Tiedätkö, mikä on nyt Suomen yleisin varislintu? Vastaus yllättää

Naakka on nykyään Suomen yleisin varislintu. Variksia, samoin kuin harakoita, on noin kolmannes vähemmän kuin naakkoja. Siinä missä varikset ja harakat vähenevät, naakkojen määrä Suomessa on kasvanut viime vuosiin saakka hurjasti.

Suomessa pesii nykyään arviolta 220 000 naakkaparia, kertoo Aleksi Lehikoinen. Lehikoinen työskentelee yli-intendenttinä Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen eläintieteen yksikössä. Hän on myös Suomen luontopaneelin jäsen.

Naakka on keskikokoinen varislintu, jolla on hupaisa ääni ja pistävän sininen silmä. Miksi juuri se on menestynyt viime vuosikymmenet suomalaisista varislinnuista parhaiten?

Nykyään naakkoja esiintyy Suomessa satunnaisesti jopa Lapissa. Esimerkiksi Inarista on yksi todettu pesintä. Yhtenäinen pääesiintymisalue yltää kuitenkin länsirannikolla Ouluun saakka. Sieltä tärkeimmän elinalueen pohjoisrajan voisi vetää jonnekin Lieksan tienoille.

Itäisessä Suomessa naakkojen esiintyminen ei kuitenkaan ole läheskään niin yhtenäistä kuin lännessä.

Tämä johtuu siitä, että naakka elää aina ihmisen lähellä: kaupungeissa ja taajamissa, mutta ennen kaikkea maatalousalueilla. Naakka on kaikkiruokainen lintu. Sille kelpaavat esimerkiksi hyönteiset, kastemadot, marjat ja hedelmät mutta myös ihmisten ruoantähteet.

Naakat myös syövät viljaa, mikä selittää osaltaan niiden viihtymisen pelloilla.

Omassa varhaislapsuudessani, 40 vuotta sitten, naakka oli huomattavasti harvinaisempi Suomessa.

– Naakkakanta on seitsenkertaistunut vuodesta 1984, kertoo Lehikoinen.

Varsinkin 2000-luvun alussa naakkojen määrä lisääntyi vauhdilla. Sitten, kymmenisen vuotta sitten, kannan kasvu tasaantui ja ehkä taittuikin.

Naakan menestykselle Suomessa on ainakin yksi selkeä syy.

– Varmasti yksi tekijä on ilmastonmuutos. Naakka on Suomessa levinneisyysalueensa pohjoisrajalla. Sellaisessa tilanteessa laji hyötyy lämpenemisestä.

Kylmät kelit pesimäkaudella tappavat poikasia. Osa naakoista myös talvehtii Suomessa, ja jos talvet ovat kovin ankaria, naakkoja alkaa kuolla. Leudommassa ilmastossa molempia kuolemia sattuu vähemmän.

Ilmastonmuutoksen vaikutukseen viittaa sekin, että naakka on runsastunut ja levittäytynyt kohti pohjoista myös Ruotsissa ja Norjassa. Esiintymisalueen eteläreunalla, kuten Portugalissa, lajin levinneisyysalue taas on kutistunut.

Naakkakannan kovin nousu taittui vuoden 2015 paikkeilla. Aleksi Lehikoinen arvioi, ettei naakka enää nykyisestä valtavasti runsastukaan.

– Naakat voivat levitä vielä pohjoisemmaksi, mutta tuskin paljon enää runsastuvat. Sopivat elinympäristöt on asutettu.

Naakat tarvitsevat paitsi ruokailumaita, myös sopivia pesäpaikkoja. Naakka on kolopesijä, ja lisäksi yhdyskuntalintu. Siksi naakat pesivät mielellään kohtuullisen lähellä toisiaan.

Lehikoinen arvioi, että maanviljelyskäytännöissä on voinut tapahtua jotain naakkaa suosivaa. Enimmäkseen maanviljelysmaisemien lajit ovat harvinaistuneet Suomessa, jopa sellaiset arkiset linnut kuin harakka ja varis.

Naakka on saattanut hyötyä jopa lisääntyneestä suurjännitelinjojen rakentamisesta.

– Näin on spekuloitu. Suurten voimalinjapylväiden poikkipalkit ovat olleet avoimia päistään ja jossain vaiheessa naakat hyödynsivät niitä pesäpaikkoina tosi hyvin.

Kaikki varislinnut ovat älykkäitä. Naakkaa auttaa elämässä lisäksi juuri tiukka yhteisöllisyys. Naakan rauhoitus poistettiin vuonna 2018. Tätä perusteltiin muun muassa naakkojen maataloudelle aiheuttamilla vahingoilla.

Variksia ja harakoita oli saanut jo aiemmin ampua varsin vapaasti. Lehikoisen käsitys on kuitenkin se, että naakka on näitäkin lintuja vaikeampi tapettava.

– Olen kuullut, että se on juuri sosiaalisuuden vuoksi vaikea metsästettävä. Naakat osaavat varoittaa toisiaan metsästäjistä. Varislinnut ovat fiksuja, ryhmässä ne ovat vielä fiksumpia.

Lehikoinen ei usko, että metsästys juuri vaikuttaa naakkakantaan. Variksen ja harakan kantoja metsästäminen voi pienentääkin.

Luonnonvarakeskuksen mukaan naakkasaalisarvio on epävarma, sillä metsästäjiä on vähän ja saalismäärät vaihtelevat paljon. Luken arvion mukaan vuonna 2023 naakkoja ammuttiin 36 000–93  000 yksilöä. Todennäköisimmäksi saalisluvuksi Luke on laskenut 65 000 naakkaa.

– Kuulostaa tosi suurelta määrältä! Lehikoinen huomauttaa.

Naakat ovat kaupungissa varsin pelottomia lintuja ja niiden puuhia voi seurata läheltäkin. Vaikuttaako metsästys niin, että ne alkavat pelätä ihmisiä enemmän?

– Fiksuilla linnuilla toki on käyttäytymismuutoksia. Mutta varmasti naakat oppivat, ettei kaupungissa tarvitse ihmistä pelätä, vaikka pelloilla välttelisivätkin.