Trumpin puhe Grönlannin liittämisestä Yhdysvaltoihin on hämäystä – tämä päivämäärä on kriittinen
Trumpin vanhan Grönlanti-fantasian lämmittelylle ja lisäkierrosten piiskaamiselle ei olisi voinut olla laskelmoidumpaa ajankohtaa, kirjoittaa toimituspäällikkö Miikka Järvinen.
Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump iski suoraan Euroopan kiukkuhermoon nostamalla pöydälle vanhan utopiansa Grönlannin liittämisestä Yhdysvaltoihin. Ajatus ei ole uusi. Jo edellisellä virkakaudellaan 2019 Trump puhui aikeistaan ostaa Grönlanti Tanskalta.
Aivan tulevan presidenttikautensa kynnyksellä Trumpin kierrokset lisääntyivät yli Tanskan ja EU:n ärsytyskynnyksen, kun hän vastasi lehdistötilaisuudessa kysymykseen, että ei halua sulkea pois aseellisten keinojen käyttöä Grönlannin saamiseksi.
Eli, uhkaako Naton suurimman sotilasmahdin tuleva johtaja eurooppalaista jäsenmaata sotilastoimilla? Uhkaaminen on dramatiikan yliannostelua, kun muistetaan, kenen suusta tämä töräys tuli, ja mitä muuta murehdittavaa hänellä on ennen virkaanastujaisiaan 20. tammikuuta.
Trumpin Grönlanti-fantasian lämmittelylle ja lisäkierrosten piiskaamiselle ei olisi voinut olla enää laskelmoidumpaa ajankohtaa. Varsinkaan, kun samaan tarinaan kuuluvat myös puheet Panaman kanavan ja Kanadan liittämisestä Yhdysvaltoihin. Katsokaa, tuolla meni orava! Voitaisiinko jo vaihtaa puheenaihetta?
”Aggressiiviset puheet voivat edistää neuvottelua diileistä – ja johtaa huomion pois Trumpille epämieluisista asioista, kuten Ukrainasta.”
Trumpin puheet ovat suuria ja vaikuttavat järjettömiltä, mutta niillä on tarkoitus. Ne ovat huomion kaappaamista, keino yrittää dominoida keskustelua ja muistuttaa, kuka on sheriffi talossa, tai maailmassa. Viime päivien uutisten perusteella Trump on onnistunut tässä paremmin kuin hyvin.
Kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E.J. Penttilä arvioi MTV Uutisten haastattelussa, että huomion kaappaamisen jälkeen Trumpin tavoitteena on edistää todellisia tavoitteitaan, joiden tähtäimessä voivat olla Grönlannin mittavat luonnonvarat, Yhdysvaltain vaikutusvallan lisääminen arktisella alueella ja Kiinan Grönlanti-haaveiden hiekoittaminen.
Kun Trump puhui edellisellä kaudellaan Grönlannin ostamisesta, hänelle lähinnä naureskeltiin. Nyt hän oksensi suustaan sellaisen viestinnällisen hyökyaallon, että sen alle eksyi suutuspäissään räpiköimään puoli Eurooppaa. Verenpaine nousi muillakin kuin tupakointiin mieltyneillä tanskalaisilla.
Penttilä ei usko, että puheet johtavat länsimaiden välisiin rajojen siirtoihin, tai edes niistä neuvotteluun. Sen sijaan aggressiiviset puheet voivat edistää neuvottelua muista diileistä – ja johtaa huomion pois Trumpille epämieluisista asioista, kuten Ukrainasta.
”Trumpista tuli juuri Yhdysvaltain kaikkien aikojen ensimmäinen presidentti, joka on tuomittu vakavista rikoksista ennen virkaan astumistaan.”
Toinen ajankohtainen ja USA:n tulevalle presidentille kiusallisen kotimainen ongelma on perjantaina 10. tammikuuta Trumpille luettu tuomio 130 000 dollarin ”hyssyttelyrahoista”, jotka Trump maksoi vaalivuonna 2016 ennen ensimmäistä presidenttikauttaan. Trump antoi rahat aikuisviihdenäyttelijä Stormy Danielsille, jotta tämä ei julkistaisi kaksikon väitettyä suhdetta.
Tuomio luettiin vain 10 päivää ennen Trumpin toisen virkakauden käynnistymistä, ja se koskee 34:ää syytekohtaa liiketoimintakirjanpidon väärentämisestä Danielsille tehtyjen maksujen salaamiseksi.
Tammikuun alussa New York Post kirjoitti korkeimman oikeuden tuomari Juan Merchanin uskovan, että Trump selviää tuomiosta ilman vankeutta, sakkoja tai ehdollista rangaistusta, ja että Merchan oli hylännyt Trumpin pyynnön lykätä tuomionlukua.
Perjantaina 10.1. Trumpille langetettiin tuomio nimeltä unconditional discharge, vapaasti suomennettuna vapaus ilman ehtoja. Se tarkoittaa, että syytetyn todetaan syyllistyneen rikoksiin, mutta hänelle ei määrätä vankeutta tai sakkoja, koska näitä seuraamuksia ei pidetä tilanne huomioon ottaen tarkoituksenmukaisina.
Eikö meidän pitäisi kuitenkin puhua jostain tärkeämmästä, kuten Yhdysvaltain ”oikeudesta” Grönlannin hallintaan? Sen nyt ainakin luulisi kiinnostavan paitsi kansainvälistä, myös amerikkalaista yleisöä enemmän kuin se mitätön pieni nippelitieto, että Trumpista tuli juuri Yhdysvaltain kaikkien aikojen ensimmäinen presidentti, joka on tuomittu vakavista rikoksista ennen virkaan astumistaan.
Reutersin mukaan Trumpin kiinnostus Grönlantia kohtaan voi olla aitoa, koska Trump haluaa jäädä historiaan presidenttinä, jonka kaudella Yhdysvaltojen alue laajeni. Edellisen kerran vastaavaa on tehnyt presidentti Dwight Eisenhower vuonna 1959, kun Alaskasta ja Havaijista tuli Yhdysvaltojen 49. ja 50. osavaltio.
Pieni ero Eisenhowerin ”kuntaliitoksiin” on, että Alaska ja Havaiji olivat jo valmiiksi Yhdysvaltain hallinnassa, toisin kuin Grönlanti. Katsotaan nyt ensin, mihin suuntaan Trumpin puheet muuttuvat tuoreen rikostuomion ja 20. tammikuuta vannottavan virkavalan jälkeen.
Päivitys 10.1.2025: Täydennetty tiedoilla Donald Trumpin tuomiosta hyssyttelyrahajutussa. Alkuperäinen julkaisu 9.1.2025.
