Timmi ja taistelunhaluinen AI-Jeesus vetoaa somessa – Miksi tekoäly kuvaa jumalan pojan hottiksena?

The Atlanticin englanninkielisen jutun voit lukea tästä linkistä. Juttu on julkaistu alun perin 28. kesäkuuta 2024.

Kaksikko on nyrkkeilykehässä. Jeesuksella on yllään valkoiset nyrkkeilyshortsit, joiden vyötärönauhaan on kirjailtu hänen nimensä. Hän on uskomattoman lihaksikas; hänellä on pyykkilautavatsa ja kaikki lihakset hänen kehossaan pullistelevat.

Jeesus mottaa paholaista suoraan leukaan, tyrmäysisku. Kuvatekstissä lukee muun muassa “Nunca te arrepentiras de darle me gusta a esta foto”, “Tästä kuvasta tykkäämistä et tule koskaan katumaan”, minkä perään on lisätty useita roskapostihashtageja. Postauksella on yli 600 000 tykkäystä.

Toisessa kuvassa Jeesuksella on jäänsiniset silmät. Verinen risti koristaa hänen otsaansa. Hän näyttää näyttelijä Jared Letolta. Kuvalla on yli 240 000 tykkäystä. Se on vain yksi sadoista variaatioista, jotka eräälle sivulle on julkaistu; toisessa kuvassa Jeesuksella on päässään festarihenkinen kukkaseppele.

Seksikäs tekoäly-Jeesus on totisesti noussut ylös. Modernin tekoälyn esittämä Jumalan poika on veistoksellinen ja hänellä on hämmästyttävän upeat hiukset. (Häntä ei pidä sekoittaa katkarapu-Jeesukseen, toiseen tekoälyn luomaan versioon.) Nämä Kristus-kuvat nauttivat ajoittain suurta suosiota Facebookissa ja Instagramissa.

Jeesus, seksikkäänä tai ei, on tärkeä kuva-aihe nykyisellä tekoälyroskan aikakaudella; hän merkitsee tekoälyn tuottamalle Facebook-spämmille samaa kuin lumpeet Monet’lle ja tanssijat Degas’lle. Jos selaa tekoälyn takamaita somessa riittävän pitkään, hän tulee todennäköisesti ennen pitkää vastaan kaikessa loistossaan.

Hän herättää monia kysymyksiä somesta, uskonnosta ja taiteesta, mutta kaikkein oleellisin kysymys kuuluu: miksi ihmeessä tekoäly esittää Jumalan pojan tällaisena hottiksena?

Siihen on itse asiassa helpoin vastata. Tekoälyä hyödyntävät kuvanmuokkausohjelmat luovat oletuksena hyvännäköisiä ihmisiä.

”Pyydä [tekoälyä luomaan] kuka tahansa”, sanoo professori Hany Farid tietojenkäsittelytieteen laitokselta Kalifornian yliopiston Berkeleyn kampukselta. ”Pyydä sitä luomaan professori, insinööri, putkiasentaja, sähköasentaja, palopelastaja, poliisi, sairaanhoitaja tai mitä tahansa.” Kuvissa olevat ihmiset näyttävät useimmiten upeilta.

Tämä johtuu ilmeisesti siitä, että ohjelmat koulutetaan tietoaineistoilla, joissa seksikkyys korostuu: julkkisten valokuvia on yleisesti saatavilla, ja niinpä ne ovat yliedustettuina digitaalisissa kuvakirjastoissa. Mitä tulee generatiivisen tekoälyn kouluttamiseen somejulkaisujen avulla, niin ihmisillä on tapana julkaista itsestään imartelevia kuvia.

Farid ei kuitenkaan usko, että nämä ovat ainoita selityksiä ilmiölle. Hän arvelee, että taustalla voi vaikuttaa myös algoritminen palautesilmukka, jossa yksittäiset generatiivisten tekoälytyökalujen käyttäjät valitsevat useimmiten käyttöönsä visuaalisesti miellyttävimmät tuotokset, mikä vahvistaa käsitystä siitä, että nämä vaihtoehdot ovat ”oikein”. Tai ehkä teknologiayritykset ovat tarkoituksella kehittäneet kuvageneraattoreita, jotka tuottavat seksikkäitä ihmisiä, koska ihmisillä on tapana pitää seksikkäitä ihmisiä esittävistä kuvista.

Joka tapauksessa vääristymä on olemassa: Adobe kertoi minulle jo aiemmin huomanneensa seksikkyysvinouman omassa tekoälymallissaan (ja pyrkii oikaisemaan sen). Myös OpenAI on myöntänyt, että sen DALL-E-työkalussa esiintyy sama ongelma.

Jeesus ei ole ainoa uskonnollinen hahmo, joka pyörii Instagramissa somevaikuttajan näköisenä: Eräskin tili keskittyy luomaan ”ainutlaatuisia kuvia katolisista pyhimyksistä”, ja tilin kuvista tulee lähinnä mieleen näyttelijäkaarti jostakin vielä julkistamattomasta Game of Thrones -spin-off-sarjasta, jota tähdittävät ainoastaan naurettavan hyvännäköiset ihmiset.

Kuten useimmat kohtaamani tekoälyn tuottamat uskonnolliset luomukset, lähes jokainen näistä pyhimyksistä on valkoihoinen, vaikka tällaisten hahmojen valkopesusta on käyty keskustelua jo pitkään.

Seksikäs Jeesus vetää puoleensa käyttäjiä Facebookissa, missä hänen kuviaan julkaistaan jatkuvasti reaktioiden kalastelemiseksi. Julkaisuihin liitetään usein vaativa kuvateksti. ”Miksi tällaiset kuvat eivät koskaan trendaa?” niissä kysytään yhä uudelleen, lähes uhkaavaan sävyyn. Uskovaiset haastetaan kommentoimaan ”aamen”, ja monet käyttäjät myös tekevät niin. Mutta kaikki kommentit eivät välttämättä ole oikeiden ihmisten jättämiä.

Toimittaja Jason Koebler, yksi teknologiauutisiin erikoistuneen 404 Median perustajista (ja maailman johtavia kronikoitsijoita Facebookin omituisen tekoälytaiteen saralla), järjesti kokeen: hän lähetti viestin noin 300 tilille, jotka olivat kommentoineet tekoälytaidetta sisältäviä julkaisuja, ja sai vain neljä vastausta, mikä viittaisi siihen, että ainakin osa reaktioista on peräisin boteilta.

Tyypillisesti mitä enemmän reaktioita jokin kuva saa sosiaalisessa mediassa, sitä todennäköisemmin palvelun algoritmi näyttää sitä muillekin ihmisille. Suosio synnyttää lisää suosiota. Koebler arvelee, että kuvien suosiota nostavat botit, jotka on ohjelmoitu reagoimaan niihin; reaktiot parantavat kuvien näkyvyyttä muiden Facebook-käyttäjien keskuudessa, joihin kuuluu oletettavasti huomattava määrä todellisia ihmisiä.

Facebookin tekoälyroskasivuja ylläpitävällä salaperäisellä porukalla on oltava jokin taloudellinen kannustin tuottaa roskasisältöä, mutta on epäselvää, miten he tästä kaikesta hyötyvät.

Georgetownin yliopiston tutkija Josh Goldstein, joka on kirjoittanut tutkimusartikkelin tällaisista sivuista, kertoo, että hän ja hänen tutkijaparinsa arvelevat roskajulkaisujen tekijöiden haalivan itselleen suuren yleisön ja hyödyntävän sitten näitä silmäpareja saadakseen tuloja, kenties julkaisemalla linkkejä mainoksia pursuileville roskasivustoille.

Kun otin yhteyttä Metaan kysyäkseni, onko seksikäs Jeesus vastoin heidän sisältökäytäntöjään – tai onko yrityksellä mitään käsitystä siitä, kuinka suuri osa kuvien reaktioista on todellisia – yhtiö ei vastannut. Meta antaa käyttäjälle mahdollisuuden kertoa, jos jokin kuva on luotu tekoälyllä, mutta tätä ei erikseen vaadita. Kuva voidaan kuitenkin automaattisesti merkitä tekoälyn luomaksi, jos yhtiön järjestelmät havaitsevat sen olevan sellainen.

Meta ei yleisesti ottaen vastusta tekoälytaidetta, vaan kehittää itsekin tekoälytaidetyökaluja Instagramiin ja Meta AI -keskustelubottiin. (Metan tekoäly kuitenkin kieltäytyy luomasta Jeesus-kuvia: ”En voi luoda kuvia uskonnollisista hahmoista”, se ilmoitti editorilleni tänä aamuna.)

”En osaa sanoa, millä tavalla [seksikäs Jeesus] olisi vastoin” yhtiön käytäntöjä, toteaa Brian Fishman, Metan käytännöistä vastaava entinen johtaja, joka on sittemmin ollut perustamassa luottamus- ja turvallisuusalusta Cinderiä. Hänen mielestään ”tällaiset allegoriset kuvat eivät ole suoranaista misinformaatiota, vaikka ihmiset pitäisivätkin niitä mauttomina”.

Onko seksikäs tekoäly-Jeesus mauton? Kuvat ammentavat amerikkalaisesta evankelisesta perinteestä, huomauttaa Duken yliopiston uskontotieteen professori David Morgan, joka on kirjoittanut kirjan The Forge of Vision: A Visual History of Modern Christianity. Maineikas urheilija Billy Sunday, joka ryhtyi saarnaajaksi 1900-luvun alussa, otti tavakseen varjonyrkkeillä paholaisen kanssa lavalla, mikä enteili tekoälyn luomaa kuvaa Jeesuksesta antamassa tyrmäysiskua Saatanalle. Jeesus esiintyi jo 1960-luvun kuvastossa aggressiivisen lihaksikkaana; myös 1990- ja 2000-luvulla nähtiin hypermaskuliinisia representaatioita.

Kysyn Morganilta, pitääkö hän seksikästä Jeesusta loukkaavana, ja hän kertoo lakanneensa tuomitsemasta jo silloin, kun Mel Gibsonin Passion of the Christ -elokuva ilmestyi. Hän kysyi aikoinaan evankelisilta kristityiltä, mitä mieltä nämä olivat raa’asta elokuvasta, jota jotkut kriitikot ovat verranneet pornografiaan. ”He katsovat sitä erittäin paksujen teologisten lasien läpi”, hän kertoo. ”Ne muuttavat väkivallan, kaiken sen machoilun, eräänlaiseksi amerikkalaisen miehuuden voitonjulistukseksi.”

Morganin tavoin myös historiantutkija Kristin Kobes Du Mez, joka on kirjoittanut kirjan Jesus and John Wayne, viittaa 1900-luvulla heränneeseen huoleen siitä, että Jeesuksesta oli tullut liian pehmeä ja naisellinen. Warner Sallmanin maalaus Head of Christ, Kristuksen pää, jossa Jeesus näyttää erityisen lempeältä, lietsoi näitä pelkoja.

Ihmiset alkoivat sanoa: ”Tarvitsemme jykevämmän, maskuliinisemman Jeesuksen”, Du Mez kertoo. ”Silloin tapahtui käänne kohti soturihenkisempiä kuva-aiheita."

Seksikäs tekoäly-Jeesus tuntuu olevan eräänlainen sekoitus näitä kahta perinnettä: soturi-Jeesus ja kaunis Jeesus. Kenties tekoälytyökalut havaitsevat molempia teemoja aineistoissaan ja korostavat niitä.

Jeesus heijastelee aina jollain tavalla kulloisenkin ajan kulttuuria. Niinpä on täysin luonnollista, että nykyajan Jeesus-kuvat edustavat tekoälypohjaisten kuvageneraattoreiden liioitellun kaunisteltua tyyliä.

Jäljellä on enää kysymys siitä, kuinka kauan tämä Jeesus aikoo viipyä keskuudessamme: toimittaja Koebler kertoo nähneensä jo joidenkin tekoälytaidetrendien tulevan ja menevän. ”Kun tietyntyyppisen sisällön suosio hiipuu, fanisivustot ilmeisesti lakkaavat tuottamasta sitä”, hän sanoo. ”Ainut asia, jonka suosio on kestänyt jo useita kuukausia, on Jeesus.”

Se, että seksikäs Jeesus on toistaiseksi onnistunut pysymään pinnalla Facebookin zombitekoälyn syövereissä, todistaa Koeblerin mukaan sen, että hän on suosittu tyyppi ja että joku tienaa yhä rahaa sillä, että Jeesus käy virtuaalista taistelua paholaisen kanssa. Aamen.

©2024 The Atlantic Monthly Group. Kaikki oikeudet pidätetään. Jakelu: Tribune Content Agency, LLC.

Käännös: Apropos lingua.