Toimittaja heittäytyi Tiktokin vietäväksi mutta ei joutunut keskelle tuhoisimpia trendejä – Sen syövereistä paljastui toisenlainen todellisuus
Toisin kuin monet muut kaksikymppiset nuoret aikuiset, toimittaja Aurora Kuusisto pysyi näihin päiviin saakka poissa Tiktokista. Lopulta uteliaisuus vei nuoruuskirjeenvaihtajan tutustumaan sovelluksen koukuttavaan maailmaan. Miltä siellä näytti?
Päätän heti aluksi, että rajoitan videoiden katsomisen työaikaan, teenhän aiheesta lehtijuttua. Ehkä silloin en koukuttuisi sovellukseen niin pahasti.
Kyllä, puhun Tiktokista. Toisin kuin moni ikäiseni, minä en ole koskaan käyttänyt kiinalaista palvelua. En oikein tiedä, miksi. Nyt tilanne on joka tapauksessa muuttumassa.
Avaan sovelluksen ensimmäisen kerran maanantaina 27. helmikuuta. Ensimmäiseksi se haluaa kartoittaa mielenkiinnon kohteitani, ja ruksin komedian, päivittäisen elämän, urheilun, kuntoilun ja terveyden sekä tanssin.
Tiktokista tuntuvat puhuvan melkein kaikki. Tilastokeskuksen vuoden 2020 tilaston mukaan 34 prosenttia suomalaisista 16–24-vuotiaista nuorista käyttää Tiktokia. Uutismediain liiton tutkimuksesta ilmeni sekin, että 40 prosenttia nuorista seuraa uutisia Tiktokin kautta. Tiktokia tärkeämmiksi uutislähteiksi ylsivät vain iltapäivälehdet, joita 41 prosenttia nuorista kertoi seuraavansa.
En kuitenkaan törmää uutisiin tai journalistiseen sisältöön. Ensin näen pääasiassa jalkapallo- ja koripallovideoita, joissa esiintyvät muun muassa NBA:n Utah Jazzissa pelaava Lauri Markkanen ja brasilialainen, Paris Saint Germainissa pelaava jalkapalloilija Neymar Jr.
Toisinaan videoita on muokattu vitseiksi:
”Kuinka monta jalkapalloilijaa tarvitaan vaihtamaan hehkulamppu?”
”Ei yhtään, sillä Marco Asensio.”
Minua naurattaa, myönnän.
Perussuomalaisten videot kimpaannuttavat
Noin kymmenen minuutin satunnaisen selailun jälkeen sisällöt muuttuvat poliittisemmiksi. Äänessä etusivullani ovat etenkin perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen sekä perussuomalaisten Tiktok-kanava. Videoissa käydään tiukkaa poliittista väittelyä esimerkiksi eduskunnan täysistuntosalissa. Tynkkynen kehystää sisältönsä usein vastakkainasetteluun: Ps vs muut. Kun tätä juttua kirjoitetaan, Tynkkysellä on sovelluksessa yli 130 000 seuraajaa.
Sisältö ei yllätä minua, sillä perussuomalaisten Tiktok-näkyvyydestä on puhuttu eduskuntavaalien alla paljon. Helsingin Sanomat kirjoitti maaliskuussa siitä, miten Tiktok mahdollisesti saa nuoret kannattamaan perussuomalaisia. Tutkimuslaitos Laboren, Tampereen ja Turun yliopiston sekä E2-tutkimuslaitoksen käynnissä olevasta tutkimuksessa selvisi, että poliittisia videoita Tiktokissa seuranneilla 15–29-vuotiailla nuorilla perussuomalaisten kannatus on kymmenisen prosenttiyksikköä suurempi kuin niillä nuorilla, jotka eivät Tiktokia käytä.
Videot kimpaannuttavat minua mitä enemmän niitä katson, vaikka tiedän, että niiden tarkoitus on herättää paljon tunteita. Samaan aikaan ymmärrän, että videot voivat vedota etenkin nuoriin äänestäjiin.
Voi olla, että algoritmi syöttää minulle politiikkaa koskevia videoita, sillä vietän niiden parissa eniten aikaa. Saatan katsoa niitä jopa kaksi kertaa. Kysyn ystävältäni, saako hänkin politiikka-aiheisia videoita Tiktokin etusivulleen. Hän kertoo näkevänsä niitä jonkin verran.
En ole varma, minkälaisen kuvan politiikasta perussuomalaisten Tiktok-videot antavat. Ehkä sellaisen, että politiikka on yksinkertaista, kunhan sitä ovat tekemässä ”järkevät ihmiset”, ja että oikomalla mutkia suoriksi valtio jotenkin pelastetaan.
Olen viettänyt Tiktokin parissa vasta muutaman päivän, ja minusta tuntuu edelleen, etten ymmärrä siitä mitään.
Haitallista sisältöä mutta myös positiivisia kokemuksia
Niin sanottu manosfääri sai minut alun perin pohtimaan Tiktokiin liittymistä. Olen kuunnellut puhetta manosfääristä omissa ympyröissäni jonkin verran, ja ilmiö huolestuttaa minua. Ehkä Tiktokissa selviäisi, miltä manosfäärissä oikein näyttää.
Kyse on eräänlaisesta internetilmiöstä, joka kerää yhteen maskuliinisuudesta kiinnostuneita ihmisiä, filosofioita ja liikkeitä. Manosfäärissä ajatellaan, että feminismi on antanut naisille liikaa valtaa ja toimijuutta yhteiskunnassa. Manosfääri yrittää tuoda feministiselle ajattelulle maskuliinisen vastavoiman.
Antifeminismi ja incel-ajattelu kuuluvat manosfäärin erityispiirteisiin. Sana ”incel” on lyhenne sanoista ”involuntary” ja ”selibacy”. Inceleiksi itsensä kokevat ovat mielestään selibaatissa vasten tahtoaan.
Yksi tunnetuimmista manosfääriä edistäneistä hahmoista on brittiläis-amerikkalainen Andrew Tate, joka on julistautunut naistenvihaajaksi. Tate pidätettiin joulukuussa 2022 epäiltynä ihmiskaupasta, raiskauksesta ja järjestäytyneen rikollisryhmän perustamisesta.
Ei ole ihme, että ennakkokäsitykseni Tiktokista olivat melko kielteiset. Sovellus on muutoinkin ollut jatkuvan arvostelun kohteena. Tiedetään, että Tiktok on kiinalainen, vuonna 2016 perustettu videopalvelu, jota kehittää teknologiayritys nimeltä Bytedance. Vuoteen 2022 sovellusta oli ladattu yli kolme miljardia kertaa.
Palvelussa on esiintynyt esimerkiksi Kiinan hallintoa tukevaa poliittista sensuuria. Tiktok on poistanut muun muassa sisältöä, joka koskee Tiananmenin verilöylyä, Tiibetin itsenäisyyttä ja uiguurien kansanmurhaa.
Eikä siinä vielä kaikki. Alustaa on kritisoitu sisällöistä, jotka edistävät nuorten syömishäiriöitä, mielenterveysongelmia ja ulkonäköpaineita. Useat käyttäjät ovat raportoineet Tiktokin käyttökokemuksen olevan erittäin addiktoiva; keskimääräinen käyttäjä viettää alustalla päivittäin noin puolitoista tuntia.
Monien ystävieni kokemukset Tiktokista kuulostavat kuitenkin usein positiivisilta. Puhumme Tiktokissa hengailusta melkein joka päivä: milloin siellä nähdyt videot ovat hauskoja, milloin informatiivisia. Sellaista sisältöä ei oikein muualta vastaavalla tavalla löydy.
Yhdestä asiasta kaikki Tiktokia käyttävät tuttavani ovat yhtä mieltä: sovellus on äärimmäisen koukuttava.
Minäkin alan huomata, mitä se tarkoittaa.
Sittenkin yllättävän vähän politiikkaa
Yhtäkkiä poliittiset sisällöt loppuvat etusivultani, ja sinne alkaa ilmestyä enemmän vain pelkkiä huumorivideoita.
En jaksa keskittyä yhden videon katsomiseen kovinkaan kauaa, vaan selailen sisältöjä melko huolettomasti eteenpäin. Teen muutamia retkiä manosfäärivideoihin Tiktokin hakutoiminnon avulla kirjoittamalla hakusanoiksi ”Andrew Tate”. Hänen tilinsä on poistettu sovelluksesta elokuussa 2022, mutta fanit ovat jatkaneet videoiden jakamista.
Katselen muutamia Taten videoita ja selailen aikani kuluksi myös kommenttikenttiä. Videoissa Tate muun muassa kertoo, että naiset eivät hänen mielestään ole ”emotionaalisesti yhtä rauhallisia kuin miehet”. Hänestä naiset eivät kykene myöskään suoriutumaan stressaavista tilanteista, saati taistelemaan kuin miehet. Kommenttikentissä moni näyttää olevan samaa mieltä Taten kanssa ja ihmettelee, miksi Tatea vihataan niin paljon hänen ”kertoessaan vain omaa totuuttaan”.
Hauistani huolimatta en kuitenkaan ala saada manosfääriin liittyvää sisältöä etusivulleni. Sen sijaan huumorivideot tuottavat minulle iloa, ovathan ne vaivatonta viihdettä.
Miten ihmeessä en usean viikon sovelluksen käytön jälkeen päädy keskelle Tiktokin tuhoisimpia trendejä? Sovellus näyttää minulle lähinnä Kummeli-sketsejä ja jalkapallovideoita. Mietin, johtuuko se siitä, että olen tykkäillyt videoista, joista aidosti pidän, sekä jakanut hauskimpia sisältöjä kavereilleni.
Päätän kääntyä asiantuntijan puoleen. Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessori, toimittaja ja tietokirjailija Johanna Vehkoo tuotti vuonna 2021 verkkojulkaisu Long Playhin bottikokeen, joka selvitti Tiktokin suosittelualgoritmin kykyä oppia käyttäjänsä kiinnostuksen kohteet.
Bottikoe tehtiin sen jälkeen, kun yhdysvaltalainen Wall Street Journal (WSJ) julkaisi heinäkuussa 2021 videon, jossa näytettiin, kuinka lehti testasi Tiktokin toimintaa sadalla botilla. WSJ:n bottikokeen tulos osoitti, että Tiktokin käyttäjä päätyy ennen pitkää kuluttamaan sovelluksessa sisältöä, joka on jollain tapaa tälle haitallista. Yksi WSJ:n bottikokeen boteista päätyi katselemaan videoita, joista 93 prosenttia olivat masennusaiheisia. Bottikokeen tulokset herättivät laajaa huolta etenkin nuorten Tiktokin käytöstä.
Long Playn bottikoe puolestaan osoitti, ettei yhdysvaltalaista ja suomalaista Tiktokia voi oikeastaan verrata keskenään. Projektissa datatieteilijä koodasi joukon botteja katselemaan Tiktokin suomenkielistä sisältöä.
– Katsoimme myös politiikan puolelta, että kuinka poliittista sisältöä botit alkavat kuluttaa. Yritettiin ihan kaikkien puolueiden nimillä hashtageissa, ja tästä huolimatta algoritmi ei oppinut bottien kiinnostuksen kohteita mistään. Algoritmi tarjosi vain sellaista sisältöä, mikä oli muutenkin suosittua Tiktokissa, Vehkoo kertoo.
Loppupäätelmä oli, että suomenkielinen Tiktok ei ilmeisesti ole verrattavissa Yhdysvaltain kaltaisten suurten maiden Tiktokiin. Se selittäisi myös minun käyttäjäkokemukseni laimeuden. Vehkoo arvelee, että pienet kielialueet eivät ole yhtä kiinnostavia Bytedancen ja Metan kaltaisille isoille teknologiajäteille. Bisnesmielessä ei ole kannattavaa satsata pienten kielialueiden käyttäjäryhmiin.
– Sama bottikoe täytyisi toistaa muillakin pienillä kielialueilla, esimerkiksi Islannissa ja Virossa. Isot firmat eivät nimittäin kerro, millä tavoin ne säätävät algoritmejaan. Joko suomenkielistä sisältöä ei ole tarpeeksi, tai sitten kyseinen ominaisuus ei ole päällä Suomen kielialueella.
Algoritmeja täytyy tutkia enemmän
Tiktokia ja muita suuria sosiaalisen median yrityksiä on arvosteltu pitkään läpinäkyvyyden puutteesta. Moni sovellus kerää käyttäjistään tietoja, joita myydään kolmansille osapuolille. Tiktok on myös seurannut käyttäjiään muuallakin verkossa.
The Forbes -lehti kertoi maaliskuussa FBI:n ja Yhdysvaltain oikeusministeriön selvittävän, vakoileeko kiinalainen Bytedance journalisteja Tiktokin kautta. Tiktokin edustajat eivät suostuneet kommentoimaan väitteitä The Forbesin artikkeliin.
Vehkoo pitää tärkeänä sitä, että algoritmien tutkimiseen kehitettäisiin kansainvälinen työkalupakki, jolla algoritmien toimintametodeja voitaisiin tutkia ajantasaisesti ja vertailevasti.
– Palveluiden pitäisi myös päästää tutkijat kiinni sovellusten rajapintoihin, jotta sieltä pystyisi saamaan tietoa. Somepalveluista Twitter on ollut kaikkein avuliain tutkijoille, mutta Elon Muskin myötä tämäkin asia on muuttumassa.
Myös algoritmeista käyty julkinen keskustelu on Vehkoon mielestä turhan Yhdysvallat-keskeistä, koska sieltä saaduista kokemuksista ei aina voi tehdä suoria johtopäätöksiä esimerkiksi Suomeen.
– Toivoisin, että algoritmeihin ei liitettäisi turhaa magiaa ja että niitä tarkasteltaisiin myös analyyttisemmin. Algoritmit eivät ole ihmekoneita. Tutkimuksellista otetta algoritmien tarkasteluun kaivattaisiin, ettei otettaisi kaikkea annettuna jenkeistä.
Vielä yksi video
Retkeni Tiktokiin lähenee päätepistettään. On myönnettävä, että kokemukseni sovelluksen käytöstä ovat olleet pääosin positiivisia. Ehkä itsekin olin luonut käsitykseni Tiktokin rajusta videokulttuurista Yhdysvalloista rantautuneen algoritmikeskustelun perusteella.
Rankan opiskelu- ja työpäivän jälkeen oli miellyttävää istahtaa hetkeksi sohvalle viihtymään matalalla kynnyksellä tuotetun komediasisällön parissa. Lisäksi huomasin koukuttuvani sovellukseen yllättävän vähän. Algoritmi ei lopulta saanut minua niin kiinnostuneeksi sisällöistä, että olisin jaksanut roikkua sovelluksen parissa kovinkaan pitkään kerrallaan.
En silti taida jättää sovellusta puhelimeeni väitettyjen vakoilukytkösten ja kyseenalaisen liiketoimintamallin vuoksi. En kuitenkaan ihmettele, miksi Tiktok on niin suosittu.
Katson vielä yhden huumorivideon. Siinä karrikoidaan perheenisän reaktiota, kun tytär tuo vävykokelaan näytille. Vävykokelas kertoo kahvipöydässä, ettei käytä eläinkunnan tuotteita. Perheenisä tarjoaa tälle kahvimaidoksi täysmaidon sijaan rasvatonta vaihtoehtoa.
Voisin kuvitella itsekin olevani sellaisessa tilanteessa.
