Thomas Parteyn raiskaussyytökset kohahduttavat – työoikeuden asiantuntija kertoo, miten Suomessa voisi toimia vastaavassa tilanteessa
Kun urheilija päätyy rikostutkinnan kohteeksi, seura joutuu hankalaan tilanteeseen. Voiko pelaajaa hyllyttää tai irtisanoa?
Arsenalin entistä keskikenttäpelaajaa Thomas Parteyta vastaan on nostettu syytteet viidestä raiskauksesta ja yhdestä pakottamisesta seksuaaliseen tekoon. Rikokset tapahtuivat suur-Lontoon poliisin mukaan vuosina 2021 ja 2022. Rikosten uhreina on kolme eri naista. Ennen syytteiden nostamista ghanalaispelaajaa kuulusteltiin ja hän oli myös pidätettynä. Samaan aikaan hän pelasi Englannin Valioliigassa kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Hieman vastaavia tapauksia on nähty myös Suomessa, viime aikoina erityisesti jääkiekkopiireissä. Viimeisimpänä Topi Rönni, joka tuomittiin vuoden 2024 keväällä nuorena henkilönä tehdystä raiskauksesta. Rönni pelasi tuolloin Vaasan Sportissa, joka antoi tuomitun pelaajan jatkaa joukkueessa.
Vaasan Sport sai päätöksestään valtavan määrän kritiikkiä. Sponsorit ja fanit painostivat seuraa luopumaan Rönnistä. Lopulta pelaaja teki itse aloitteen sopimuksen purkamiseksi. Entä jos Rönni olisi halunnut jatkaa seurassa, mutta seura olisi halunnut hänestä eroon? Voisiko raiskauksesta tuomitun pelaajan sopimuksen purkaa ilman hänen suostumustaan?
Turun yliopiston työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskisen mukaan laki ei anna asiaan yksiselitteistä vastausta.
– Se on todella monimutkaista ja tapauskohtaista. Ei voi suoraan sanoa, että raiskaukseen syyllistyminen on aina työsuhteen purkamis- tai edes irtisanomisperuste.
”Usein raiskaukseen syyllistyminen luo irtisanomisperusteen.”
Koskisen mukaan siihen vaikuttaa moni asia. Esimerkiksi raiskauksen törkeysaste ja se, onko rikos tapahtunut työpaikalla tai työyhteisön tapahtumassa vai esimerkiksi lomamatkalla harjoittelukausien ulkopuolella. Vaakakupissa painaa myös se, kuinka kauan sitten työntekijä on rikoksen tehnyt ja onko samalla henkilöllä taustalla aikaisempia rikoksia.
– Usein raiskaukseen syyllistyminen luo irtisanomisperusteen. Joskus varmasti myös purkamisperusteen, Koskinen pohtii.
Jos työntekijä irtisanotaan, hän työskentelee vielä sopimuksessa määritetyn irtisanomisajan ja saa siltä ajalta myös palkkaa. Jos sopimus puretaan, työsuhde päättyy heti.
Vuonna 2023 urheilumaailmaa kohautti tapaus, jossa JYP:issä pelannut Severi Lahtinen tuomittiin raiskauksesta. Tuomion julkistamisen jälkeen jyväskyläläisseura hyllytti Lahtisen ja pari päivää myöhemmin purki hänen sopimuksensa.
Koskinen korostaa, että tällaiset tilanteet työnantajan ja työntekijän välillä etenevät Suomessa harvoin oikeuteen.
– Jos raiskauksesta tulee tuomio, asianomainen voi itsekin tajuta, että ehkä ei ole enää mahdollisuutta jatkaa seurassa. Silloin hän ei myöskään riitauta työnantajan päätöstä.
”Palkanmaksun keskeyttäminen vaatii usein selkeämmän perusteen kuin sen, että henkilöä tutkitaan rikoksesta.”
Vuonna 2021, kun Benjamin Mendya syytettiin raiskauksista, hänen silloinen seuransa Manchester City hyllytti pelaajan joukkueen toiminnasta ja lakkasi maksamasta hänelle palkkaa. Myöhemmin Mendy haastoi entisen seuransa oikeuteen vaatien maksamattomien palkkojen korvaamista. Lopulta Cityn täytyi korvata ranskalaispelaajalle iso osa maksamatta jätetystä palkasta.
Arsenalia on kritisoitu moneen otteeseen siitä, että se antoi Parteyn olla osa joukkuetta, vaikka seurassa oltiin tietoisia raiskausepäilyistä. Monien mielestä keskikenttäpelaaja olisi pitänyt hyllyttää tutkinnan ajaksi. Kritiikkiä seura sai myös siitä, että se oli vielä tänä keväänä halukas jatkamaan Parteyn sopimusta. Jatkopahvia ei kuitenkaan tehty, vaan ghanalaisen sopimus lontoolaisseuran kanssa päättyi kesäkuun loppuun. Nyt Arsenalin ei tarvitse tehdä päätöksiä pelaajan jatkon suhteen.
Jos vastaava tapahtuisi Suomessa, hyllyttäminen ei välttämättä onnistuisi.
Suomen laki ei tunne lomauttamista henkilökohtaisella perusteella, joten rikosepäily ei yksinään anna työnantajalle oikeutta lomauttamiseen. Jotta pelaajalta voisi estää työnteon raiskausepäilyn takia, se täytyisi lukea samanlaiseksi perusteeksi kuin alkoholinkäyttö työpaikalla. Sitä se ei aina ole, sillä rikosepäily ei välttämättä estä pelaajaa suoriutumasta omista työtehtävistään.
– Palkanmaksun keskeyttäminen vaatii usein selkeämmän perusteen kuin sen, että henkilöä tutkitaan rikoksesta, Koskinen summaa.
Parteyn kaltaisessa tapauksessa palkanmaksun keskeyttäminen ei välttämättä olisi lain puitteissa mahdollista, mutta mikään ei velvoita seuraa päästämään raiskauksesta epäiltyä tai syytettyä pelaajaa kentälle. Pelaajia suljetaan jatkuvasti kokoonpanon ulkopuolelle monista muistakin syistä.
