Suunnittelin juuri äitini hautajaisia, kun tornado iski kotiini – Kenelle tahansa meistä voi tapahtua mitä vain

The Atlanticin alkuperäisen, englanninkielisen jutun voit lukea tästä linkistä.

Tuuli nousi, mutta jätin sen omaan arvoonsa. Olin kotonani St. Louisissa. Puhuin puhelimessa rabbin kanssa. Rabbi toimittaisi äitini hautajaiset puolentoista tuhannen kilometrin päässä. Kävimme puhelussa läpi äitini elämää, perhettä, hautajaisjärjestelyjä sekä muita maallisia ja hengellisiä asioita.

Äiti oli ollut sairaana jo reilusti yli vuoden, mutta hänen kuntonsa romahti jyrkästi joulukuussa. Keväällä hänet siirrettiin saattohoitoon. Hoitajien ja avustajien ohella minäkin huolehdin hänen haurastuneesta kehostaan, kun hän ei enää pystynyt syömään, puhumaan tai hengittämään.

Kun kipu vihdoin hellitti, hän antoi lohdun vallata koko olemuksensa.

Kun älypuhelimeni hätävaroitus alkoi ujeltaa, sanoin rabbille, että meidän pitää jatkaa keskusteluamme myöhemmin. Vaimoni oli juuri syöksähtänyt portaita alas kellariin ja huusi minua peräänsä. Seurasin häntä, mutta pysähdyin hetkeksi: taivas oli mustempi kuin koskaan aiemmin. En ollut ennen nähnyt tällaista myrskyä.

Myöhemmin ymmärsin syyn – en ollut koskaan ennen ollut EF-3-luokan tornadon sisällä. Sellaisen tornadon tuulennopeus ylittää 240 kilometriä tunnissa. Sellainen iski St. Louisin metropolialueelle.