Lauri odottaa lasta – ”On ihan mahtava asia, että kehoni pystyy tähän”

Hetki sitten tehty raskaustesti oli negatiivinen, mutta nyt leikkaussalissa leijuvat erilaiset hajut ja kemikaalit suorastaan hyökkäsivät Laurin nenään. Se oli outoa, eivät ne ennen olleet häntä sairaanhoitajana häirinneet. Seuraavana vapaapäivänään Lauri teki kotona uuden testin. Siihen piirtyi kaksi viivaa.

Oho, jopas, Lauri ajatteli ensimmäiseksi. Tämäpä kävi äkkiä.

Hän nappasi testistä kuvan ja lähetti sen puolisolleen Ollille. Tämä avasi kuvan työpaikallaan varastolla. Työnteosta ei meinannut loppupäivänä tulla mitään. Ollin ajatukset harhailivat, ja hän kulki hymyillen varaston hyllyjen välissä.

– Olo oli kuin Linnanmäen vuoristoradan korkeimmassa kohdassa, kun vaunu lähtee alaspäin: nyt mennään! Olli kuvailee.

Vaikka raskaus oli pariskunnalle ilo, se oli myös jonkinlainen sokki. Kumpikaan ei ollut voinut olla varma, että biologinen lapsi olisi mahdollinen, saati arvata, että sellainen saataisiin syliin näin pian, vielä tänä vuonna.

Lauri ja Olli puhuvat jutussa pelkillä etunimillään Laurin ammatin vuoksi.

Lauri ja Olli ovat seurustelleet kesästä 2018 saakka. Lauri on transtaustainen mies, ja parisuhteen alkumetreillä he kävivät kipeän keskustelun: onko Olli varma, että haluaa olla Laurin kanssa, vaikka tämä ei voi saada biologisia lapsia?

Lauri oli korjannut sukupuolensa mieheksi, ja vielä tuolloin translaissa oli vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä. Käytännössä asia testattiin veren testosteronipitoisuudella. Jos se oli tarpeeksi korkea, henkilö sai korjata juridisen sukupuolensa mieheksi.

Lauri ja Olli ovat saaneet tukea Sateenkaari-ihmisten perhesuhdekeskuksesta, jossa he ovat voineet tavata muita perheitä.

Parin vuoden seurustelun jälkeen Laurin päässä alkoi kuitenkin kyteä ajatus: Eihän Suomen valtio voi estää häntä hankkimasta lasta. Hänellä on kohtu, ja jos hän jättäisi pois testosteronit, hänen voisi teoriassa olla mahdollista tulla raskaaksi.

– Otin asian sillä tavalla ujosti esille Ollin kanssa. Että mitä jos koittaisimme hankkia biologisen lapsen?

Ollikin oli alkanut miettiä, että olisi kiva olla joskus vanhempi.

– Tämä oli sellainen yhteinen asia, mitä haluamme, hän sanoo.

Toive lapsesta oli Laurille kuitenkin myös arka paikka. Siinä joutui avaamaan auki transitioprosessin haavat, käymään läpi uudelleen sen, että oli kerran jo päättänyt luopua lapsihaaveestaan. Raskaaksi tuleminen ei ollut myöskään lainkaan selvää testosteronin käytön jäljiltä. Polku edessä vaikutti huteralta: Tulisiko hän raskaaksi? Olisiko se enää hormoneiden käytön jälkeen mahdollista?

Lauri otti lapsihaaveensa puheeksi terveysasemalla, jossa hän kävi kuukausittain pistättämässä testosteronia. Hoitaja tarttui heti asiaan ja oli yhteydessä lääkäriin saadakseen ohjeita hormonikorvaushoidon purkamiseksi.

Pistoksia alettiin vähentää puolittamalla, ja vuoden 2024 alussa ne jätettiin kokonaan tauolle. Lauria kehotettiin kuitenkin odottamaan noin vuosi ennen raskauden yrittämistä.

Sen jälkeen raskaus alkoi nopeasti, heti ensimmäisestä kierrosta.

Kun Laurin raskaus alkoi, Ollin olo oli kuin Linnanmäen vuoristoradan korkeimmassa kohdassa: nyt mennään!

Lauri kuvailee olleensa lapsena ”vain lapsi”, eikä sukupuolella ollut hänelle merkitystä. Teini-iässä ajatukset omasta kehosta kuitenkin kulminoituivat. Hän voi pahoin väärältä tuntuvassa vartalossaan.

Lauri aloitti sukupuolen korjausprosessin 18-vuotiaana. Prosessi kesti kahdeksan vuotta, koska hän joutui usein ”jäähylle” mielenterveyden vuoksi.

– Ei saa olla liian masentunut, koska sitten ei saa diagnoosia. Mutta ei myöskään liian iloinen, koska sitten kysyttäisiin, miksi haluat korjata sukupuolesi, kun olet onnellinen, Lauri sanoo.

Laurin halu korjata sukupuolensa oli hänen vanhemmilleen alussa vaikea paikka. Kolme nuorempaa sisarusta kuitenkin kutsuivat häntä heti veljeksi. Lauri sanoo ymmärtävänsä vanhempiaan.

– Kaikilla on omat odotuksensa lapsistaan ja toiveensa, että lapsi pärjää yhteiskunnassa. Nykyään kuitenkin olen heille heidän poikansa.

Lauri kertoo tajunneensa lapsena, että hänen kehollansa voi tehdä lapsia, ja ajatelleensa, että ehkä hänkin sitten joskus tekee lapsen. Mutta transitiossa haaveesta piti luopua. Ammattilaiset varmistelivat asiaa Laurilta: Ymmärtääkö hän, ettei voi saada lapsia? Onko hän käsitellyt asian?

– Itselleen oli silloin pakko kertoa tarinaa: koska olen trans, en voi saada lapsia. Sanoin sukupuoli-identiteetin tutkimuksissa, että olen surrut asiaa, mutta en voi elää ilman tätä transitiota, Lauri kertoo.

Lopulta Lauri sai diagnoosin ja saattoi sen myötä vaihtaa juridisen sukupuolensa mieheksi. Hän kävi prosessin läpi ennen translain muutosta. Uusi translaki tuli voimaan keväällä 2023, ja nykyään ihminen voidaan vahvistaa kuuluvaksi toiseen sukupuoleen pelkän oman selvityksen perusteella.

Laurin mielestä translain uudistuksessa mentiin monta askelta eteenpäin, mutta hän kaipaisi vielä esimerkiksi kolmatta sukupuolimerkintää, jotta muunsukupuolisetkin huomioidaan. Lisäksi hän harmittelee, että uudistuksessa jätettiin huomiotta alle 18-vuotiaat lapset ja nuoret.

Kolme murrosikää. Näin Lauri kuvailee elämänsä eri vaiheita, jolloin hormoneilla on saatu kroppa ja mieli myllertämään. Ensin ihan normaali, nuoren naisoletetun murrosikä, sen jälkeen testosteronien käytön myötä tullut muutos, ja viimeisenä niiden lopettamisen ja raskauden aiheuttama vaihe.

Alkuraskauden aikana Lauri voi koko ajan pahoin ja valtava uupumus valtasi hänet. Hän oli jonkin aikaa myös sairauslomalla, koska väsymys oli niin kokonaisvaltaista.

– On tullut semmoista kiukkuisuutta ja äkkipikaisuutta matkaan. Olli on aivan kultainen. En ymmärrä, miten hän jaksaa tätä kaikkea. Hän on aurinkoinen ja leppoisa persoona, mikä tasoittaa minun kipakkuuttani.

Olli ei koe Laurin kiukutelleen, mutta tavallista väsyneempi puoliso on raskauden myötä ollut. Se on ollut Ollille vaikeaa, sillä hän on yrittänyt keksiä entiseen tapaan heille yhteistä tekemistä, mutta Lauri ei oikein ole jaksanut tehdä mitään.

– Olen sitten ajatellut, että okei, menen itsekseni vaikka kuntosalille. Eikä tämä ole mitenkään negatiivinen asia, mutta haastavaa.

Transmiehen raskaus on vielä hyvin harvinaista sekä Suomessa että maailmalla. Vuonna 2018 uutisoitiin Suomen ensimmäisestä juridisesta miehestä, joka on synnyttänyt lapsen. Tilastotietoja ei ole, mutta esimerkiksi Trans ry:n mukaan heitä on muutamia.

Keväällä 2024 transmies Nooa Sammalkäpy kertoi julkisuudessa matkastaan isäksi. Se oli Laurille suuri henkinen vertaistuki.

Moni transihminen on kokenut voimakasta kehodysforiaa elämänsä aikana. Se tarkoittaa, että oman kehon sukupuolitetut ominaisuudet tuntuvat vääränlaisilta. Raskauden aikana tällaiset tunteet voivat helposti nousta transmiehillä pintaan ja aiheuttaa ahdistusta.

Lauri on onnistunut välttämään tämän tunteen, koska hän on suhtautunut terapeutin neuvojen mukaisesti raskauteen hyvin neutraalilla ja fysiologisella tavalla – hän ei sido raskautta äitiyteen tai naiseuteen.

– On ihan mahtava asia, että kehoni pystyy tähän. Satun vain olemaan trans.

Lauri ja Olli ovat löytäneet vauvalle sopivia vaatteita kirpputoreilta.

Pariskunta kiittelee terveydenhuollon ammattilaisia, joita ovat raskauden aikana tavanneet. Varsinkin oma neuvolahoitaja on toiminut ihanasti.

Lauri kaivaa hyllystä esiin neuvolakortin. Hoitaja on askarrellut sanan ”äitiysneuvolakortti” päälle sanan ”neuvolakortti”. Sisälle hoitaja on liimannut äiti-sanojen päälle perhostarroja.

– Melkein itkin, kun sain tämän, Lauri kertoo.

Neuvolahoitaja voitti Laurin sydämen jo siinä vaiheessa, kun kysyi heidän tavatessaan tärkeän kysymyksen: miten haluat, että sinua puhutellaan?

Transtaustainen mies, joka on raskaana, Lauri vastasi.

Korvaamatonta vertaistukea Lauri ja Olli ovat saaneet Sateenkaariperheet ry:n Sateenkaari-ihmisten perhesuhdekeskuksessa, jossa he ovat tavanneet muita samankaltaisessa tilanteessa olleita perheitä.

Laurilla ja Ollilla on kaksi yhteistä harrastusta ja niiden kautta kaksi erilaista ystäväporukkaa: toisten kanssa pelataan pöytäroolipelejä ja toisten kanssa harrastetaan taidetta. Taideporukoissa he myös tapasivat.

Lauri veti taidepiirin kuukausittaista päihteetöntä kahvilatapaamista. Yhtenä päivänä paikalle ilmestyi rastapäinen mies mustissa goottivaatteissa röyhelötakki heiluen. Mies oli Olli. Laurin mielestä Olli vaikutti valoisalta persoonalta. Pari vuotta he pyörivät samoissa tapaamisissa, kunnes Lauri päätti rohkaista mielensä ja ottaa yhteyttä.

– Ujosti lähetin viestin Ollille, että mikäs on hänen parisuhdestatuksensa. Hän vastasi, että ei hänellä kyllä ketään ole. Kutsuin hänet ihan muuten vain sitten syömään, Lauri kertoo naureskellen.

Jälkeenpäin selvisi, että Ollikin oli alusta alkaen vähän ihastunut Lauriin. Ensimmäiset viralliset treffit vietettiin Pride-piknikillä ja siitä lähtien he ovat olleet yhdessä.

Olli ei ollut ennen Lauria ollut transtaustaisen ihmisen kanssa, mutta hänelle asiassa ei ole mitään kummallista.

– Olen nähnyt Laurin miehenä siitä asti, kun tapasimme.

Kaapo-kissa kiipeää Laurin syliin kotona Helsingin Malminkartanossa. Lauri silittelee kissaa ja kertoo, että ”karvalasten” myötä heille on vakiintunut jo nimet, joita tullaan käyttämään myös lapsen kanssa: hän on isi ja Olli on iskä.

Raskaus on puolivälissä, ja vatsakumpu alkaa näkyä. Työpaikalla sairaalassa työkaverit ovat jo ihastelleet ääneen: Onko tuo vauvamasu? No onhan se, saa sitä katsoa, Lauri kertoo ja hymyilee ajatellessaan tilannetta.

Lauri ja Olli ovat kertoneet raskaudesta ystävilleen ja perheilleen. Läheisille he lähettivät ultrakuvat Whatsappilla. Olli kertoo oman äitinsä valinneen jo sopivia lankoja vauvanvaatteiden neulomista varten.

– Vanhempani eivät ehkä osanneet odottaa biologista lasta minun kohdallani. Tämä tuli heille yhtä puun takaa kuin minulle ja Laurille, Olli sanoo.

Lauri kertoo joutuneensa raskausuutisen myötä tulemaan osalle tutuista toista kertaa ulos transkaapista – selittämään, miten on mahdollista, että hän, Lauri, voi olla raskaana.

Laurin raskaus on puolivälissä ja vatsakumpu alkaa näkyä.

Laurilla on toive imettää vauvaa. Se saattaa olla mahdollista. Osana sukupuolenkorjaushoitoja Laurille tehtiin mastektomia, jossa rintakehää muotoiltiin miehisemmäksi. Koko rintaa ei kuitenkaan poistettu, vaan rintakudosta jäi osittain. Siksi on mahdollista, että myös maitotiehyitä on tallella.

Muita kirurgisia toimenpiteitä hänelle ei ole tehty, eikä hän muuta kaipaakaan. Häntä ikävystyttää, että ihmiset ovat kovinkin kiinnostuneita transihmisten mahdollisesta sukuelinkirurgiasta.

– Moni ajattelee sen olevan itsestäänselvyys, mutta ei se ole ollenkaan niin kaikkien transihmisten kohdalla.

Neuvolassa Laurin hoitaja kysyi imetyksestä ja otti yhteyttä imetysohjaajaan, jonka pakeille pariskunta pääsee jo nyt raskausaikana. Kuitenkin vasta synnytyksen jälkeen näkee, toimivatko rinnat ja nouseeko maito.

Laurilla on haaveena, että myös Olli ”imettäisi” olan yli laitettavan tekorinnan avulla.

– Hän on ihan mukana tässä asiassa. Toisaalta en halua ottaa imetyksestä suorituspaineita. Suomessa on kasvanut hyviä lapsia myös pulloruokinnalla.

Tärkeintä heille on luoda lapselle turvallinen koti ja ympäristö, jossa kasvaa. Olli haaveilee olevansa mukana lapsen touhuissa, olivat ne sitten mitä tahansa.

– En halua tuputtaa taidetta. Jos hän haluaa urheilla tai soittaa, olen faijana mukana sataprosenttisesti. Haluan antaa samanlaisen turvallisen miehen mallin, minkä olen omalta isältäni saanut.

Tuleva synnytys ei jännitä Lauria. Hän suhtautuu siihenkin neutraalisti. Hankintoja pari tekee pikkuhiljaa. Sopivat vaunut löytyivät second handina, ja kirpputoreilta on kannettu kotiin jo paljon pieniä vaatteita.

Kunhan laskettu aika lähenee, alkaa rytinällä alkanut raskauskin ehkä tuntua todellisemmalta – se todella onnistui kaikista peloista huolimatta. Pian he saavat oman vauvansa syliin.