Image

Toisinkin voisi olla: Kanavien Helsinki

Toisinkin voisi olla: Kanavien Helsinki
Imagen palstalla Toisinkin voisi olla esitellään toteutumattomia kaupunkisuunnitelmia ja utopioita. Sellainen oli esimerkiksi ajatus kanavasta Kluuvissa.

Kluuvi on pala tehokasta kaupunkia. Liikenteen melun ja turvattomuudentunteen takia Rautatieaseman ympäristö koetaan yhtenä ikävimmistä alueista kävellä. Tilastoissa se näkyy väkivaltarikosten tekopaikkana.

Toisinkin voisi olla. Jos keisari Aleksanteri I:n aikainen vuoden 1815 asemakaava, ”Ehrenströmin kaava”, olisi toteutunut kokonaisuudessaan, kulkisi puiden kehystämä kanava Kluuvin läpi. Kun keisari Aleksanteri I päätti vuonna 1812, että Helsingistä tulee Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki, tuli “kauneuden ja aistikkuuden” ohjata suunnittelua. Näin keisari ohjeisti. Hän valitsi aatelisen poliitikon J.A. Ehrenströmin johtamaan Helsingin uudelleenrakentamisen komitean kaavoitustyötä. Ajatuksena oli muuttaa vielä takapajuinen Helsinki leveiden puistokatujen ja avarien aukioiden Pikku-Pietariksi.

Kanavalla voisi soudella ja sen rannoilla flaneerata.

1800-luvulla Helsingin keskustaa halkoi Kluuvinlahti eli kapea merenlahti. Ehrenström halusi täyttää lahden mutta jättää sen paikalle kanavan keskustan kaunistukseksi. Se toisi kaupunkilaisia yhteen ja ehkäisisi myös tulipalojen leviämistä. Kanavalla voisi soudella ja sen rannoilla flaneerata. Suunnitelmassa kahdeksan metriä syvä kanava alkaa Kauppatorin Kolera-altaasta, kulkee hetken Esplanadin puistossa, kääntyy sitten jyrkästi Aleksanterinkadun poikki nykyisen Rautatieaseman läpi – joka tuolloin vielä oli savista maata – ja päättyy Töölönlahteen.

Kanavan rakentamiseen myönnettiin kolme kertaa liian vähän rahaa arvioituihin kuluihin nähden, joten ideasta luovuttiin vuonna 1823. Rahat käytettiin sen sijaan Esplanadin puiston istutuksiin. Kluuvinlahti täytettiin ja sen päälle rakennettiin. Tänä päivänä muistona kanavasta on vain lammikko Kansallisteatterin vieressä Kaisaniemen puistossa.

Lähteenä on käytetty Yrjö Blomstedtin teosta ”Johan Albrecht Ehrenström. Kustavilainen ja kaupungin rakentaja” (1963, SKS).

Lue myös: Bilistisiä unelmia eli toteutumaton Smith & Polvisen liikennesuunnitelma

Julkaistu: 19.12.2019
Kommentoi »