esimerkiksi imusolmukkeissa, jolloin taudinkuva on erilainen.

Tautia esiintyy meillä eniten työikäisten keuhkotuberkuloosina.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan viime vuonna tuberkuloositapauksia todettiin Suomessa 178, ja määrä on säilynyt suunnilleen ennallaan. Viime vuonna ulkomaalaistaustaisten osuus tuberkuloositartunnan saaneista oli Suomessa ensi kertaa suurempi kuin suomalaisten.

Ukrainassa ja Venäjällä esiintyy varsin paljon tuberkuloosilääkkeille vastustuskykyistä Mycobacterium tuberculosis -kantaa. Lääkeresistenttien tapausten määrä on kasvanut myös Suomessa ja muualla Euroopassa verrattuna aikaan ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Viime vuonna seitsemän prosenttia Suomen tapauksista todettiin resistentiksi yhdelle tai useammalle lääkkeelle.

Tuberkuloosi on kuitenkin nykyään hoidettavissa, myös lääkeresistenttinä.

– Yleensä tuberkuloosissa lääkehoito aloitetaan neljällä antibiootilla, ja lääkkeitä vähennetään asteittain. Hoito kestää noin puoli vuotta. Jos tauti on lääkeresistentin kannan aiheuttama, hoitoa annetaan eri lääkkeillä ja kauemmin, Lindström kertoo.

Aikoinaan tuberkuloosi oli pelätty tappaja: 1900-luvun alkupuolella tautiin menehtyi noin 10 000 suomalaista vuodessa. 1950-luvulla tuberkuloosiin saatiin ensimmäiset lääkkeet, ja tilanne alkoi kohentua.

Tuberkuloosirokote ei kuulu enää yleiseen rokotusohjelmaan taudin harvinaistumisen vuoksi.

– Rokote suojaa vain pieniä lapsia taudin vakavilta muodoilta. Edelleen rokotetaan riskiryhmät, eli rokote annetaan vaikkapa lapselle, jonka vanhempi on kotoisin riskimaasta, Lindström kertoo.

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan tuberkuloositapausten määrä on kasvussa maailmassa. Viime vuonna tuberkuloosiin sairastui arviolta 10,8 miljoonaa ihmistä.

Tuberkuloosi on yleinen alhaisen tulotason runsasväkisissä maissa ja alueilla, jotka kärsivät sodista tai luonnonkatastrofeista. Tiivis asuminen, pakolaisleirit, aliravitsemus, hiv-epidemia ja huono terveydenhuolto edistävät taudin leviämistä.

Luotettavaa lisätietoa tuberkuloosista saa Filhan (Finnish Lung Health Association) sivustolta www.tuberkuloosi.fi.