Saksassakin on herätty todellisuuteen, julisti ulkoministeri Timo Soini Berliinissä Avun haastattelussa viime viikon  keskiviikkona. 

– Tekstit ja puheet ovat hieman erilaisia kuin kuukausi tai kaksi sitten. Yhtäkkiä ei voi sanoa, että ihmisiä voi tulla rajattomasti. Se ei ole mahdollista. Nyt Saksassakin ymmärretään, että ei voi olla vapaata liikkuvuutta, jos Schengenin rajoilla ei valvonta toimi, Soini jatkoi.

Työmatkansa aikana ulkoministeri Soini painotti useaan otteeseen EU:n ulkorajojen valvonnan tiivistämistä.

Sen sijaan Soini kritisoi vain varovasti Saksan ja Angela Merkelin pakolais- ja siirtolaispolitiikkaa. Suomen ulkoministeri totesi, että Saksalla olisi opittavaa Suomesta, mutta sanoo, ettei halua heristää sormeaan.

– Jos lähdet luennoimaan sormi pystyssä, häviät asian. Tavallaan pitää olla vähän diplomaatti.

Soini kertoi haluavansa, että Saksakin ryhtyy noudattamaan ”realistista politiikkaa” pakolaisten suhteen.

– Suomen viesti Saksalle on se, että tehdään yhdessä sellaiset standardit, jotka toimivat ja joita noudatetaan. Aloitetaan rajakontrollista, sitten tehdään nämä hot-spotit ja sitten resursoidaan EU:n trust fundit. Ja annetaan oikeudenmukainen kohtelu: ne, jotka ovat hengenhädässä, saavat turvapaikan. 

– Taas ne, jotka tulevat taloudellisilla perusteilla, niille sanotaan, että voit tulla tähän maahan, mutta et turvapaikkaperusteella, koska ne kuuluvat vainotuille.

Soinin mukaan Suomi voi oppia Saksan pakolaispolitiikasta sen, että kun ihmiset otetaan maahan, heitä on kohdeltava hyvin. Kiviä pakolaisia kohti heittelevät mielenosoittajat eivät tähän kuvaan sovi.

– Uskon, että Euroopassa ymmärretään periaate, että jos ihminen on hengenhädässä ja häntä uhkaa kuolema ja tuho, pitää auttaa.

Ulkoministeri Timo Soini arvelee ihmisten olevan huolissaan siitä, että monin paikoin Euroopassa ei näytä olevan suunnitelmaa siitä, miten kriisi hoidetaan.

Saksalaiselle medialle Timo Soini kehui Tornioon perustettua ”hotspotia”. 

– Olen haastanut joka paikassa, että tulkaa Tornioon katsomaan hotspotia, miten homma toimii. Se pistettiin nopeasti pystyyn ja se toimii, Soini kertoi Avulle.

Kyseessä on nopealla aikataululla perustettu järjestelykeskus, jossa Suomeen saapuvat turvapaikanhakijat rekisteröidään ja heiltä otetaan sormenjäljet. Esimerkiksi EU:n rajaviranomainen Frontex on ilmoittanut kiinnostuksensa Suomen järjestelykeskusmallista.

– Olemme sanoneet Frontexille, että he voivat tulla katsomaan ja oppimaan, miten me hoidamme asian Lapissa, Soini sanoi myös Saksan ulkopoliittisen yhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa pitämässään puheessa.

Ulkoministeri Soini puhui tilaisuudessa laajasti pakolaiskriisistä sekä muun muassa EU:n ja Turkin suhteista sekä Venäjästä. Yleisö nautti selvästi Soinin suorasukaisesta ja selkeästä tyylistä, joskin osa pudisteli välillä letkautuksille päätään.

– Pitkään Suomi on ollut maa, joka on ollut niin kaukana siirtolaisvirroista kuin voi olla. Olemme nähneet meidän asemamme niin, mutta emme enää. Tänä kesänä Haaparannasta alkoi valua Tornioon siirtolaisia. Kuten moni muu maa, meidät yllätettiin, Soini sanoi puheessaan.

Kreikan ja Italian suurlähetystöjen edustajat kritisoivat tilaisuudessa Suomea ja Soinia siitä, että maa on herännyt myöhään kriisiin. 

Kreikka on pyytänyt kymmenen vuoden ajan apua muulta Euroopalta, mutta vasta kun turvapaikanhakijat ovat tulleet kaikkialle, muu Eurooppa herää tähän hätään, Kreikan edustajan viesti kuului.

– Useimmat eurooppalaiset maat uskoivat, että tämä kriisi ei ole meidän ongelma. Katsoimme televisiosta, että Syyriassa taistellaan ja Jordaniassa on pakolaisia. Luulimme, että se ei vaikuta elämäämme. Mutta olimme väärässä, Soini vastasi. 

– Tämä oli herätys, Olimme myöhässä, mutta nyt olemme hereillä.

Soinin viesti kuulijoille oli, että turvapaikanhakijat pitää pysäyttää EU:n ulkorajoille tai EU:n rajamaihin, joihin he ensimmäisenä saapuvat. Ne, jotka Suomeen saakka pääsevät, hoidetaan kaikkien lakien ja sääntöjen mukaan.

Tilaisuuden jälkeen Soini totesi Avulle, että myös Kreikalla ja Italialla olisi opittavaa Suomesta.

– Olisin voinut mainita tässä parille kysyjälle, että ei mitään muuta kuin lippu Helsinkiin ja sitten Tornioon, Soini sanoi viitaten Tornioon perustettuun järjestelykeskukseen.

Soini nosti toistuvasti esiin turvapaikanhakijoiden rekisteröinnin, hotspotit, joita pitää perustaa myös Kreikkaan ja Italiaan. Avainasemassa on Soinin mukaan myös Turkki.

– Saksalla on erityinen suhde Turkkiin. Siksi käännämme katseen Berliiniin, kun haluamme hyvää suhdetta Turkkiin, Soini sanoi puheessaan.

Hänen mukaansa EU:n pitää tukea Turkkia rajavalvonnassa ja auttaa pakolaisia Turkissa. Tästä Soini kertoi keskustelleensa myös Saksan ulkoministeri Steinmeierin kanssa, jota hän keskustelun jälkeisessä kansainvälisessä tiedotustilaisuudessa kutsui useaan otteeseen tuttavallisesti Frank-Walteriksi.

Saksassa on käyty viime viikkoina keskustelua Turkin merkityksestä pakolaiskriisissä. Myös Saksassa on esitetty, että pakolaiset tulee pysäyttää Turkkiin. Samalla tarjottaisiin Turkille taloudellista tukea ja lähennettäisiin sitä Eurooppaan. Lokakuun alussa Turkissa oli noin kaksi miljoonaa syyrialaista pakolaista.

– Syyrian kriisiin ja migraatioon ei ole ratkaisua ilman Turkkia, Soini sanoi.

– Turkki on tärkeä turvallisuuspolitiikan kannalta. Se on Nato-maa. Jos kävelee Bosporinsalmella, voi ymmärtää, miten tärkeä Istanbul, entinen Konstantinopoli, on. On viisasta saada Turkki lähemmäs eurooppalaisia normeja. Emme voi kuitenkaan käskeä ylpeää kansaa tekemään sitä ja tätä. Jos haluaa klubiin, pitää hyväksyä klubin säännöt. Mutta on Turkin asia, millaisia poliittisia päätöksiä he tekevät, Soini esitti.

Ulkoministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Soini sanoo haluavansa nähdä Turkissa laillisuuden ja ihmisoikeudet. 

– Haluamme maan, joka sopii EU:n jäsenkriteereihin. En halua kuitenkaan, että otamme asenteen, että opetamme Turkkia.

Soinin mukaan ”muuttoliikekriisissä” pitää erotella pakolaisuus ja taloudellinen pakolaisuus. 

– Siirtolaisenakin on oikeus tulla maahan, mutta silloin ei voi saada sitä suojelua ja taloudellista etua, jonka turvapaikanhakija voi saada.

– Nyt kannattaa olla jalat maassa ja realistiselta pohjalta, ääripääajattelu ei vastaa todenmukaista tilannetta. Poliittista painetta on. Ihmiset eivät ymmärrä ja miellä eri kategorioita, joista tullaan.

Soini arvelee, että ihmisiä huolestuttaa se, että monin paikoin Euroopassa ei näytä olevan suunnitelmaa siitä, miten kriisi hoidetaan.

– Poliittista painetta on suuntaan jos toiseen, ja se jakaa yhteiskunnallista keskustelua.

EU:n ulkopolitiikka on Soinin mukaan ollut viimeiset vuodet reagointia, ensin talouden kriisiin, nyt maahanmuuttokriisiin.

– Olemme olleet kiinni kriiseissä, emmekä ole voineet tehdä ulkopolitiikkaa. Nyt pitäisi katsoa tulevaisuuteen, hän sanoi puheessaan.

– Esimerkiksi Afganistan on haasteellisessa asemassa. On mahdollista, että Yhdysvallat jää sinne, kuten myös Saksa ja ehkä mahdollisesti Suomi. Näitä päätöksiä voidaan tehdä myös EU:n rakenteiden sisällä.

Myöhemmin lehdistötilaisuudessa Soini totesi yllättävästä Afganistan-kommentistaan, ettei ota kantaa Suomen mahdolliseen jatkoon Afganistanin operaatiossa. Sen päättää hallitus yhdessä, Soini totesi.

Millaista olisi ulkopolitiikka Soinin käsissä ilman kriisejä?

– No sehän olisi rauhantahoista, kasvuun tähtäävää, kansainvälisyyttä lujittavaa, kansallisia kulttuureja arvostavaa, ihmisten jokapäiväistä kanssakäymistä… auvoa aamusta iltaan, Soini laukoi. 

Kaukana tuntui olevan EU-kritiikistään tunnettu Soini. Nyt puhutaan EU-tason päätöksistä ja yhteistyöstä. Soini kertoi, että on päässyt vasta käyntiin ulkopolitiikanteossa.

– Tämä on alkutekijöissään. Nyt luodaan henkilökohtaisia suhteita ihmisiin, joiden puheille pitää päästä. Olen siinä onnistunut Steinmeierin, John Kerryn ja Sergei Lavrovin kanssa. On tärkeää, että saa ensin luotua yhteyden henkilökohtaisella tasolla.

Omassa puolueessasi on maahanmuuttoa vastustava joukko, joka aiheuttaa painetta puheenjohtajalle. Miten suhtaudut tähän paineeseen?

– Pakolaispolitiikka ei voi olla julkisuusvetoista. Pitää olla myös linja, jossa moraali kestää. 

– Olen paineenkestävä tapaus ja teen asioita todellisuuspohjalta, Soini painotti.

Kaksi päivää Avun Soini-haastattelun jälkeen perussuomalaisten puoluehallitus erotti sähköpostitse kolmannen varapuheenjohtajansa Sebastian Tynkkysen. 

Tynkkynen oli vaatinut aiemmin syksyllä Perussuomalaisten päättäviä elimiä koolle äänestämään puolueen jatkamisesta hallituksessa. Hänen mukaansa hallitus on rikkonut omaa ohjelmaansa esimerkiksi maahanmuuton sekä Kreikka- ja Eurooppa -linjausten osalta.

Puheenjohtaja Soini ei katsonut toimintaa hyvällä.

Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slinga-Poutsalo kertoi Ilta-Sanomille 26.10., että  Tynkkynen erotettiin ”rikoksista puolueen jäsenistöä kohtaan”. Tynkkynen oli julkistanut nimilistan kokousta vaatineista, ja hänen sanottiin rikkoneen henkilötietolakia. Erottamisperusteet vaihtuivat julkisuudessa lennossa.

– Poliittinen asia ei missään tapauksessa ollut se syy, vaan meidän jäsenten oikeudet, Slinga-Poutsalo kommentoi IS:lle maanantaina aamupäivällä. 

Teksti Heikki Valkama, kuvat Michael Kappeler / DPA / Lehtikuva ja Dirk Enters